Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimin viisi toimintahäiriötä

Kirjoitettu 26.11.15
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrcik Lencioni
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

Tiimin viisi toimintahäiriötä, 5.0 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (3 votes cast)

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

 

Olin kuullut Patrick Lencionin kirjoista aikaisemmin joten kun löysin kirjakaupan tarjoushyllystä tämän teoksen olin enemmän kuin innoissani. Lencionin tapa on kirjoittaa ensin tarina ja sen jälkeen avata teoria jota kirjan tarinassa käytettiin. Tämä kirja ei tehnyt poikkeusta ja siksi kirja oli miellyttävä lukea vaikka kirjan lopussa ollut teoria on melko tuhtia kamaa. Suosittelen kirjaa kaikille jotka miettivät tiimin rakentamista ja mitä kautta tiimi voi saavuttaa hyviä tuloksia.

Viisi toimintahäiriötä

 

Kirjan nimi ohjaa suoraan teorian ytimeen, viiteen toimintahäiriöön jotka tulee korjata jotta tiimi voi olla tuloksellinen mutta myös tiimissä jossa ei ole toimintahäiriöitä on jokaisen jäsenen hyvä olla. Vaikka toimintahäiriöiden kitkeminen on tuskaa ja se sattuu jokaiseen, on se Lencionin mukaan ehdottomasti kannattavaa.

Olen alla olevaan kuvaan laittanut toimintahäiriöt pyramidiin ikään kuin kuvatakseni sillä sitä, että alhaalta on tultava ylöspäin. Teoria ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että kun me tiiminä hoidetaan luottamuspula, niin emme joudu koskaan siihen palaamaan.

kulmio

Luottamuspula

 

Ensimmäinen toimintahäiriö tiimissä on siis luottamuspula jäsenten keskuudessa. Lencionin mukaan luottamuspula pohjimmiltaan johtuu siitä, että tiimin jäsenet eivät uskalla tai halua olla avoimesti haavoittuvaisia vahvuuksineen ja heikkouksineen tiimissä. Kertomalla rehellisesti heikkouksistaan tiimi voi hyväksyä ne ja ymmärtää yksilöä tiimissä. Luottamuspula on keskeinen asia sillä ilman sitä tiimiläiset eivät uskalla keskustella muuta kuin pintapuolisesti ja he pelkäävät muiden ajatuksia, aikeita ja joutuvat kyseenalaistamaan omaa asemaansa koko ajan. Kun luottamusta ei ole, tunnusomaisia piirteitä toiminnassa on piilotella tekoja, sanoja ja virheitä. Tiimiläiset tuhlaavat resursseja siihen, että tekevät vaikutuksen toisiin, he politikoivat ja pyrkivät pönkittämään omaa asemaansa. Yleensä tiimissä myös esiintyy paljon arvailuja toisten motiiveista ja tehdään nopeita johtopäätöksiä ilman, että jaksetaan selvittää mitä toinen todella tarkoitti sanomisellaan.

Kun tiimissä on luottamusta tiimiläiset myöntävät heikkoutensa ja virheensä. Tiimiläisille on luonnollista keskustella voimakkaasti ja joidenkin mielestä liiankin tiukkaan sävyyn asioista. He jakavat palautetta välittäen ja välittömästi, tiimiläiset eivät koe tarvetta politikoida tai lobata omaa etua tiimissä. Jäsenet odottavat yhteisiä tapaamisia ja ovat valmiita kehittämään yhteisiä toimintamalleja.

Konfliktien pelko

 

Kun tiimissä vallitsee luottamus uskaltavat tiimiläiset antautua aitoihin ja spontaaneihin konflikteihin ja väittelyihin! Tiimiläisten ei tarvitse pelätä ”hiekoittavansa” jos he ovat erimieltä. Konfliktit ovat hyviä ja ne rakentavat tiimiä enemmän kuin saatamme uskoakaan. Jos emme saa mistään aikaan kiivasta keskustelua palaverit ovat pitkäveteisiä ja sivuutamme kiistanalaiset asiat joiden esille nostaminen rakentaisi tiimin luottamusta. Kun tiimiläiset eivät halua konflikteja se rakentaa ilmapiirin jossa politikointi ja perseen nuoleminen kukoistaa, sitä ei halua kukaan. Me haluamme aidon dialogin, jossa puhutaan suoraan!

