Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toimiva Johtaminen Käytännössä

Kirjoitettu 17.02.13
Esseen kirjoittaja: Aku Oikari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Toimiva Johtaminen Käytännössä
Kirjan kirjoittaja: Fredmund Malik
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Fredmund Malikin Toimiva johtaminen käytännössä herätti paljon hyviä ajatuksia työn teosta, sen tehokkuudesta ja eritoten sen johtamisesta. Näin vielä pinkkuvuoden keväälläkin tuntuu, että kaikennäköisiä projektipalavereita on hirveästi ja ne kestävät pitkään, mutta mitään ei kuitenkaan oikeasti tapahdu, eikä varsinkaan rahaa tipu tilille. Olemme myös tiimissämme puhuneet paljon työtehokkuudesta ja ajankäytöstä, mutta vielä ei ainakaan mitään ratkaisua siihen ole tullut. Yksi hyvä ratkaisu olisi antaa jokaiselle luettavaksi tämä Malikin kirja ja varsinkin työtehokkuuden näkökulmasta.

Ehkä suurin kolahdus tuli vertauksesta markkinointisuunnitelmasta. Malik kysyi esimerkkinä, että jos tuotepäällikkö käyttää suunnitelman tekoon 5 tuntia, niin kumpi on tehokkaampaa, rykäistä suunnitelma valmiiksi yhdeltä istumalta tehokkaasti ilman häiriöitä 5 tunnissa vaiko työskennellä joka päivä kuukauden ajan 10 minuuttia, silloinkin siis yhteensä 5 tuntia? Palaverit ovat olleet tehottomia monesti, koska niissä on välillä menty aivan muihin asioihin jolloin keskittyminen itse asiaan on jäänyt vajaaksi. Sen takia myös palavereita on pitänyt järjestää paljon ja se on lopulta aiheuttanut kiireen tunteen. Malikin tuotepäällikkö esimerkkiä aion viljellä jatkossa vahvasti palavereissa, jotta niihin saataisiin jonkinlainen järki, tehokkuutta ja ennen kaikkea, jotta tulokset olisivat paremmat. Esimerkkiä tulikin itse asiassa jo tänään käytettyä, ottaessani isompaa roolia Rennon Melonin palaverissa, jossa yritimme saada konseptia kokoon, jotta se voidaan esittää asiakkaalle. Lopulta tulokset olivat omasta, ja koko projektiryhmän, mielestä todella hyviä ja saatiin paljon nopeammassa ajassa paljon enemmän aikaan kuin koskaan ennen.

Jotta tehokas työskentely onnistuu, pitää johtamisen onnistua. Aina kysymme millainen on ihannejohtaja, mutta Malik ehdottaakin esitettäväksi toisenlaista kysymystä: ”Millainen on tehokas johtaja?” Tehokkaan johtajan täytyy osata motivoida alaisensa, vertaisensa ja itsensä niin, että kaikki näkevät tuloksen ja teot tärkeimpänä maalina. Kyseinen asia nousi vastikään myös ajankohtaiseksi erään asiakkaamme toimesta, jolta tuli hieman palautetta, että nyt ajatte hieman puolivaloilla ja että meitä ei kiinnosta, mitä voisitte tehdä ja haluaisitte tehdä, vaan mitä te teette. Johtajan pitää saada ihmiset tekemään asioita, eikä vain suunnittelemaan tekojaan. Siinä on myös tiimiakatemialla suuri haaste itsensä johtamiselle.

Mutta miten saada ihmiset motivoituneiksi tuloksista? Monesti ajateltaessa pelkkiä tuloksia, katoaa työstä kaikki ilo ja hauskuus. Idealekalla on tähän kohdattu monesti tavoitteiden asettelussa, tulokseen keskittyminen nähdään monesti hyvin ahdistavana. Malik heittääkin kirjassaan hyviä ajatuksia muun muassa siitä, että tarvitseeko työnteon olla aina hauskaa? Tietysti ihannetilannehan se olisi jos työ olisi aina hauskaa ja innostavaa, mutta voiko se olla tehokasta? Onko työ tehokkaimmillaan, jos se on aina mielekästä? Tietysti näinkin saattaa olla, mutta monesti myös juutumme mukavuudenhaluisuudessamme sitten paikallemme, jolloin työstä katoaa tehokkuus. Ja ainahan ei mikään työ voi olla mukavaa, jonka takia pitäisikin keskittyä tuloksiin. Motivoimalla tuloksilla työhön saadaan tehokkuutta ja tulokset, jotka tuottavat iloa, mielihyvää ja mahdollisesti myös sitä hauskuutta, nopeammin saavutettaviksi. Pitäisi siis keskittyä, että työn tekemisen tehokkuus ja saavutettavat tulokset tuottavat sitä iloa, eikä vain itse työn teko. Ainakin itse olen pintaraapaissut tätä siltä osin aina, että mitä tehokkaammin teet työt, sitä enemmän jää vapaa-aikaa, mikä se taas tuottaa paljon iloa.

Itse haluaisin johtajana keskittyä tuohon tulosten ja tehokkuuden kautta motivointiin, haluan saada ihmiset näkemään tulosten hienouden, myös muunkin kuin rahallisen. Projektien tavoitteet pitäisi saada selkeästi kaikille projektiryhmäläisille kirkastettua ja saada näyttämään pelkkiä tuloksia suuremmilta. Tulokset pitää näyttää esimerkiksi isona kehityksenä oman oppimisen suhteen, hienona saavutuksena tai sitten vaikkapa ihan vaan voittona kilpailussa. Ja koko tiimiä tietysti jossain määrin näin yhteiskassa-järjestelmässä, mitä voimme tulosten kautta tulleilla rahoilla tehdä, mihin ne voidaan investoida, jotta niistä saadaan paljon iloa. Tulos motivointia käytimmekin siinä mielessä jo, että ostimme pari viikkoa sitten lennot Espanjaan koko tiimille, ulkomaan matkan luulisi olevan ainakin semmoinen motivoija, joka saa kaikki tekemään työtä.

Muina kehityshaasteina näen johtajuudessani luottamuksen, miten luoda molemminpuoleinen luottamus jokaiseen tiimiläiseen? Miten löytää jokaisesta tiimiläisestä vahvuudet ja miten saada jokainen tiimiläinen näkemään omat vahvuutensa? Ja varsinkin miten saada tiimiläiset sitoutumaan tiimiin ja sen tavoitteisiin? Miten saada tiimiläiset näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta yhtenä rakennuspalikkana, jota ilman kokonaisuus ei valmistu. Yhtenä tärkeimpänä motivoinnista tietysti, miten saada viestinnän sävy positiivissävytteiseksi? Vaikka olen positiiviinen ihminen, niin monesti viestintä on huomaamatta negatiivissävytteinen ja varsin käskevä, vaikka en mistään negatiivisesta asiasta puhuisikaan. Tosin monesti kaunistelen asioita liikaakin, kun pitäisi uskaltaa sanoa suoraan, että nyt ei homma toimi. Mutta yhteenvetona koko esseelle voisin jopa sanoa, että haluaisin olla ”Malikin mallin” johtaja, hieman enemmän positiivissävytteinen tosin.

 

Aku Oikari / Osuuskunta Idealeka

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!