Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiytys ja sen läpivienti

Kirjoitettu 29.03.17
Esseen kirjoittaja: Elina Paukkio
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiytys ja sen läpivienti
Kirjan kirjoittaja: Antti Skyttä
Kategoriat: 1. Oppiminen

Tiimiytys ja sen läpivienti, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Laumaneuvosto valetiimivaihetta kaatamassa

Laumaneuvostomme (monelle tutummin johtoryhmä, jory tai jori) pohti tänään kokoontumisessaan Dimangian valetiimivaihetta. Suunta tiimillämme on varmasti oikea, sillä päätimme tapaamisemme aiheen noin kuukausi sitten ja silloin koko laumaneuvosto piti valetiimivaiheen läpikäyntiä tärkeänä aiheena. Tänään kuitenkin huomasimme, että moni piti aihetta jo ohitettuna ja joltain osin jopa turhana. Olemmeko siis ohittamassa valetiimivaihetta?

Kokoontumisessamme käytimme apuna Timo Lehtosen Tiimiakatemia-kirjaa, nettiä (erityisesti Proakatemian esseepankista löytynyttä Riku Mäen kirjoittamaa esseetä kirjasta Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi?), sekä Antti Skytän kirjaa Tiimiytys ja sen läpivienti. Skytän kirjaa olin lukenut jo valmiiksi, olimmehan sopineet jokaisen laumaneuvostolaisen lukevan yhden tiimikirjan tämän kuun loppuun mennessä. Hankalaa kirjan luvusta teki se, että Skyttä käyttää paljon erilaisia termejä, kuin me Tiimiakatemialla ja se, että yllättävän monet teemat tuntuivat vielä hyvin kaukaisilta. Ajankohtaisimpana aiheena kirjassa käsiteltiin juurikin tiimiksi kasvamisen prosessia.

Kuten aiemmin jo mainitsin, oli mielenkiintoista huomata, kuinka moni uskoi meidän jo ohittaneen valetiimivaiheen. Syvennyin kesken kokoontumisen miettimään itsekseni, kenen mielipide tiimin tilanteesta on totta. Osaako valmentaja kertoa sen, vai olemmeko todellisuudessa siinä tiimin vaiheessa, jossa valtaosa uskoo meidän olevan? Onko tiimin vaihe kaikkien mielipiteiden keskiarvo vai olemmeko valetiimivaiheessa siihen asti, että viimeinenkin jäsen on päässyt siitä yli?

Keskustelimme siitä, mitkä asiat kertovat tiimin olevan valetiimivaiheessa. Valetiimissä tiimi tuntee jo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunnelma on positiivinen. Positiivisuuden alla kytee kuitenkin puhumattomia asioita, sekä tunteita, joita ei vielä uskalleta ulospäin muille näyttää. Yksilön sitoutuminen tiimiin on huteraa. Aikataulut eivät pidä, kirjapisteet laahaavat ja luvatut työt jäävät tekemättä. Valetiimivaiheeseen kuuluu myös klikit, joilla tarkoitetaan pieniä ryhmiä, kuppikuntia, joiden jäsenet tukevat tiiviisti toisiaan rikkoen samalla jopa tiimin yhteisiä sääntöjä. Tiimin vaiheista puhuttaessa, on hieman haastavaa ottaa asioita Tiimiytys ja sen läpivienti-kirjasta, sillä sen Tiimiksi kasvamisen prosessin portaissa käsitteet ovat erilaisia (joukko>klikit>ryhmä>tiimi>huipputiimi) ja niiden sisältö hieman vaihtelee suhteessa meille tutumpiin käsitteisiin (työryhmä>valetiimi>potentiaalinen tiimi>todellinen tiimi>huipputiimi). Esimerkiksi Skytän toisella portaalla negatiiviset asiat ovat jo pinnalla ja tunteita purkautuu, mutta myös selän takana kuohuu. Valetiimivaiheessa, joka myös on kuin toinen porras matkalla huipputiimiin, asioita ei vielä sanota ääneen. Portaista löytyy myös paljon yhteistä, joten ehkä ne myös täydentävät toisiaan.

Itse koen tiimimme olevan edelleen vahvasti valetiimivaiheessa, toisella portaalla. Toki meillä on asioita kolmannelta portaalta ja potentiaalisesta tiimistä, mutta toisaalta näen meillä edelleen myös paljon samaa ensimmäisen portaan tunnusmerkeissä. Ensimmäisellä portaalla, työryhmävaiheessa ominaista on nimittäin varautuneisuus, jolloin itseä pyritään suojaamaan kaikin mahdollisin tavoin ja ihmiset muodostavat itselleen kilpiä ympärilleen, sekä vähäinen sitoutumisaste. Näen siis Dimangian seilaavan jossakin ensimmäisen ja kolmannen portaan välimaastossa. Kuppikuntia meillä ei juuri koskaan ole ollutkaan, joten niitä seuraamalla tilannettamme on vaikea analysoida. Yhteisiin sovittuihin hetkiin (treenit, palaverit, synnytykset jne.) tullaan jatkuvasti myöhässä, kirjapisteiden teko ei etene sopimuksista huolimatta ja monista lupauksista vain harvat pitävät. En myöskään koe, että voisimme puhua asioista suoraan. On helpompi keskittyä omaan napaan ja omiin etuihin sekä vetäytyä kuoreensa, kun rakentava palaute uhkaa lähestyä. Luottamusta, kunnioitusta ja avoimuutta etsimme vielä. Koko laumaneuvosto oli samaa mieltä siitä, että oma laumaneuvostomme on myös liian kaukana tiimin ytimestä.

