Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toimiva johtaminen käytännössä

Kirjoitettu 25.04.13
Esseen kirjoittaja: Elmo Jussinoja
Kirjapisteet: 2
Kirja: Toimiva johtaminen käytännössä
Kirjan kirjoittaja: Fredmund Malik
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Aluksi kuvittelin edessäni olevan raskas kirja. Paljon tietoa sisältävä kirja, ei laisinkaan kuvia ja yli 300-sivua. Kuitenkin kirjan tyyli teki kirjasta kiehtovan. Tuntui, että kirjoittajalla oli kokoajan asiaa ja sen lisäksi hän suorastaan pitää naurunalaisena muita johtajuuden aihetta käsitelleitä kollegoitaan. Fredmund Malik kuulostaa ja vaikuttaa tietävänsä johtamisen asioista sen mitä jokaisen kuuluisi tietää. Hän mielellään lyttää monia suosittuja asioita humpuukina ja muotivillityksinä, kuten nykyaikainen hössötys työn onnellisuudesta ja jokaisen työn muuntamista iloiseksi asiaksi. Kannattaa lukea jos haluaa faktaa fantasian sijasta.

Humpuukia

1.Työn pitäisi olla iloista ja mahdollistaa ihmisen tie onneen.

Työtyytyväisyysopin perusteesi sanoo ”tee ihmisistä tyytyväisiä, silloin he suorittavat”. Tämä poistaa vastuun yksilöltä itseltään. Pystyy vetämään lonkkaa jos ei tykkää jostain ja odottaa parempaa holhousta ennen kuin suostuu tekemään mitään. Kuulostaako tutulta teini-iän meiningiltä?  (”Voisitko Jonne tiskata edes tämän kerran kuussa” – Mutsi! mitä sä koko aika pakotat mua tekee jotain vi”#¤u. Mulla on omiaki hommia mitä pitää tehdä. ”No suostutko sit tiskaamaan jos haen samalla kaupasta lavan ES:ssää” – No… kaippa mä sitte voin jos saan viikkorahat vielä etukäteen). Jos tutkii ihmisten historiaa niin huomaa, että aina kun ihmisillä on ollut vastoinkäymisiä on ollut samalla touhua ja muutoksia. Tyytyväisyyden aikoina on taannuttu elämään puolitehoilla suoriutuen rimaa hipoen tehtävistä. Kuitenkin organisaatiot on luotu yhtä tarkoitusta varten esim. rakentamaan taloja. Onko siis tästä näkökulmasta katsoen järkevää tai tehokasta jos ihmiset menevät vain tyytyväisyyden virran mukana. Onko yrityksillä varallisesti mahdollisuutta antaa ihmisten ajelehtia omaa laiskuuttaan? En ainakaan itse usko näin. Malikin periaate työtyytyväisyyden suhteen on :”Anna ihmisille mahdollisuus yltää suoritukseen ja monista, mutta ei kaikista, tulee huomattavasti tyytyväisempiä”. Semmoinen pointti vielä, että kuka voisi vaatia vessan siivoojan, ruumiinavaajan ja murhatutkijan työstä nautittavaa ja työtyytyväisyyden/onnen tuojaa. Maailmassa sattuu olemaan paljon töitä/tehtäviä mitkä ei todellakaan naurata ketään, mutta ne on vain tehtävä.

2. Suuri johtajapersoonallisuus/ vaatimukset joita johtajan pitää täyttää

Johtoasemaan päästäkseen ihmisen kuuluisi olla tietynlainen ja suuren johtajan muottiin soveltuva. Harmi vain, että vaatimustaso johtajille on lyöty niin korkealle, että pitää olla pyhimys täyttääkseen ne. Tässä on ongelmana se, että keskitytään ihmisten persoonallisuuteen eikä siihen mitä hän tekee. Sama asia tulee kirjassa monesti vastaan. On aina tärkeämpää ihmisten käyttämät menetelmät kuin se, että millainen persoona siellä taustalla on ja viljeleekö hän luomua ja ruokkiiko kulkukissoja hyvää hyvyyttään. Lisäksi on ollut monenlaisia menestyneitä johtajia maailmassa, vaikka he ovatkin olleet täysin erilaisia. On siis väärä kuvitella yhden stereotyypin olevan paras vaihtoehto kun todellisuudessa monenlaisesta eri persoonasta voi kasvaa hyvä johtaja.

