Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimit ja tuloksekas yritys ja tulokseton yritys.

Kirjoitettu 30.09.13
Esseen kirjoittaja: Ville-Veikko Karttunen
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Otin hyvin avoimin mielin vastaan Tiimit ja tuloksekas yritys kirjan (Jon R. Katzenbach ja Douglas K. Smith), koska erästä reflektiota kirjoittaessani tajusin, etten ollut kahden vuoden aikana lukenut yhtään tiimeistä kertovaa kirjaa. Tämän kyseisen kirjan valitsin siitä helposta syystä, että siitä saa täpän. Pidin täppää myös samalla ”referenssinä” kirjan ainutkertaisuudesta.

Aloitin luku-urakkani kirjoittamalla vihkooni kysymyksen: ”Miten voin omalla toiminnallani kehittää Innomon tehokkuutta?”. Tämän kysymyksen alle odotin saavani jonkin uuden oivalluksen, mitä en vielä tähän päivään mennesä ollut tajunnut. Fiilikseni kuitenkin 297:n sivun jälkeen oli hieman pettynyt. En kokenut oppineeni mitään niiden tuntien aikana, jotka käytin lukemiseen. Kysymyksen alle sain kirjoitettua asenteen, luottamuksen, yhdessäolon ja esimerkillisyyden. Vanhaa tuttua rainaa, jonka kertaaminen ei ainakaan henkilökohtaisesti innosta, vaan pikemminkin tuskastuttaa. Asenteeni voisi kaivata vähän parannusta.

Tämä kirja on varmasti ollut yksi Partasen ”työkalu”, jolla hän on muinaisina aikoina myynyt ideaansa Tiimiakatemiasta JAMKille ja ensimmäisille tiimiyrittäjille. Nyt kun Tiimiakatemialla on jo historiaa ja referenssejä, ei tämän kirjan arvo ole enää meille sama. Kuka TIIMIakatemialle tullut lähtee ensitöikseen kyseenalaistamaan sen tiimityöskentelymallia? Ajatus tiimityöskentelystä on myyty jo niille, jotka tänne hakevat. Täällä talossa oleville Tiimit ja tuloksekas yritys – kirja kelpaa kyllä pinkkusyksynä ensimmäisten kirjojen joukkoon, sillä se ei vie ihmistä syvälle ja auttaa ehkä joitain pysymään tässä laitoksessa kauemmin.

Kolmannen vuoden tiimiyrittjänä tiimityöskentelystä on tullut jo eräänlainen itsestäänselvyys, tulevaisuuden trendi ja mitä arvostettavin taito. Kirjoissa, työhakemuksissa ja kaikista mahdollista väleistä olen kuullut tiimityöskentelyn eduista, mutta entäpä haitat?

Miksi ei tiimiä?

Päätöksen teko on hitaampaa, koska tasa-arvon nimissä pitää saada kuulla kaikkien mielipide. Mikäli jotain henkilöä ei kuunnella, kokee hän itsensä eriarvoiseksi muihin nähden. Isommissa tiimeissä, esimerkiksi  20 hengen pinkkutiimeissä, päätöksen tekeminen on toooooodella hidasta. Varsinkin jos kyseessä on vaikeasta aiheesta, kuten taloudesta koskeva päätös, tiimissä saattaa olla vain muutama jotka oikeasti ymmärtävät asiasta. Heidän on vaikea saada parissa tunnissakaan päätöstä aikaiseksi, koska heidän on samalla opetattava muille mistä he puhuvat. Viimein kun päätös saadaan tiimiltä hyväksytettyä, on aiheeseen käytetty enemmän aikaa kuin, jos muutama asiasta ymmärtänyt olisi sen päättänyt keskenään ja ilmoittanut siitä lopuille. Käytetään siis enemmän aikaa päätöksiin, jotta saadaan kaikki tuntemaan itsesä arvokkaiksi ja sitä kautta iloisemmiksi.

Se, että sinulle löytyy auttaja tiimistä, tarkoittaa vastaavasti sitä, että sinut on edellytetty auttamaan muita. Jos olet hyvässä kunnossa, sairastat harvoin ja olet vannoutunut ”tee-se-itse” – mies, saattaa tiimi tuntua sinusta enemmän taakalta kuin hyödyltä. Oma aikasi on sinulle arvokkaampaa kuin mikään muu, ja haluat varmasti sijoittaa sen parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli olet tehokas ja aikaansaava yksilö, sinun on vaikea tuntea oloasi kotoisaksi tiimissä, jossa kaikki muut eivät jaa samoja intressejä.

Tiimissä et enää hallitse kokonaan kalenteriasi. Mitä isompi tiimi, sen vaikeampi tiimin on saada aikataulujaan sopimaan. Jokaisen on aina joustettava jostakin, mikä hiertää aina henkilökohtaisella tasolla. Jos ”lintsaat” tiimin yhteisistä aikatauluista omien menojesi vuoksi, tilanteesta riippuen tiimi ei katso hyvällä toimintaasi. Vaikka viihtyisitkin tiimisi kanssa, mutta tiimi ei menisi kaikkien intressiesi edelle, se aiheuttaa kränää kaikissa muissa jotka ovat laittaneet tiimin etusijalle. Siinä vaiheessa kun kaikki rupeavat laittamaan tiimiä toissijaikseksi, sen jälkeen kolmannelle ja siitä neljännelle sijalle, tiimin olemassaolon merkitys katoaa. Mikä ennen saattoi olla toimiva tiimi, rupeaa vajoamaan heti jos siihen ei sitouduta oikeasti. Silloin se on jo jokaiselle ylimääräinen taakka joko kuopattavaksi tai nostettavaksi.

Tiimeissä huono ilma välittyy helpommin kuin hyvä ilma. Jos saavut tiimisi luo aamulla iloisin ja virkein mielin, se että tilassa on yksikin huonotuulinen kaveri, riittää usein pilaamaan sinunkin fiiliksesi. Sitten kun sinunkin fiiliksesi on hu0no, se näkyy sen päivän työskentelyssä. Ei enää kiinnostakaan soitella tiimin yhteisille asiakkaille, saati omillekkaan. Tiimi voi parhaimmillaan nostattaa fiilistäsi, mutta suuremmalla todennäköisyydellä se onnistuu laskemaan sitä, varsinkin haastavina aikoina.

Miksi kuitenkin tiimi?

Tähän saat virallisen vastauksen lukemalla kyseisen kirjan, mikäli tiimitoiminnan edut eivä ennestään ole tuttuja. Oma lisäykseni kuitenkin on, että tiimeillä on hyvin paljon positiivisia psykologisia vaikutuksia. Tiimi on yhteisö, ja yhteisöön kuuluminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tuo onnellisuuttaIhminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, vaikka kykenisikin elämään yksin. Tiimeissä toimisen pitäisi siis olla luonnollista.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!