Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimit

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimit-avain uuden luomiseen
Kirjan kirjoittaja: Kristiina Heikkilä
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Meidän tiimi sai alkunsa syksyllä 2012 ja huikeaa kehitystä vaappuvista pinkuista kohta toisen vuoden konkareihin on tapahtunut. Mutta paljon on vielä edessä, kuten tiimityöskentelytaitojen hiomista. Mitä oikein tiimi tarkoittaakaan? Kirjassa, Tiimit- avain uuden luomiseen, tiimi määritellään seuraavasti: kiinteä ryhmä ihmisiä, joilla yhteisesti sovittu päämäärä. Tiimin jäsenillä on myös toisiaan täydentäviä taitoja. Lukemani mukaan tiimin rakentaminen vie aikaa, koska tiimissä opetellaan tuntemaan jäsenet, ryhmän yhteiset toimintamallit ja päämäärien yhteinen linjaus. Tästä voin olla samaa mieltä, sillä olen itse tiimin jäsen. Olemme tiiminä kehittynyt paljon, mutta vielä on kehittymistä edessä! Tiimin muodostuminen ei todellakaan tapahdu yhdessä yössä, vaan se on pitkä prosessi. Meidänkin tiimissä on tällä hetkellä 17 jäsentä ja voitte vain kuvitella, miten pitkään tiimin eri kehitysvaiheet kestävät.

 

”Tiimityöskentelyn on tarkoitus olla ainutlaatuinen ja avoin opintomatka.” (s.177). Tiimityöskentely on noussut yhdeksi syyksi miksi olen hakenut Tiimiakatemialle. Onhan tämä aika ainutlaatuinen paikka, jossa pääsee osalliseksi tiimiä ja oppimaan tiimityöskentelyä. Uskon, että tästä on hyötyä minulle tulevaisuudessa. Suurimpia opettelun aiheita tiimityöskentelyn saralta minulla on ollut oppia kuuntelemaan ja kommunikoimaan muiden tiimiläisten kanssa, informaation jakaminen ja luottamuksen luominen. Nämä edellämainitut asiat Kristiina Heikkilä mainitsee yhdiksi tiimityöskentelyn tärkeimmiksi taidoiksi. Tämän takia haluankin paneutua niihin paremmin.

Kommunikaatio

Ehdottomaksi kopiksi nappasin itselleni seuraavan pätkän kirjasta: ”Yritä ensin ymmärtää toisia ja vasta sen jälkeen voit pyytää toisia ymmärtämään itseäsi.”(s.178). Tämän asian olen oppinut myös kantapään kautta. Välillä on tullut yritettyä selittää, jotain asiaa tiimiläiselle, eikä se ole mennyt perille. Syy tähän on ollut se, etten ole tutustunut vastaanottajan maailmaan. Kun tietää millainen toisen maailma on edes hieman, on paljon helpompi yrittää saada viesti perille. Kommunikaatioprosessi alkaa Heikkisen mukaan jo ajatuksen tasolta ja alta löytyy yleinen kommunikaatiomalli.

 

Kommunikaatiota voi kehittää lukemani mukaan parantamalla muun muassa luottamussuhdetta. Luottamus täytyy ansaita pitkäjänteisellä työllä vaalimalla tiimin parasta. Voin itsekkin todeta, että luottamus omiin tiimin jäseniin parantaa dialogia huomattavasti. Tällöin voin sanoa suoraan ja rehellisesti mitä ajattelen ja tunnen, silloin ei jää hampaan koloon mikä häiritsisi kommunikaatiota tiimiläisten kanssa. Pitää myös muistaa kuunnella ja arvostaa muiden mielipiteitä.

Kuunteleminen

Miksi minä kuuntelen ylipäätäänsä mitään tai ketään? Kuuntelen musiikkia, koska haluan nauttia. Kuuntelen ihmisä, koska haluan olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Kuuntelen, jos vaikka oppisin jotakin. Kuuntelen, jos joku tarvitsisi apua. Kuuntelemalla myös tiimin jäseniä, opin heistä uutta ja vahvistan suhdettamme. Opin kirjasta, että kuunteleminen ei ole pelkkää viestin vastaanottamista, vaan myös paljon muuta. Kuuntelemisessa on lukemani mukaan neljä eri vaihetta: kuulohavainto, tulkinta, arviointi ja vastaaminen.

