Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toimiva johtaminen käytännössä

Kirjoitettu 16.03.14
Esseen kirjoittaja: Katri Rutanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Toimiva johtaminen käytännössä
Kirjan kirjoittaja: Fredmund Malik
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Otin Fredmund Malikin Toimiva johtaminen käytännössä -kirjan luettavaksi, sillä monet ovat sitä kehuneet ja tarvitsin jonkinlaista johtajuusnäkökulmaa projektipäällikön pestiini Tiimiakatemia Official Brand Storessa. Odotuksena minulla oli että kirja olisi jotenkin mullistava ja uskomattoman hyvä johtamisvinkkejä hakevalle.

Usein puhutaan suurista johtajapersoonista ja ihmisistä jotka ovat syntyneet johtamaan. Turhan usein löydän itsenikin miettimästä: ”Olenkohan minä johtajapersoona? Jos en, niin ei minusta koskaan hyvää johtajaa tule.” Malik itsepintaisesti kirjassaan toteaa, että jotkin ihmiset on luotu johtajiksi mutta on väärin kysyä millainen on ihannejohtaja. Sen sijaan pitäisi kysyä: millainen on tehokas johtaja?

”Kukaan ei voi oppia olemaan kuin joku toinen ihminen, mutta tietyissä määrin voi oppia toimimaan samalla tavoin.”

On siis hullua minunkin ajatella: ”Kunpa olisin kuin hän”, kun voisin ottaa oppia hänen toimintatavoistaan ja kopioida niitä omaan elämääni. En tule koskaan olemaan kuin joku muu, mutta voin tehdä itsestäni itseni näköisen vaikka jotkin työtavat olisikin omaksuttu joltain muulta.

Johtajia usein ihannoidaan jopa uskonnollisissa mittakaavoissa ja se saakin johtajan pestin tuntuvan ylitsepääsemättömältä ja saavuttamattomalta. Ammattihan se on siinä missä muutkin! Kukaan ei ole yli-ihminen, toimintatavat vain poikkeavat toisistaan.

”Johtaminen on tulosten aikaansaamisen tai tulosten saavuttamisen ammatti.”

Itse aion ottaa vielä enemmän tulossuuntautuneisuutta Brand Storeen. Nyt kun kauppa on auki niin miten sinne saadaan porukkaa ostamaan? Olemme asettaneet rahallisia tavoitteita mutta suunnitelmat niihin pääsemiseksi ovat olleet vielä kovin heikkoja poissaolojen takia. On oltava kärsivällinen mutta itse toivon että saan motivoitua jokaisen projektiryhmäläisen ajattelemaan entistä enemmän sitä miten saamme toiminnasta tuottavaa.

On tosi hankalaa miettiä tavoitteita projektissa. Rahalliset tavoitteet on asetettu kuten sanottu mutta mitä muita tavoitteita meillä voisi olla? Haluammeko kenties olla jokaisen tiimiakatemialaisen ja Tiimiakatemialta valmistuneen tietoisuudessa? Entä haluammeko perustaa toisen kaupan johonkin toiseen maahan? Tällaisetkin tavoitteet liittyvät automaattisesti rahaan. Tulosten ei aina tarvitse olla jotain mitä mitataan euroissa, vaan jotain sellaista minkä vaikutukset näkyvät positiivisesti jotenkin muuten toiminnassamme. Edessä on siis vision, mission, arvojen ja muiden välitavoitteiden mietintä Brand Storelle.

Usein johtajaa haettaessa etsitään melkein yliluonnolliselta tuntuvaa persoonaa joka saa kaiken tapahtumaan. Mitä jos ajateltaisiin että melkein kenestä tahansa voisi tulla johtaja? Malik uskoo että melkein jokaisesta voi tulla johtaja oikeanlaisella koulutuksella. Tämä ajatusmaailma toteutuu Tiimiakatemiallakin hyvin. Esimerkiksi pinkkuvuonna kun valitaan ensimmäistä johtoryhmää, kukaan tiimiläisistä ei oikein tunne toisiaan ja suuria ennakkokäsityksiä ei ole ehtinyt vielä syntyä. Silloin johtoryhmän valinta on todella hakuammuntaa, mutta tavallaan jokaisella halukkaalla on mahdollisuus päästä oppimaan johtamista.

Tätä kirjaa lukiessani syntyi ajatuksia tehokkuudesta. On ollut paljon keskustelua siitä toimiiko tiimimme niin tehokkaasti kuin mahdollista. Selkeästi kaikki ovat sitä mieltä että Idealeka voisi olla miljoona kertaa tehokkaampikin. Reilun kuuden tonnin liikevaihdolla kuussa ei voida sanoa että neljätoista ihmistä jotka omistavat yhteisen osuuskunnan toimisivat mahdollisimman tehokkaasti. Minä mukaan lukien, en ole sen parempi kuin kukaan muukaan.

Idealekalla on omat arvot jotka nostetaan aina silloin tällöin esille. Noissa arvoissa ei kuitenkaan ole sitä pienintä puhettakaan tehokkuudesta. Tehokkuus on ihan helvetin tärkeä juttu yritystoiminnassa. Arvomme ovat hyvät ja kaikille läheiset mutta voisiko niitä fiksata? Kirjassa Malik puhuu tehokkuuden arvoista ja meiltä ne mielestäni puuttuvat kokonaan. Voisimmeko kenties puhua joskus treeneissä siitä mitä tehokkuus tarkoittaa kenellekin ja mitä hyötyä siitä on? Nykyisin keskustelu työmme tehosta aiheuttaa vain eripuraa.

Mitä tehokkaammin ja perusteellisemmin jotakin tekee, sen kiinnostavampaa se on.

Mitä tehokkaampi on, sitä helpommin kaikki sujuu.

Mitä tehokkaampi henkilö on, sitä suurempia voivat hänelle uskotut tehtävät olla.

Nuo lauseet voisivat olla jotain mikä löytyisi meidänkin toimistolta joka päivä muistuttamassa tehokkuuden tärkeydestä. Se ei vaikuta vaan tuloksiin vaan myös työn mielekkyyteen. Nytkin mietin, miksi kirjoitan tätä esseetä vielä illalla sunnuntaipäivänä? Olisin voinut tehdä sen jo paljon aikaisemmin ja saanut siitä hyvästä vapaaillan. Illalla virkeystaso on matalampi ja mielekkääksi tätä ei voi sanoa. Olisin myös kirjoitusta aloittaessani voinut sulkea television jotta en kokoajan vilkuilisi sieltä tulevia ohjelmia. Teen siis itse lukemisesta ja kirjoittamisesta vaikeaa.

Täytyy sanoa että tämä kirja tuotti hienoisen pettymyksen. Ehkä se johtuu siitä että olen enemmänkin visuaalinen oppija – kirjassa ei ollut yhtään kuvaa, taulukkoa tai diagrammia. Tekstin määrä lamaannutti minut heti alkuunsa ja sain poimittua sieltä täältä vain joitain pointteja vaikka niitä varmasti olisi ollut sadoittain.

Mitä tästä käytäntöön:

Kalenteriin laitettu Brand Storen uusien tavoitteiden yms. luominen ja nuo tehokkuusfraasit toimistolle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!