Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiytys ja sen läpivienti

Kirjoitettu 03.03.13
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiytys ja sen läpivienti - matkalla kohti matalampia organisaatioita
Kirjan kirjoittaja: Antti Skyttä
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiytys ja sen läpivienti on Antti Skytän kirjoittama kirja. Hän kertoo kuinka jokainen organisaatio rakentaa oman yksilöllisen tiensä tiimijohtamisen kentällä joukosta ihmisiä huipputiimiksi. Kirjassa kuvataan tämän prosessin läpivientiä ja reflektoin tekstissäni Mittavan alkanutta tiimiytymistä ja omia haasteitani. Teosta suositeltiin monen tiimiyrittäjän ja valmentajien toimesta. Myös itse suosittelen lukemaan tämän kirjan jo ensimmäisenä vuotena.

 

Maittava Mittava

Mittava on meille pysyvä tiimi. Olemme tiimiyritys, jolla on tässä hetkessä takanaan reilu puoli vuotta yhteistä taivalta. Moni on kertonut jo tunnistavan itsestään uusia piirteitä ja huomannut kehitystä itsessään. Vastuu oppimisesta on meillä jokaisella, mutta osaamisen tarkastelussa meillä on ympärillämme tiimi. Tiimi ja tiimiläiset, jotka kehittyvät vierellämme. Eivät kaikki samaa vauhtia, tai edes samaan suuntaan, mutta juuri niin kehitymme yhdessä tiiminä.

Tiimimme sisällä on projektitiimejä. Johtajuus on jälleen jokaisella yksilöllä, mutta projektiryhmää ei ole ilman projektiryhmän vetäjää. Johtajuutta kaivataan ryhmien sisältä, ja mielestäni meidän pitäisi sitä enemmän myös vaatia. Projektijohtaminen ovat erinomainen johtamishaaste. Toiminnan helpottamiseksi meidän on myös opittava kärsivällisiksi johdettaviksi. Emme ole ammattilaisia, joten virheitä tulee. Käytössämme on johtoryhmän läpinäköisyyttä ja tiimin viestintää voimistavat jory-solut. Ne ovat toimineet hyvin ja kehittyvät jatkuvasti. Palavereihin alkaa muodostua runko ja vastuualueita jaetaan tiimiläisille.

Keskeistä on, että jokainen hahmottaa oman ”kotitiiminsä”. Meille se tarkoittaa Mittavaa. Se on tärkein tiimi, jonka tiimisopimukseen henkilö sitoutuu. Tiimin jäsenmäärän ollessa niinkin iso kuin 17, tiimin hallinta vaikeutuu. Kuten kirjailija kertoo, ei tiimeille ole olemassa ihanne jäsenmäärää. Se muotoutuu sen mukaan, miten järkevät vastuualueet tiimiläisille sovitaan. Kuten Skyttä jatkaa ”Moniosaaminen tarkoittaa tiimissä sitä, että jokaisen ei tarvitse osata kaikkia tiimin vastuualueiden asioita.”

 

Alusta asti meille on kerrottu, että yrityksemme on oppiva organisaatio. Oppiminenhan vaatii virheitä. Meillä jokaisella on siis toimintatapoja, joita tarvii myös poisoppia. Vanhoihin toimintatapoihin liittyy erilaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen. Klikit, joita meilläkin on syntynyt ja on tunnistettavissa, syntyvät usein valtatarpeista. Klikit ovatkin joulun jälkeen kavunneet haastamaan kotitiimimme asemaa. Tiimissä on epähuomiossa saatettu antaa valtuuksia epävirallisille tai samaan suuntaan ohjautuville tiimiläisjoukoille tai projektiryhmille. Päätöksiäon tehty. Ei kuitenkaan mitään jättimäisiä, mutta päätöksiä joka tapauksessa. Niitä on tehty itsenäisesti ilman muun tiimin tietämättä. Tarkoitan näillä esimerkiksi poissaoloja, investointeja tai selän takana puhumista.

Antti Skyttä kirjoittaa tapauksiin läheisesti liittyen tiedonjaosta. ”Maksimi-informaatio merkitsee päinvastaista kuin vanha ajattelutapa, tiedon jakamisesta vain niille, joiden ”on tarpeellista” tietää.”