Koska laumaneuvostossammekin moni kuitenkin istutti meitä jo kolmannelle portaalle, potentiaalisen tiimin paikalle, on nenä käännetty jo oikeaan suuntaan. Skytän mukaan kolmannella portaalla positiivisuus vie negatiivisten asioiden jälkeen jo voiton, tiimissä vallitsee me-henki ja omaa tiimiä verrataan muihin jopa ihaillen. Samalla asiakaskeskeisyys on vasta orastamassa. Potentiaalisen tiimin vaiheessa jäsenet tuntevat jo toisensa hyvin ja he tulevat syvemmillä tasoilla jo toimeen keskenään. Vaikeistakin asioista osataan keskustella avoimesti jäsenestä huolimatta. Kuppikunnat sulautuvat takaisin tiimiin ja toimintaa leimaa avoimuus ja positiivisuus. Toisinkuin minä itse, suurin osa laumaneuvostostamme uskoi yleisvireen olevan positiivisen puolella, eikä negatiivisia asioita nähty puheenaiheissa eikä myöskään pinnan alla kytemässä. Asioista on heidän näkemyksensä mukaan opittu puhumaan suoraan, vaikka itse näen ettei meistä juuri kukaan ole siinä vielä kovin hyvä. Osa uskaltaa sanoa asioita ääneen, mutta usein liian kärkkäästi tai hyökkäävästi ja loput eivät avaa suutaan lainkaan. Olimme yhtä mieltä siitä, että tekemistä tiimillämme on paljonkin, mutta sen asiakaslähtöisyyttä voisi vielä parantaa.

Eteenpäin on kuitenkin mentävä, oli porras tällä hetkellä sitten mikä tahansa. Joitain ratkaisuja olemme asian eteen jo tehneetkin. Niitä ovat olleet mm. projektiviikot, synnytyksessä luodut mittarit sekä yhteinen retki Joroisiin ja takaisin. Puheista jo tuttuja, mutta vasta nyt käytäntöön lähteviä ratkaisuja syntyi kolme.

Yhteistä aikaa: Päätimme, että yhteistä aikaa tulisi viettää työajan ulkopuolella enemmän. Jaoimme kesää lukuun ottamatta jokaiselle kuukaudelle parin, jonka tulee järjestää tiimille yksi yhteinen ilta kivan ja edullisen yhteisen tekemisen parissa. Pareilla on vuorollaan vapaat kädet ohjelmalle ja järjestämiselle annetaan rahaa budjetoidusta virkistyskassasta. Summa vaihtelee, sillä viimeiseen virkistäytymiseen ennen kesää, sekä pikkujouluihin halusimme budjetoida rahaa enemmän ja välikuukausien iltoihin taas toivotaan enemmän edullisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Jaoimme järjestäjäparit arpoen ja koko toiminnan käynnistämisestä vastaa meillä ulkoinen viestintäpäällikkömme.

Viikon startti yhteisillä aamukahveilla: Koska treenaamme teematreenien vuoksi vain yhden kerran viikossa oman tiimin kanssa, on aikaa projektien läpikäynnille aivan liian vähän. Ratkaisuksi tähän käynnistämme jälleen jo syksyllä kokeilussa olleet aamukahvit (maanantaisin klo 9.00 toimistolla). Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja siksi aamukahvit kantavat nyt nimiä Tuhinasuhinat ja Timanttipöhinät. Jokaiselle laumaneuvostolaiselle jaettiin oma vastuuvuoro, johon kuuluu pienen aamupalan valmistelu sekä puolitoista tuntia kestävän tapaamisen suunnittelu. Aamukahvit ovat kuin treenit pienoiskoossa, mutta keskittyminen ohjataan treenejäkin enemmän oikeaan tekemiseen ja projekteihin. Käyttöön otetaan myös Silver step- ja hopeamunaus-palkinnot, jotka jaetaan tasaisin väliajoin. Aamukahvien informoinnista ja käynnistämisestä vastaan minä, sisäisen viestintäpäällikön roolissa.

Palautetreenit: Jotta ilmaa saataisiin parannettua, koemme, että myös hiljaisemmille, ujommille ja aremmillekin täytyy luoda tila, jossa puhua asioista suoraan. Tätä varten keskitymme seuraavissa treeneissä palautteen antamiseen. Tunnelmajohtajamme kokoaa kyselyn, jonka jokaisen tulee täyttää ennen treenejä. Palaute kerätään ensin siis kirjallisesti ja anonyymisti. Treeneissä palautteet jaetaan ja jokainen saa tutustua saamaansa palautteeseen ensin rauhassa itsekseen, jonka jälkeen vuorotellen jokainen saa lukea papereistaan yllättävät, tai muuten erityisesti esille nousseet palautteet. Samalla saa myös pyytää lisäselvitystä, mikäli jokin palautteista ei tunnu oikeutetulta tai sen tarkoitusta ei ymmärrä. Näin toivomme, että aremmatkin uskaltaisivat sitten perustella antamiaan palautteita, kun itse palaute on jo luettu ääneen.

 

Dimangian kirkkain tavoite on vielä häilyvä, sillä osa paahtaa kuumeisesti kohti huipputiimiä ja osa kokee tärkeämmäksi yksilöiden kehittämisen. Juuri taaksejääneillä Rakettipäivillä Dimangia palkittiin kahdella tärkeällä palkinnolla: Mannerheim (Parhaat yhteisöllisyyden kehittäjät Tiimiakatemialla) ja Tom Peters (Innovatiivinen innostaja ja lukuisten pienimuotoisten alkujen etsijä). Dimangian liikevaihtokin oli helmikuulta koko talon suurin, joten kukapa sitä tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vuorten takana saattaa häämöttää Golden Step ja taivaanrannan rajassa huipputiimi, mutta kumpaankin on vielä matkaa tallustettavana.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!