Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimivalmentajan parhaat työkalut

Kirjoitettu 19.01.15
Esseen kirjoittaja: Anders Bertlin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimivalmentajan parhaat työkalut
Kirjan kirjoittaja: Johannes Partanen
Kategoriat: 1.7. Tiimiyrittäjävalmentajien oppimisen "pakolliset" kirjat, 5.1. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimivalmentajan parhaat työkalut

Johannes Partanen

 

Luin tämän kirjan JTC mielessäni. Halusin saada vähän työkaluja lisää JTC:tä varten, ja siinä mielessä kirja hienoinen pettymys. Puolitoista vuotta akatemialla on tehnyt tehtävänsä, akatemian perustyökalut alkavat olla hallussa. Treenien merkitys on selvä, tiimin kehitysaskeleet nähtävissä ja verkostojen tärkeys tiedossa. Miksi hain JTC:een? Uskon sen olevan hyvä askel kohti valmentajauraani. Se avaa myös mahdollisuuden Tiimimestareihin, joka on seuraava tavoite. Jos saisin aloitettua Tiimimestarit-koulutusohjelman vielä tänä keväänä, ehtisin saada sen valmiiksi ennen valmistumista akatemialta. Kilvoittelutehtävä pitää vielä miettiä tarkasti, koska MP:n jälkeen nyt ei ole mitään isoa projektia mielessäni. Tällä hetkellä on 5-7 pienempää projektia käynnissä, mutta iso kala puuttuu. Mutta ehkä ehdin kehittää jonkun tai sitten tarttua johonkin. Kaikki järjestyy ja akatemialla tilanteet vaihtuvat niin nopeasti.

 

Joskus olen vähän harmitellut sitä, että Johannes Partanen lopetti ennen kuin me saavuimme akatemialle. Olisi ollut hienoa tutustua vähän lähemmin häneen sekä hänen valmennustaitoihinsa. Kuitenkin mies on yli kaksikymmentä vuotta tehnyt tiimivalmennusta, joten oppimista varmasti olisi. Onneksi Ulla on kuitenkin hieno päävalmentaja ja hyvä tyyppi, jonka kanssa tulee hyvin toimeen. Ensimmäinen kirjasta bongattu asia:

 

”Jokainen tiimiyrittäjä johtaa itsensä, vertaisiaan ja tiimivalmentajiaan. Itsensä johtaminen 60 prosenttia, vertaisten – toisten tiimiyrittäjien – johtaminen 20 prosenttia ja tiimivalmentajien johtaminen on 20 prosenttia. Alaisia ei ole siinä merkityksessä kuin tavallisissa traditionaalisissa organisaatioissa. Tiimiakatemian omissa johtamiskoulutusohjelmissa valmennetaan tiimiyrittäjiä rakentamaan tiimejä ja toimimaan johtavien ajatusten mukaan. Tiimiakatemialla johdetaan suorituksia, osaamista ja tiedon virtaamista.”

 

Mielestäni nämä muutamat lauseet kertovat akatemiasta aika paljon. Flat-malli on avain innovatiiviseen ympäristöön. Koska kukaan ei sano, miten sinun pitää ajatella tai tehdä, se antaa mahdollisuuden ajatella out of the box. Haasteina tietenkin johtamisessa on se, että johdat enemmän omalla esimerkillä kuin käskemällä. Talouspäällikön tehtävä on edelleen mielessäni, mutta tässä kohtaa oli hyvä, että Atte otti sen hoidettavakseen. Jos talouspäälliköksi jossain vaiheessa alan, uskon pystyväni näyttämään hyvää esimerkkiä tekemisessä ja lukemisessa flat-mallissa. MP:hen liittyvä fakta:

 

”Brändi rakentuu asiakkaiden mielissä hitaasti. Yleensä asiantuntijoiden mielestä brändin luominen kestää 5-10 vuotta.”