Helpottaaksemme ymmärtämistä ja oman työmme läpinäkyvyyttä kerromme tiimiläisillemme ideoista ja muutoksista mahdollisimman nopeasti. Olemmekin nostaneet luottamuksen tiimissämme esille. Keskistelimme siitä ja rakensimme yhdessä ensimmäisen tiimisopimuksemme. Luottamus on mielestäni perusta kaikelle vuorovaikutukselle koko elämässä ja niin myös yhteisessä tiimiyrityksessämme. Seuraavaksi esitän kirjailijan ja minun ajatuksistani kootut mahdollisuudet luottamuksen rakentamiseksi.

Voimme:

–         sanoa ei, kun tarkoitamme ei

–         jakaa niin paljon tietoa kuin pystymme

–         käyttää kieltä, joka kuvaa todellisuutta

 

Tiimityökentely ja erilaisuutemme tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että käsittelemme asiat usealta eri suunnalta monelta eri kannalta.

Kieltäytyminen ei tee meistä yhteistyöhaluttomia, vaan merkitsee todellisen vastuunottamista myös silloin, kun se ei tunny helpolta. Tuota kannustavaa virkettä on hyvä pysähtyä miettimään, silloin kun esimerkiksi reeneissä ja projektipalaverissa tuntuu ahdistavan.

 

Innostava Innovations

Kun sammakko heitetään suoraan kiehuvaan veteen, se loikkaa sieltä pois. Asetetaankin sammakko ihonlämpöiseen veteen, ja aletaan nostamaan lämpötilaa. Sammakko asettuu veteen nautinnollisesti. Se ei reagoi lämmönnousuun, vasta kun lähellä kiehumispistettä. Silloin se yrittää loikata pois, muttei pääsekään enää ylös vedestä.


Opimme muun muassa toisten virheistä ja kun katsomme tulevaisuuteen, emme menneeseen. Eteneviä prosesseja on kyettävä hahmottamaan. Helpottaaksemme päättömältä tuntuvan vaelluksemme kulkua,  kliseisesti sanottuna, meidän on luotettava prosessiin. Matkan varrelta on helpompi sanoa, mitä on tehty oikein tai väärin. Ja kun kuljemme polulla, on eteenpäin ennustaminen helpompaa.

Parhaat opit ovat usein kalliita. Ne satuttavatkin, ja tuntuvat ikäviltä. Mittavakin on saanut maksaa kalliisti opeistaan. Annoimmehan tiimiläisille joulu alla aikaisen joululahja. Kyseessä on niinkin yksinkertainen asia, kuin lentolippujen tarkistaminen Helsinki-Amsterdam – lennolle. ”Asiat ovat hallussa” Maksoimme kolmesta uudesta lipusta 3000 euroa. Usein asiat on hoidettava itse, tai ainakin huolehtia siitä, että ne hoidetaan. Se oli hyvä opetus meille!

Lisäksi moni meilläkin kertoo oppivansa parhaiten käytännön kautta. Kuinka moni on oikeasti tehnyt virheitä käytännössä? Ollut epämukavuusalueella oikeasti. Meillä on ollut kivaa. Olen iloinen siitä, sehän kuuluukin tiimiytysvaiheeseen. Seuraavaksi uhmaamme rajojamme asiakaskuukauden aikana!

 

Mittava tuntuu minusta yhtenäiseltä porukalta. Välillä on vaikeammilta tuntuvia aikoja, mutta niistä päästään läpi. Kuherruskuukaudet ovat ohi, ja määrätietoinen tiimimme haluaa tehdä tuloksia. Pinnan alla todellakin kytee. Ajatukseni on kysyä suoraan, miltä sinusta tuntuu? Mitä ihmiset siis tuntevat, sitten osoittaa, että tiimi välittää heistä. On voitava uskoa että tiimiläiset välittävät Mittavasta. He ovat sitoutuneet sen tarkoitukseen ja heidän syvällisenä halunaan on saada aikaan jotakin merkityksellistä. Jos tähän uskotaan, niin miksi olisikaan syytä olettaa, että tiimiläiset itsenäisesti toimiessaan tekisivät jotakin tiimin päämäärien kannalta vahingollista.

