Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Timothy Ferriss – Neljän tunnin työviikko

Kirjoitettu 19.05.14
Esseen kirjoittaja: Eetu Lindfors
Kirjapisteet: 2
Kirja: Neljän tunnin työviikko
Kirjan kirjoittaja: Timothy Ferriss
Kategoriat: 9.03. Yrittäjyys, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Timothy Ferris – Neljän tunnin työviikko

Timothy Ferrisin kirja on tehty kaverille, joka haluaa nauttia elämästään. Olla vapaa ja kulkea siellä missä huvittaa, ja silti kartuttaa siinä sivussa mukava määrä rahaa omalle pankkitililleen. Kirja tarjoaa esimerkkejä siitä, miten vaihtaa epätyydyttävä puurtaminen elämästä nauttimiseen. Ensimmäinen askel on vain tiedostaa mitä itse haluaa, niin elämältä kuin työltä. En itse löytänyt tähän kyseiseen asiaan kirjan myötä vastausta, mutta luulen olevani askeleen ainakin sitä lähempänä. Kirjoitan esseessäni kirjasta poimittuja koppeja sieltä sun täältä.

 

Timothy Ferris tietää todellakin mistä puhuu. Hän on itse elävä esimerkki siitä, kuinka kyseinen asia on mahdollista toteuttaa. Ferris on ei enempää eikä vähempää kuin menestynyt moniyrittäjä ja menestyskirjailija. Tämän lisäksi kyseinen herra taitaa kuutta eri kieltä. Taskunpohjalta löytyy myös potkunyrkkeilyn Kiinan mestaruus, sekä maailmanennätys tangossa ja näyttelijän rooli suositussa Japanilaisessa TV-sarjassa. Tämä kaikki yhdelle ihmiselle oman elämänsä aikana kuulostaa varsin kovalle tempulle, mutta kun Ferrisillä ei ollut kyseisten saavutusten jälkeen ikää kuin vasta 30-vuotta alkaa homma tuntua jo varsin utopistiselta ajatukselta.

 

“Aina kun huomaat olevasi enemmistön puolella, on aika pysähtyä miettimään vielä kerran. “

Kirjan pääsanoma kertoo irtaantumisesta työstä ja oman vapaa-ajan lisäämisestä. Töitä ei enää tarvitse tehdä toimiston perukoilla kymmen tuntia päivässä surkealla palkalla ja toivoa, että vielä jonakin päivänä pomosi huomaa asenteesi ja ylentää sinut. Tämän jälkeen teet vielä toiset kymmen – kaksikymmentä vuotta töitä, jotta pankkitilisi alkaa näyttää mahdollisimman hyvältä omia eläkepäiviä ajatellen. Kirjan mukaan tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja rahan hankkiminen on turhaa vaivaa. Jos voit vapauttaa itsesi ajan ja paikan kahleista, saat rahoillasi automaattisesti 3-10 kertaa enemmän.

 

Jotta kaikki tämä voitaisiin saavuttaa tulee sinun asettaa seuraavanlaiset tavoitteet.

– Pane muut tekemään työtä omaksi hyödyksesi.

– Hylkää työ työn vuoksi ja tee vain välttämätön minimi.

– Pidä lepojaksoja työstä ja tee sitä, mikä sinua oikeasti kiinnostaa.

– Tee kaikkea mitä tekee mieli.

– Ole omistaja, ei kenenkään pomo eikä alainen. Omista ja palkkaa vain joku hoitamaan asiat.

– Selkeytä unelmasi ja määrittele siihen välietapit.

– Onko elämälläsi tarkoitus? Panosta elämän laatuun ja unohda kaikki ylimääräinen. Suurin osa materiaalisista tarpeista on turhaa, mieti mitä kannattaa tavoitella oikeasti.

– Kurjuuden eliminointi ei johda mihinkään, sillä siitä jää vain jäljelle tyhjiö. Etsi ja koe parasta, mitä maailma voi tarjota.

 

“Toiminta ei aina tuo onnea, mutta ei ole onnea, ilman toimintaa.”

