Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toimiva johtaminen käytännössä

Kirjoitettu 06.10.13
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 2
Kirja: Toimiva johtaminen käytännössä
Kirjan kirjoittaja: Fredmund Malik
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Fredmund Malikin Toimiva johtaminen käytännössä –kirjan. Teoksesta olin ennestään kuullut paljon hyvää, mutta myös huonoakin. Tämä oli kuitenkin yksi niistä kirjoista, joista halusin kirjoittaa NJL13 aikana. Tämä essee tukee myös valmistautumistani Meitsin paperiin.

 

Fredmund Malik kertoo, ettei hänen kokemallaan hyvällä johtajalla ole mitään tekemistä yleisneron kaltaisen kaikkitietävän superolennon kanssa. Superadjektiivein vain satutaan usein kuvaamaan esimerkillistä esimiestä. Kirjan mukaan hyvä johtaja on simppelisti tehokas. Kuulostaa perustellumalta, ja siedettävämmältä, näin johtajan näkökulmastakin. Lisäisin toki, että hyvä johtaja on myös erinomainen kuuntelija. Tehokkuuden asteikolla on nostettava omaa rimaanikin. Tavanomainen suoritus ei enää riitä toisen vuoden tiimissä. Huomaan, että olemme alkaneet vaatimaan ihmisiltä enemmän, porukkamme on tiivistynyt entisestään ja sitoutuminen on lisääntynyt. On luotu vankka, toimiva pohja ensimmäisen vuoden saatossa.

Malikin mukaan tehokkaat ihmiset ovat niin erilaisia, kuin vain voivat olla. Johtajien on oltava hyviä viestijöitä, he ovat ulospäinsuuntautuneita ja pystyvät somimaan kontakteja. Johtajat ovat useimmiten hieman sisäänpäinkääntyneitä ihmisiä, monet sisimmissään ujojakin. Eivätkä he ole sen vähemmän hyviä. Johtajia on siis täysin laidasta laitaan, onhan niitä oman lyhyen taaperruksensa aikanakin jo kohdannut monenlaisia. Allekirjoitan kirjassa esitetyt ajatukset siis täysin.

Johtajuus on jotain kaikkien opittavissa olevaa, joillakin vain on siihen luontainen taipumus. Johtajilla on usein halu tehdä päätöksiä. Heillä on lisäksi hyppysellinen, sitä jotain kuvailematonta säteilyä. Meidänkin johtoryhmässämme on mielestäni juuri ne ihmiset, jotka erottuivat ensimmäisenä jouluna muiden joukosta sanoinkuvailemattomalla tavalla. Emmehän tunteneet toisiamme! Tästä huolimatta valitsimme oppimiseemme vaikuttavat henkilöt toistemme joukosta johtoryhmäläisiksi. Ihmiset ovat erilaisia, ketään ei valita seuraavaksi johtajaksi, siksi, että hän olisi edellisen kopio tai prototyyppi. Sekin väite pitää osuvasti kutinsa, että ollaksesi hyvä johtaja, tulee sinun olla hyvä alainen. Tai ainakin ymmärtää alaisia.

Minun mielestäni kaikki ihmiset ovat johtajia. Ja etenkin tiimiyrityksessä, jokaisen tulisi olla itsensäjohtaja. Olisi vain väärin omaa tiimiyrittäjän virkaansa kohtaan, ajelehtia ja kulkeutua mukana. Ilman, että on valitsemassa suuntaa. Onkin erittäin mielenkiintoista keskustella siitä, ketkä muodostavat meidän seuraavan johtoryhmän(kö?). Ketkä ovat ne henkilöt, joiden halutaan näyttävät suuntaa, ja ketkä tosissaan haluavat ottaa haasteen vastaan. Kirjassaan Malik toistaa muutamaankin otteeseen, että ”jokainen, joka johtaa, on johtaja”. Minä näen sen siten, että nyky-yhteiskunnan organisaatioissa on johtajia eri tasoilla. X osaston johtaja on johtaja, ja hoitaa siihen liittyviä johtotehtäviä. Hän ei ole ehkä vaikuta yrityksen päätöksiin yhtä paljon kuin johtoryhmän edustajat, mutta kuten Malik sanoo kaikista johtajista: ”johtaja on tarpeeksi tärkeä suhtautuakseen myös omiin johtamisominaisuuksiinsa vakavasti.”

