Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiytys ja sen läpivienti

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Jonna Pekkarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiytys ja sen läpivienti
Kirjan kirjoittaja: Antti Skyttä
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut

Tiimiytys ja sen läpivienti, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Tiimiytys ja sen läpivienti – Antti Skyttä

 

Koko kevät minun on ollut ajatuksena lukea tiimiytymiseen liittyviä kirjoja, joten nyt päätin tarttua sellaiseen. Tämän kirjan takakansi lupasi jo hyvää; kartoitetaan, miten tiimi on tullut tähän pisteeseen ja miten tästä mennään eteenpäin. Kirja lupaa myös kertoa, kuinka tiimiytys tulisi toteuttaa ”oikein”. Itseäni on yhä enemmän alkanut kiinnostaa, kuinka omalta osaltani voisin auttaa Idealekaa tiimiytymään kohti huipputiimiä. Mitä Idealekalle tapahtuu ensimmäisen yhteisen vuoden jälkeen?

 

Tiimin viisi porrasta

 

  • Ensimmäinen porras: Joukko ihmisiä
  • Toinen porras: Klikit ja niiden purkaminen
  • Kolmas porras: Ryhmä muotoutuu
  • Neljäs porras: Tiimi on syntynyt!
  • Viides porras: Huipputiimi

 

En oikein osaa sanoa, onko Idealeka toisella vai kolmannella portaalla. Pieniä klikkejä on ollut, mutta ei vielä sen suurempia. Kyllä ihmiset ovat alkaneet suoraan puhumaan, eikä palautetta oteta enää liian henkilökohtaisesti. Ainakin itse huomaan kehittyneeni palautteen vastaanotossa. Toisaalta taas kaikkea ei vieläkää uskalla sanoa suoraan, ettei vain joku pahastuisi. Etten olisi ärsyttävä, ilkeä, tyhmä tai vaikea. Itseä tämä tilanne on hieman alkanut tympimään, sillä olen tottunut olemaan suorapuheinen ja sanomaan asiat niinkuin ne ajattelen. Toivoisin, että tämä vaihe menisi äkkiä ohi. Olisi mukavaa olla jo ryhmä, jossa me-henki korostuu ja positiiviset ajatukset voittavat. Miten sitten Idealeka voisi päästä seuraavalle portaalle? Mikä auttaisi tiimiytymistämme?

Mieleeni tulivat nämä asiat; Luottamus, yhdessä tekeminen, muiden tsemppaaminen ja rohkaisu, suoraan puhuminen, asioiden käsittely ajallaan, oikeasti halu auttaa, asenne kuntoon jokaisella! Luottamusta ei voi pakottaa, se tulee ajan kanssa. Luottamukseen liittyykin vahvasti uskallus puhua suoraan ja olla oma itsensä; ei tarvitse esittää.

Yhdessä tekemisen luulisi olevan osa jokapäiväistä tiimin arkea, mutta ei se kyllä tänä keväänä ole ollut. Yhteisiä projeteja meillä ei ole ollut, eikä tiimin yhteisiä iltamiakaan. Hieman jännittää, sillä kesä on tulossa ja ihmiset tekevät pitkälti omia hommiaan. Onko Idealeka vielä Idealeka syksyllä?

 

Skyttä mainitsi yhdeksi tärkeäksi asiaksi myös tiimisopimuksen tekemisen. Muistan meidän aloittaneen tekemään sitä tänä keväänä, mutta johonkin se kuitenkin jäi. Olisikohan Idealekan jo aika tehdä tiimisopimus? Uskon, että se sitouttaisi ihmisiä enemmän tiimiin ja voisi luoda sitä me-henkeä vielä lisää.

 

Skyttä esittelee kirjassaan viisi tärkeintä asiaa, joista hyvän organisaation tunnistaa. En lähde erittelemään näitä kaikki kohtia, sillä yksi niistä mielestäni ajankohtainen Idealekalle, nimittäin palkitsemisen tärkeys. Se, että hyvistä suorituksista palkitaan, motivoi tekemään vieläkin kovemmin töitä. Viime syksyn loistavan tuloksen ja liikevaihdon ansiosta Idealekalla oli mahdollisuus tehdä yhteinen Espanjan matka. Mielestäni se oli kyllä ihana palkinto syksyn työstä. Treeneissä tuli puhutta myös siitä, että myyntityöhön ja kesän projekteihin voitaisiin sopia jokin prosenttiosuus, jonka tiimiläinen saisi sen omalle tililleen. Ongelmahan siitä muodostui, koska kaikille pitäisi olla selvää se, miksi ja mistä palkitaan, ettei tule turhaa kinaa siitä, kun joku toinen saa enemmän rahaa kuin toinen. Palkitseminen on myös hyvä johtamisen keino, johdetaan mielummin positiivisella kannustimella, eli ei moitita niitä jotka eivät tee, vaan palkitaan ne jotka oikeasti tekevät.

 

 

Erilaisia tiimejä

 

Miksi tiimejä tarvitaan? Miksi jokaisen organisaation pitäisi pyrkiä tiimitoimintaan?