 

Vaikka ollaan MP:n kanssa päästy erittäin hyvään vauhtiin, mikä on hyvä syy kilistellä, niin paljon työmaata on vielä jäljellä. Tai paljon työmaata on mielestäni väärin sanottu. Brändin rakentamista voi jonkin verran nopeuttaa, mutta aikaa se vie kaikesta huolimatta. Joten vaikka kuinka rajusti teet töitä, on pakko antaa myös ajan kulua. Sanoisin, että puolet MP:n asiakkaista on vieläkin sellaisia, joilla ei ole mitään hajua siitä, minne he ovat tulossa. Joku kuvittelee sen olevan antiikkiliike, toinen taas luulee kirpputoriksi. Parhaat markkinointikanavat on edelleen rikkinäinen puhelin – se, että ihminen kertoo ihmiselle ja yllätys: tori.fi. Lehtien merkitys on pienentynyt rajusti. Hyvä olisi varmasti myös pitää erikoispäiviä, esimerkiksi makkaranpaistoa pihalla, perhepäivä pomppulinnan kera tai jotain sen tyylistä. Kevään aikana tämä viedään ehdottomasti käytäntöön jonkun meidän projektiryhmämme toimesta tai seuraavan projektiryhmän toimesta. Myös voisi kesällä pitää pihalla huutokauppapäivän, johon liittäisi kahvi- ja munkkitarjoilun. Huutokauppatoiminta on aika pinnalla ja voittihan Aki Venlankin. Jalkapallovalmentajaprojektista pitäisi myös esittää esimotorola, jos siitä nyt vain tulee jotain. Esimotorolakysymykset olivat unohtuneet, joten kertaan ne tähän ja voin käydä ne täältä aina tarkastamassa:

 

  1. Mitkä ovat tämän asiakasprojektin tavoitteet?
  2. Mitkä ovat tämän projektin hyödyt asiakkaalle ja mikä on asiakkaan rooli?
  3. Mitä teoriatietoa sovellamme tässä projektissa?
  4. Mitä osaamista ja taitoja tämän projektin toteuttaminen vaatii?
  5. Miten tämä projekti vie meidät kohti päämääräämme/visiotamme?

 

Kertauksena tähän vielä akatemian päämäärä ja johtava ajatus: synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä. Sen verran on vielä otettava kiinni synnytyksiin, että tämä kirja antoi minun mielestäni niille rungon ja pohjan. Tuntuu edelleen, että synnytyksillä tarkoitetaan meidän tiimissämme sitä, että heitetään ilmaan leijumaan ideoita, jotka sitten asiakas ehkä lähtee toteuttamaan tai sitten ei. Kirja kuitenkin kertoo näin:

 

”Arviointikriteerejä voidaan muunnella oppimisen tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi seuraavia synnytyskriteerejä olen itse usein käyttänyt:

 

  • Synnytys sisältää uutta tietoa ja uusia näkökulmia.
  • Synnytyksen ideoita ja tietoja on helppo soveltaa käytäntöön.
  • Synnytys on hyvin mallinnettu.
  • Synnytyksessä on sovellettu relevantteja teorioita.
  • Synnytys on elämyksellinen ja kiinnostava.
  • Synnytys on osallistava – yleisö on mukana synnyttämässä.

 

Olen kaivannut synnytyksiin lisää konkretiaa. Miksi joku idea on hyvä? Onko sitä testattu käytännössä? Perustuuko se faktaan tai teoriaan? Miten asiakas hyötyy siitä? Voimmeko me itse tehdä tämän asian asiakkaalle ja jos emme, miten asiakas sitten voi sen tehdä?

 

Yksi asia joka ei auennut kirjassa, oli taitoprofiili. Mikä se on? Valmentaja voisi vähän avata tätä, niin tietäisi onko siitä meille hyötyä vai ei. Jos joku kysyisi, kannattaako minun hakea akatemialle ja mitä se minulta vaatii, antaisin Johanneksen kolmannen lain vastaukseksi:

 

”Luota prosessiin sekä siedä epäselvyyttä ja kaaosta.”

 

Jos siinä onnistuu, pärjää akatemialla hyvin ja saa nauttia tällaisesta mahtavasta asiasta:

 

”Tiimiakatemia on paikka, jossa voit kehittää omaa osaamistasi omien mieltymystesi mukaisesti. Saat vapauden toimia parhaaksi näkemälläsi tavalla.”

 

Lainasin tässä esseessä aika paljon kirjaa, mutta miksi kertoa kaikkia asioita itse, kun yli kaksikymmentä vuotta toiminut tiimivalmentaja kertoo sen paremmalla tavalla. Toivottavasti minäkin tulen huippuvalmentajaksi joku päivä. Tiedän työn ja tuskan ennen sitä, mutta tiedän myös tunteen, kun saa olla valmentamassa ja näkemässä kuinka asiat menee eteenpäin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!