 

Malik esittää, että tulokset tulevat panostuksen kautta. Kuitenkin tulos on se, jota johtajalta vaaditaan. Itse tulen takuulla vaatimaan suuria, seuraavalta johtaryhmältä. Tai tarkemmin, tulen  vaatimaan, että seurannasta huolehditaan. Vaadin, että muu tiimi saa tietää mihin mennään ja missä mennään nyt. Tällöin tiimille muodostuu iso kuva suunnasta. Minusta tuntuu, ettei meiltä ole vaadittu, etenkään tuloksellisesti suuria, siitä on vain puhuttu. Ja se, tätä kirjoittaessa jopa hieman ärsyttää.

Minun tavoitteeni tiimiliiderinä ovat liittyneet ihmisiin. Heidän kehittämiseensä, tukeensa ja panokseensa tiimiyrityksessä. Olen tavoitellut sitä, että mahdollisimman moni palaisi kesän jälkeen. Kaikki palasivat. Olen halunnut kasvattaa toimivan tiimin, jossa kaikki tekevät työtä keskenään, ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tähänkin suuntaan olemme matkanneet. Joskus, toimintani on ehkä käynyt puuduttavaksi, ja tiimiläisistä on saattanut tuntua turhauttavalta käydä läpi pikkuasioitakin. Tarkoituksenani on ollut vain auttaa jokaista ymmärtämään, että jokaisella on vapaus ja vastuu ajatella toisin ja haastaa muita ajattelemaan eritavoin. Esikuvatiiminä pidän Madetta.

Mielestäni tiimiytyminen onnistui loistavasti ensimmäisenä vuotena. Olemme vahvasti liikkeellä talon asioissa ja pidämme yhdessä paljon hauskaa. Osaamme myös käsitellä hankalia aiheita, ja käsittelemme niitä mahdollisimman nopeasti konfliktitilanteiden synnyttyä. Tavoitteenani oli saada tiimi ymmärtämään Tiimiakatemian arvo ja mahdollisuudet. Sen lopullinen rutistus tulee tänä syksynä. Sen jälkeen uskon, että olemme valmiit suurloikkaan. Erityisen tyytyväinen olen osallistumisesta koulutusohjelmiin. Siitäkin huolimatta, että tiimille niistä on tuotu huonosti oppeja. Näiden kontaktien vaikutus näkyy toiminnassamme kerta kerralta paremmin. Jaamme ajatuksiamme ja haluamme kouluttautua lisää.

Olen mennyt oppiminen rahan edellä, mutta seuraavaksi alkaa olla aika oppia käytännössä asiakkaiden kanssa. Itselleni ensimmäisen vuoden oppiminen on merkinnyt itsensä, ja oman ajattelun kehittämistä. Tottumista TA:n rutiineihin, ja tiimimme omiin. Olemme olleet yhdessä rakentamassa toimintamme raameja ja meille arvokkaita asioita. Monella on varmasti tällä hetkellä valmiimpi olo, parempi käsitys siitä, miksi olla TA:lla ja miksi tehdä projekteja. Nyt alkaa siis olla viimeinen aikani vaatia myös rahallisia tuloksia. Onneksi ajatus on syntynyt myös usean tiimiyrittäjän nupissa. Vielä kun saamme loppuvuodesta rakennettua motivoivan kuukausicheckin, niin olen tyytyväinen. Siksi haluankin olla tiimiliiderinä sitä suunnittelemassa Anun ja Timon kanssa. Haluan saada rakennettua yhteistä suuntaa, sitä kautta, että toteutamme omia arvojamme. Tavoittelemme n. 10 000 NBF – reissua ja kevään tai alkukesän lomamatkaa. Sekin täytyy suunnitella esitettäväksi innostavana.

Kuten Malik teoksessaan esittää, johtajat puhuvat ensin panostuksesta 80% ja sitten tuloksesta 20%. Ehkä johtajat pelkäävät, että heidän panoksensa arvioidaan. Minulle kuitenkin tiimi on ollut ykkösprojekti, vaikkei aina olekaan ollut selvää ketkä vuorollaan tai kuinka sitä parhaiten johtaa. Siksi puhunkin tuloksista, ja kuuntelen tämän jälkeen palautteen. Tulokset ovat ne, jotka ratkaisevat. Kirjassa kerrotaan myös, että tehokkaimmat johtajat ovat monesti niitä jotka tekevät, eivät organisoi tai suunnittele paljon. Ja Malik muistuttaa, että virheitä tulee kaikille. Näkyvimpiä ne ovat johtajien tekemänä.

Teo Tarri
teo@mittava.fi
Mittava Innovations

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!