Ei kenelläkään ole intressejä hiillostaa tiimiläisiä ulos. Jokaisella meistä on omat vahvuutemme, jotain missä olemme parempia kuin muut tiimiläiset. Vahvimmillaan Mittava on, kun se säilyttää mahdollisimman monta tiimiläistä matkassaan. Osaamme hyödyntää yhteistyötä ja tiimin voimavaroja. Kokeilemattomia ihmiskomboja on suunnattomasti. Emme ole edes vielä päässeet kuin ainostaan käväisemään epämukavuusalueellamme. Tiimi ei välttämättä tule olemaan täydellinen ja harmoninen kokonaisuus, mutta se on toimiva ja näköisemme!

 

Minä – katalysaattori

Mitä tiimiliiderinä odotan itseltäni luettuani kirjan. Kuten Skyttä kirjassaan huomauttaa, perinteisesti asioita ei ole viety läpi prosessin omaisesti, prosessimaisella työtavalla. Nyt se on opeteltava. Tähän liittyy myös aiempien opiskeluiden mallit, joita huomaan myös itsessäni. Moni nuori on tottunut, että he ovat jonkin roolin suorittajia, esimerkiksi ”koululaisina” vastaavat ”opettajille” teoistaan, vaikka Akatemialle he vastaavat itse itselleen omasta työstään.

Olemme toisillemme esimerkkejä niin tiimiksi kasvamisessa kuin oppimisessakin. Keskityn siis huomioimaan onnistumiset ja positiivisuudellani kannustan, ja tuen tiimiläisiäni. Erityisesti tiimiliiderillä ja johtoryhmällä on tärkeä rooli ylläpitää positiivisuutta ja motivaatiota. Tiimiä on opittava koordinoimaan ja vastuutehtäviä on jaettava voimien mukaan. Tiimi- ja oppimissopimuksia tarkastellaan useita eri viestintäväyliä pitkin, mutta erityisesti seuraavissa kehityskeskusteluissa.

Odotan jokaiselta mukanaoloa ja vastuunottoa. Uskallusta ottaa johtajuutta, vetää reenejä ja kertoa omat mielipiteensä siellä. Tiimimme on siten myös helpompi ymmärtää palaverien ja reenien suunnittelua. TL-solun kanssa pidämme huolta tiimin sisäisestä ”terveydestä”.

 

Alla on kirjasta nostettuja tekijöitä, jotka helpottavat meitä kohti avoimempaa vuorovaikutusta.

–         Usko muiden luotettavuuteen

–         Totuudessa pysyminen

–         Halu kommunikoida kaikista asioista

–         Toisten ihmisten ominaisuuksien, kiinnostusten ja saavutusten huomiointi. Kunnioitus ja kannustaminen tiimissä

–         Ymmärrys tiimin vuorovaikutuksesta, joka on jatkuvaa yhteisten päätösten synnyttämistä

–         Itsekunnioitusta! Ajatuksena ”Olen osa avointa vuorovaikutusta. Minä olen yhtä tärkeä tiimin menestymisen kannalta kuin kaikki muutkin jäsenet. Olen arvokas ja tärkeä tiimille”

 

Viimeisenä käsittelen rooliani reeneissä. Kirjaa lukiessani heräsi myös ajatus siitä, että meidän on kerättävä reenipalaute. Mikä toimii ja mikä ei, mitä reeneihin halutaan ja mitä siellä on liikaa. Tällä hetkellä tuntuu, että reenimme ovat parantuneet ja olemmekin saaneet myös kuulla siitä!

Oppimissopimukseeni merkitsin kiteyttäjänä kehittymisen. Pääsen tavoitteeseeni kun pyrin:

–         Pitämään tiimiläiset ja itseni asiassa

–         Tarkastan ovatko kaikki ymmärtäneet käsitellyn

–         Teen yhteenvetoja. Sopivin välein on hyvä vetää yhteen mitä on sovittu.

–         Sitoutumisen tarkistaminen. Valmentajamme ovat viime aikoina tarkkailleet sitoutumisen etenemistä.

–         Rohkaisu ja aktivointi. Mielipiteiden esittäminen voi olla hankalaa, jolloin otan tiimiläiset mukaan keskusteluun erikseen kehottamalla.

 

Teo Tarri

Mittava Innovations

teo@mittava.fi

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!