Kuulohavainto: Kuulija tulee tietoiseksi, että joku yrittää kommunikoida hänen kanssaan.

Tulkinta: Kuulija liittää kuuntelemaansa merkityksen ja arvioi kuulemiensa äänten tärkeyden itselleen.

Arviointi: Kuuntelija arvioi sanomaa ja miettii vastaustaan.

Vastaaminen: Kuuntelija alkaa toimia viestin merkityksen mukaan.

Kuuntelemalla voi lukemani mukaan myös ilmaista arvostavansa ja huomioivansa toista. Koska kuunteluprosessissakin on useampi kohta, on kuuntelun tasojakin useampi. On valikoivaa, teeskentelevää, osallistuvaa, tulkitsevaa… Ja monia muita. Tiimityöskenelyssä pitäisi pyrkiä Heikkilän mukaan kokonaisvaltaiseen ja ymmärtävään kuuntelemiseen. Heikkilä lisää vielä, että tiimityöskentelyyn kuuluu niin sanottu peitettyjen vihjeiden kuunteleminen. Yllätyin kuinka paljon kommunikaatiossa tulkinta perustuu nonverbaaliseen kommunikaatioon, 93%! Eli vain 7-10% kommunikaation tulkinnasta on sanoja. Huh! Kannattaa siis tarkastella toisen ilmeitä ja eleitä ja mitä hän niillä haluaa viestiä.

Kuuntelun taitoja voi kehittää Heikkilän mukaan ottamalla itseään niskasta kiinni, kun ajatukset meinaavat lähteä harhailemaan. Heikkilä mainitsee myös erään harjoituksen mitä voi tehdä yhdessä tiimin kanssa. Tässä harjoitellaan sanoman uudelleen kertomista, peilaamalla takaisin muuttumattomana sellaisena kuin se kuunneltiin ja omin sanoin tulkitaan kuunnellun kertomaan. Hyvä harjoitus on myös kirjoittaa ydinasiat paperille ja tekemällä yhteenvetoja.

Informaation jakaminen

”Informaation jakamisella tarkoitetaan, että tiimin jäsenet antavat avoimesti niin oman osaamisensa kuin hankkimansa informaation kaikkien tiimin jäsenten käyttöön, jotta yhdessä voidaan työskennellä tavoitteiden suuntaisesti.” (s.220). Tässä on kehittämisen kohde meidän tiimille. Olemme vielä aika huonoja jakamaan osaamistamme ja muuta saamaamme informaatiota. Usein sitä kuuleekin jonkun tiimiläisen sanovan: ” mikset heti sanonut, että osaat..”. Heikkilä mainitsee, että tiimeissä jokaisella on oikeus sanoa näkökantansa ja että se on suorastaan edellytys tiimin kokonaisuuden kehittymiselle. Olemme meidän tiimissämme alkaneet uskaltamaan sanomaan omia mielipiteitämme ja täytyy sanoa, että se on vienyt meitä tiimin kehityksessä eteen päin.

Informaation jakamisessa auttaa lukemani mukaan se, että kertoo tietonsa välittömästi, kuuntelee ja kysyy. Kysyminen on tärkeää, koska sillä saadaan hankittua informaatiota, tarkistettua oman tulkinnan todenperäisyys, selvennettyä asiaa tai haastettua puhujaa. Emme ennen tiimissämme juurikaan kyselleet toisiltamme asioista ja haastaneet toisiamme. Olemme mielestäni nyt kuitenkin alkaneet heräämään kysymisen tärkeyteen esimerkiksi treeni tilanteissa. Tällöin saamme informaatiota projekteista ja tiimiläsistämme muutenkin. Saamme tietoa siitä, että missä oikein mennään.

 

Huh huh. Paljon on vielä opittavaa, mutta sitähän varten olen Tiimiakatemialla. Olen täällä oppimassa ja kehittämässä itseäni. Vielä on noin kolme vuotta aikaa reenata ja aion todellakin käyttää sen ajan hyödykseni! Katsotaan sitten kolmen vuoden päästä, että olenko tiimityöskentelyn guru (tai edes hieman kehittyneempi siitä mitä nyt olen).

 

Maiju
maiju@mittava.fi
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!