 

1. Ympäröivän maailma muuttuu kaiken aikaa; tiimi pystyy reagoimaan niihin nopeasti

2. Asiakkaan tarpeista ohjautuminen ratkaisee menestymisen; kohti asiakaskeskeistä yritystä

3. Organisaation rakenteet kevenevät entisestään; itseohjautuvuus lisääntyy, tiimi pystyy vastaamaan tähän haasteeseen

4. Tehokkuus on tiimeissä korkea

5. Osaaminen on mahdollista hyödyntää paremmin

    6. Halutaan luoda motivaatiota ja vaikutusmahdollisuuksia; omaan työhön vaikuttaminen on yksi tärkein motivaation lähde nykyaikana

 

On olemassa (ainakin) kolmenlaisia tiimejä;

 

-Pysyvä tiimi

-Projektitiimi

-Ad-hoc-tiimi

 

Pysyvällä tiimillä ei ole aikarajaa, se on siis toistaiseksi voimassaoleva. Pysyvät tiimit antavat huippumahdollisuuden kehittää ja laajentaa omaa osaamistaan, koska oppeja ja koppeja saa varmasti. Pysyvällä tiimillä on myös tiimisopimus (HUOM Idealeka!)

Projektitiimeillä on yleensä aina aikaraja, ne ovat yhden projektin ryhmiä ja sopimus on kertaluontoinen. Projektitiimien haasteena on saada porukka tiimiytymaan nopeasti, sekä johtajan valinta heti projektin alkuvaiheessa.

Ad-hoc-tiimit muodostetaan nopeasti ja niiden tarkoituksena on toteuttaa jokin osa-alue vauhdilla. Ad-hoc-tiimin haasteena on myös tarve tiimiytyä nopeasti, jotta läpivienti onnistuu.

 

Kuinka minä voisin olla parempi tiimiläinen?

 

Tämä kysymys on pyörinyt minulla päässä useasti. Onneksi tartuin tähän kirjaan, sillä Skyttä sen minulle kertoi.

 

Yksilöllä on suuri merkitys matkalla kohti huipputiimin tasoa. Mielestäni tärkeimmät kohdat, joihin yksilön tulisi panostaa ovat;

 

Oman osaamisen ylläpitäminen ja sen luovuttaminen tiimin käyttöön.

Idealekassa on vahvasti korostunut tyttöjen kauneusosaaminen, sekä Villen tietotekniikkataidot. Kun muut eivät osaa, heidän puoleensa käännytään ehkä liiankin usein. Olisi tärkeää, että jokainen toisi enemmän esiin omia taitojaan. Ja tietenkin laajentaisi osaamistaan eri alueilla!

 

-Aidosti asiakaslähtöinen ajattelu ja jokaisen sitoutuminen siihen.

Teemme töitä asiakkaalle, emme itsellemme. Tämä ajattelu pitäisi vielä vahvemmin iskostaa jokaisen aivoihin.

-Osallistuminen tiimin johtamiseen.

Idealeka ei vielä ole tarpeeksi itsenäinen ja itseohjautuva, koska johtajuus ei ehkä täysin ole koko tiimillä. Liikaa turvaudumme joryyn ja jory välillä ottaa liikaa vastuuta.

 

-Jokainen ottaa vastuuta tiimin ilmapiiristä

Jokaisella meistä on velvollisuus yrittää luoda sellaista ilmapiiriä, jossa on mukava työskennellä.

 

-Auttaminen ja avunpyytäminen

Vasta hektisimmillä hetkillä huomaa, että olisi pitänyt pyytää apua aikaisemmin. Usein ajattelee, että kyllä minä nämä yksin selvitän. Tiimissämme on myös muutaman kerran tullut tilanne, ettei projektiryhmä ole tajunnut pyytää apua ja tiimiläiset eivät ole ymmärtäneet sitä tarjota.

 

-Tiimin työskentelyn kehittäminen

Tiimin kehittäminen yhdessä on mahdollista, kun jokainen haluaa olla mukana ja haluaa sitoutua tiimiin.

 

Vaikka tiimiläisellä on näitä ”vastuita”, tiimiläinen saa myös paljon hyvää tiimistä.

Meillä on laaja toiminnanvapaus, voimme tehdä itseä motivoivia asioita. Työstä voimme tehdä juuri niin mielekästä, kuin itse haluamme. Lisäksi meillä on mahdollisuus kehittää itseämme jatkuvasti. Tiimi tarjoaa jatkuvasti tukea ja turvaa, apu voi löytyä yllättävän läheltä. Mikä parasta, tiimiltä saa rehellistä palautetta omasta työstä.

 

 

 

Loppuun vielä muutama hyvä ajatus napattuna kirjasta. Skyttä sanoo, että tiimirakenne olisi hyvä ja helpoin muodostaa aivan uudelle toimintapohjalle ja kaikkien pitää kuulua tiimiin. Tiimiytys voi estyä johtuen vanhoihin kaavoihin kangistuneista ajattelutavoista, joten tiimitoiminnan omaksuminen on helpompaa, kun sen luo uudelle pohjalle. Skyttä myös sanoo, että tiimiytyminen on paljolti kiinni myös ihmisten omista asenteista!

 

Jonna Pekkarinen

jonna.pekkarinen@idealeka.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!