Tulos

”Johtaminen on tulosten saavuttamisen/aikaansaamisen ammatti”

Johtamisen tärkein tehtävä on tuottaa tulosta. Kaikki muu on toissijaista. Tätä ei saa kuitenkaan sekoittaa normielämän asioihin. Maailmassa on asioita mitä pitää tehdä ilosta ilman tehokkuuden ja tulosten pohtimista. Johtajan ammatissa olet töissä ja vastaat vain tuloksista. Tällöin ei tehdä asioita vain huvin vuoksi. Tulokseen perustuva johtajuus kuulostaa kuitenkin ensi näkemältä aika raa´alta. Ei kiinnosta mitä ihmisille ja ympäristölle tapahtuu kunhan rahaa tulee. Näin on aina ollut tehokkaimmilla organisaatioilla ja varmasti jossain määrin tulee aina olemaankin. Kuitenkin nykyajan ihmisten tietoisuuden ja vallan laajentuessa yritykset ovat tajunneet seuraavat asiat. Ei voi tehdä mitä tahansa jos nykyään haluaa tehdä tulosta ja estää asiakkaiden boikottiin menemistä. Ei voi saastuttaa ympäristöä, ei voi polkea ihmisoikeuksia tai työntekijöiden oikeuksia, ei voi käyttää lapsityövoimaa jne… Ainoa syy miksi nykyään yritykset panostavat työhyvinvointiin on siksi, että he säästävät pidemmässä juoksussa rahaa työntekijän tehdessä terveempänä ja tehokkaampana pidempään töitä. Eli tässäkin on kyse vain tuloksen tekemisestä. Tulokset pyörittävät maailmaa ja se on vain uskottava kuinka raakaa se sattuukaan olemaan. Ehkä joskus tulevaisuuden ihannemaailmassa tulos ei olekaan merkittävin asia ja sen tilalle keksitään järisyttävämpi syy toimia. Pakko mainita vielä kuitenkin Malikista, että hänen tulossuuntautuneisuuden faktat ovat varmasti totta ja se on vain uskottava. Mutta samalla pystyn kuvittelemaan, että juuri hänenlaisensa miehet jatkaisivat maailman tuhoamista tulosten vuoksi jos maailmassa olisi yhtä antiikkiset viestintämahdollisuudet kuin 50 vuotta sitten ja väestö eläisi tietämättömänä.

Tässä vaiheessa kuitenkin katsoin kappaletta kirjasta uudelleen ja huomasin, että tulkitsin tulossuuntautuneisuutta kuten monet tekevät. Pelkästään taloudellisen tuloksen näkökulmasta ja tämä on väärä näkökulma. Nimittäin on kahta erilaista tulosta jota pitää ajatella. Tulokset liittyen ihmisiin, heidän kehittämiseen ja heidän tuloksiin. Sekä tulokset liittyen talouden hallintaan. Jokainen Organisaatio tarvitsee siis tuloksia, jos se ei vielä tullut tarpeeksi selväksi jo tässä vaiheessa. Organisaatiot on luotu vain tulosta varten. Hammasharjatehdas on luotu tekemään hammasharjoja. On tärkeää luoda olotilat, jossa tehtaan työntekijöiden on mukava olla ja heidän potentiaali tehdä töitä pysyy korkealla auttaen samalla tehdasta sekä heitä itseään. On kuitenkin toissijaista jos tehtaanjohtaja päättää rakentaa tyytyväisyyden kasvattamiseksi tehtaan työntekijöille oman jalkahierontapisteen.

Lopuksi käytäntöön. Pitää ruveta enemmän ajattelemaan tuloksia. Se on oikeassa maailmassa ”tulos tai ulos”. Jos Priiman kokonaistoiminta pyörisi jo oikeassa maailmassa se olisi aika nopeasti ”ulos”. Olin jo ennen kirjan lukua pohtinut tulosta ja suhteuttanut yleisesti akatemian tai muiden projektien tuloksia ison maailman menoon. Lopputulos omilla pohdinnoilla on ollut, että paljon on vielä tehtävää edessä. Parempaan pystyn minä ja varmasti moni muukin. Toivon, että pystyn toteuttamaan asian omalta osaltani ja muut rupeavat näkemään asian samalla lailla. Jos en pysty toteuttamaan tulosta voin siirtyä suoraan jonnekin varastoon, kassalle tai siivoojaksi töihin. Olisin todennäköisesti yhtä iloinen sielläkin, mutta yrittämisen mahdollisuudet olisi pienemmät.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!