 

Pelon voittaminen

 

Olen itse kerran elämässäni havahtunut ja voittanut pelkoni silloin, kun sitä todella tarvittiin. Olin vakituisessa työssä ja palkka, sekä mahdollisuudet kehittyä uralla hyvät. Olin myös ottamassa kohtuullisen isoa asuntolainaa tarkoituksena asettua aloilleen ja alkaa elää niin sanotussa “oravanpyörässä”. Viime metreillä kuitenkin havahduin ja mietin, että tätäkö haluan oikeasti elämälläni tehdä? Vastaus oli hyvinkin nopeasti ei ja muutama kuukausi tästä eteenpäin löysin itseni Tiimiakatemialta Jyväskylästä 300 kilometriä entisestä koti kunnastani. Kaikki oli jälleen mahdollista ja vain taivas oli minulla rajana, tai ainakin näin kuvittelin…

 

Tiimiakatemia on oiva paikka etsiä sitä omaa intohimoa ja mahdollisuus tehdä asioita ovat lähes rajattomat. Olen kuitenkin itse huomannut, että jokin jarru on jatkuvasti ollut päällä tai oikeanlaista otetta on ollut välillä vaikea saada. Kirja käsittelee paljon pelkoa ja sen monia eri muotoja. Jotkut fiksummat kutsuvat tätä optimistiseksi kieltäytymiseksi. Kirja kertoo paljon hyviä keinoja oman pelon voittamisesta ja yksi eniten kolahtanut kohta minulle menee kutakuinkin näin. “Tavallisesti pelkäämme eniten sitä, mitä eniten tarvitsemme.”

Puhelinsoitto, keskustelu, mikä tahansa toimenpide kyseessä onkaan – tuntemattomien seurausten pelko estää meitä tekemästä sitä, mitä pitäisi tehdä. Määrittele pahin tapaus, hyväksy se ja ryhdy toimeen.

 

On helpompi suoriutua epärealistisesta kuin realistisesta

 

Toinen kolahdus kirjasta koskee omaa suhtautumista omiin kykyihinsä. Asia on jopa niin naurettava, että sen tajutessaan suupielet kääntyvät väkisinkin kohti katonrajaa. 99% ihmisistä on vakuuttunut omasta kyvyttömyydestään saavuttaa jotain suurta, joten he eivät sitä tavoittele, vaan tähtäävät keskikertaisuuteen. Kilpailu on siis tällä alueella kaikkein kovinta. Miksi tähdätä samaan mihin kaikki muutkin, kun voi tähdätä paljon suurempaan ja parempaan? Miljoona on helpompi saada, kuin satatuhatta. Baarista on helpompi iskeä yksi täydellinen, kuin yksi “keskinkertainen”, jota yrittää myös iskeä 50 muuta.

Tavalliset ja keskinkertaiset tavoitteet eivät ole myöskään inspiroivia. Jos potentiaalinen palkkio on keskinkertainen, niin sellainen on myös ponnistelun taso.

 

Mistä sitten saada jotakin tavoittelemisen arvoista. Kolmas ja viimeinen kolahdus koskee innostusta.

 

Useimmat eivät koskaan tule tietämään mitä haluavat. Myöskään minä en tiedä tarkalleen mitä haluan ja olen tätä asiaa pohtinut tovin jos toisenkin. Mitä minä haluan ja sen määritteleminen on kirjan mukaan liian epätarkka kysymys, jotta siihen voisi vastata sisällökkäällä ja toimintaan johtavalla tavalla. Millaisia tavoitteita sinulla on? On myös liian sekava kysymys ja jättää sijaa arvailuille. Oikea kysymys sen sijaan on on mikä minua innostaa? Kun ihmisiä kehotetaan seuraamaan intohimoaan, tarkoittaa se samalla oman innostuksen metsästämistä. Innostus on siis lääke kaikkeen.

Kuinka sitten kaivaa se oma innostus esiin? Kirja tarjoaa tähän oman varsin yksinkertaisen listan nimeltä unelmajana, joka yhdistää aikajanan toimintaan, jota yleisesti kutsutaan haaveiluksi.

 

1. Tavoitteet muuttuvat monimerkityksisistä tarpeista selkeiksi askeleiksi.

2. Ollakseen toimivia tavoitteiden tulee olla epärealistisia.

3. Unelmajanan keskiössä ovat toimet, jotka täyttävät työn loppumisesta syntyvän tyhjiön. Eläminen vaatii kiinnostavaa tekemistä, ei ainoastaan tavaroiden ostamista.

TOP kolme mitä vien käytäntöön.

 

1. Voitan useammin pelkoni ja haastan itseäni tekemään asioita, jotka ennalta pelottaa.

2. Uskalla tavoitella mahdottomiltakin kuulostavia ajatuksia.

3. Visualisoin ja liitän omaan opimissopimukseen minun näköiseni unelmajanan.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!