Kun tiimi uskaltaa myllyttää asioita tulevat asiat käsitellyksi eikä mitään paineta villaisella. Päätöksenteko kyky paranee ja nopeutuu kun voidaan luottaa siihen, että kaikkien tieto ja näkemys on kerrottu. Ei tarvitse kalastella mielipiteitä koska kaikki haluavat vaikuttaa, kenenkään ei tarvitse teeskennellä.

Sitoutumisen puute

 

Sitoutumisen puutteella tarkoitetaan tässä kohtaa sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Yleistä sitoutumisen puutetta näemme niin paljon, että sana sitoutuminen aiheuttaa minussa kylmiä väreitä. Jokaisen tiimiläisen tulisi ymmärtää, että ensisijainen asia kun on päässyt tiimiin, on sitoutua siihen.

Sitoutuminen tiimin päätöksiin ja yhteisiin sääntöihin puolestaan on yksi toimintahäiriö joka tulisi saada kitkettyä pois. Kun tiimissä vallitsee luottamus ja uskallamme antautua avoimiin keskusteluihin ilman, että suojelemme itseämme konflikteilta, saamme voimaa päätöksen tekoon. Kun jokainen mielipide on kuultu dialogissa ilman kalastelua ja politikointia voidaan tehdä oikeita päätöksiä, johon jokaisen tiimiläisen on mielekästä sitoutua.

Tiimin ei tarvitse olla yksimielinen, eikä kaikkien tarvitse täysin ymmärtää edes toinen toistaan, jokaisen tulee ymmärtää, että heidän mielipide on kuultu ja se on otettu huomioon. Päätökset tulee tehdä tiimin näkökulmasta eikä yksilön henkilökohtaisten pyrkimysten. Tässä tapauksessa mikäli syntynyt päätös ei yksilöä miellytä, niin siihen voi ja tulee silti sitoutua.

Sitoutumisen puute synnyttää tiimissä helposti tilanteen jossa tehtyjä päätöksiä kaivetaan jälkeenpäin ja niille naureskellaan ivallisesti. Yleensä päätökset vielä personoidaan, siten, että aletaan pilkkaamaan yksilöitä jotka olivat aikanaan päätöstä ehdottaneet. Tämän kaltainen käytös nakertaa tiimin luottamusta ja saa aikaan sulkeutuneisuutta.

Kun päätös on tehty tiiminä ja jokainen on sitoutunut siihen, se pitää vaikka huomataan, että päätös on ollut väärä. Hyvä tiimi osaa huomata tämänkin ja korjata tilanteen nopeasti ilman politikointia tai toisten tiimiläisten mollaamista ja vähättelyä.

Vastuun välttely

 

Vastuun välttelyllä ei tarkoiteta sitä tappavaa hiljaisuutta joka syntyy siitä kun treeniringissä kysytään kuka haluaisi ottaa vastuulleen toimistotarvikkeiden ostamisen. Vastuun välttely tarkoittaa sitä, että tiimiläiset jättävät asioita tekemättä ja kukaan ei vaadi vastuullisuutta heiltä. Toisin sanoen neljäs toimintahäiriö on villaisella painaminen ja sormien läpi katsominen. Monesti tiimissä tulee tilanteita, että on asia joka tulee hoitaa, eikä siihen löydy vapaaehtoista. Silloin yleensä joku joudutaan pakottamaan tehtävään, tuo kyseinen henkilö usein tekee tehtävän väkisin ja huolimattomasti tai parhaassa tilanteessa jättää tehtävän kokonaan tekemättä. Miten teidän tiimissä reagoidaan? Meillä annetaan asian olla ja valitetaan hieman selän takana. Oikea toimintamalli olisi vaatia henkilö tilille tekemättömyydestään ja vaatia parempia suorituksia. Ei tarvitse silitellä poskea silloin kun siihen ei ole aihetta. On jopa väärin yksilöä kohtaan jättää antamatta palautetta silloin kun siihen todella on tarvetta.

Kun tiimissä ei uskalleta vaatia vastuuta sen seurauksena on takarajojen laiminlyönti, esseet ja opintojenkirjaukset tulevat myöhässä. Tarvittavat raportit ja aineistot jäävät roikkumaan, kukaan ei tee mitään ylimääräistä. Vastuun välttely antaa luvan laskea rimaa. Kun tiimiläiset yhdessä asettavat riman alas on todella vaikea nousta yksilönä korkeammalle suoritustasolle.

Jos uskaltaisimme vaatia toisiltamme parempia suorituksia nostaisi se välittömästi tiimimme laatuvaatimuksia. Kun tiimillä on yhteiset laatuvaatimukset ja rima asetettu tarpeeksi korkealle se synnyttäisi parempia suorituksia ja toisten kunnioittamista. Alisuoriutujat kokevat painetta tehdä aina parhaansa ja vähän yli, tiimi on yhtä vahva kuin heikoin jäsenensä näin ollen koko tiimi kehittyisi kun heikommat yksilöt kehittyvät heikolla osa-alueellaan.

Jos vastuuta vältellään eikä uskalleta vaatia parempia suorituksia johtaa se viidenteen ja viimeiseen toimintahäiriöön joka on yksinkertaisuudessaan se, että tiimiläiset ajavat omaa etua ja uraa eteenpäin toisten kustannuksella. Tärkeänä ei enää pidetä tiimin tuloksia vaan omia saavutuksia ja voittoja.

Tulosten huomiotta jättäminen

 

Jokainen tiimi ja organisaatio määrittää itse mitä tavoittelee ja mihin tulokseen pyrkii. Tässä yhteydessä ei tarkoiteta pelkästään taloudellista tulosta vaikka se nykyään onkin keskeisin mittari yritysmaailmassa. Mitä te olette kirjanneet tiimin yhteiseen oppimissopimukseen ja miten pääsette perille? Se lienee Tiimiakatemia kontekstissa keskeinen kysymys. Entä jos tuloksiin ei päästä, mitä sitten tehdään? Kun tiimimme ei keskity tuloksiin on huomiomme jossain muualla ja näin ollen meille jää aikaa keskittyä toissijaisiin asioihin joka taas nakertaa luottamusta joka toimii kaiken perustana. Kun tiimillä ei ole selkeää tuloksiin ja mitattavuuteen perustuvaa tavoitetta yksilöt kukoistavat, ketään ei kiinnosta miten tiimin käy. Yksinkertaisesti tiimi menettää merkityksensä ja yksilöt rakentavat omaa polkua tiimin kustannuksella nakertaen luottamusta ja toinen toisiaan.

Jos vastaavasti tiimi on luonut itselleen selkeät ja mitattavat tavoitteet se minimoi individualistisen käytöksen ja iloitsee tiimin saavutuksista! Tiimi pääsee hyödyntämään jokaisen erikoisosaamisen kun yksilöt ovat keskittyneet tiimiin eikä omiin uriinsa. Tiimi kärsii yhdessä epäonnistumiset ja pyrkii asettamaan itselleen riman tarpeeksi korkealle ja saavuttaa tuloksia myös taloudellisia. Tiimi on tehokkaampi kuin joukko vahvoja yksilöitä, miten saamme sen toimimaan Tiimiakatemialla niin?

 

Yhteenveto

 

Tiimit toimivat parhaiten kun sen jäsenet ovat omia persoonia vahvuuksineen ja heikkouksineen. Jokaiselle meistä on luonnollista näytellä parempaa, komeampaa ja hauskempaa kuin oikeasti olemme. Toimivassa luottamuksen omaavassa tiimissä näin ei tarvitse olla vaan jokainen voi pelata omilla vahvuuksilla ja toiset paikkaavat heikkoudet.

Tiimiprosessi vaatii aikaa ja siinä tulee vaalia muutamia yksinkertaisia asioita joita olen tässä kirjoituksessa pyrkinyt tuomaan esille. Eniten tiimityö vaatii kurinalaisuutta ja tahtoa. Tiimin menestys ei ole teorian täydellistä hallintaa vaan tervettä maalaisjärkeä ja sitoutuvaa kurinalaisuutta.

Kirjassa on erinomainen testi jota jokainen voi hyödyntää tiimin arvioimisessa. Tein sen tiimimme treeneissä ja myöhemmin analysoimme tuloksia yhdessä. Siksi uskalsin laittaa kirjasta kolme pistettä, neljäkään ei olisi liikaa.

 

 

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Tiimin viisi toimintahäiriötä”

  1. Juha Ruuska sanoo:

    Tämä on hieno essee! Lukijoille ei tästä selviä tosin, että Pasi teki Intossa kirjaesitelmän & testin treeneissä liittyen tiimin toimintahäiriöihin ja tästä sitten keskusteltiin vielä myöhemmin! Eli sitä kuuluisaa käytäntöön viemistä 5/5

  2. Timo Lehtonen sanoo:

    MAinio essee!

Leave a Reply to Timo Lehtonen

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!