Fredmund Malik antaa kirjassaan toimiva johtaminen käytännössä, johtajalle tehokkaan johtamisen periaatteet, tehtävät ja välineet. Itse keskityin enimmäkseen tehokkaan johtamisen periaatteisiin.
Malikin tehokkaan johtamisen periaatteet:
1. Tulossuuntautuneisuus.
Malikin mukaan johtajan tehtävä on tehdä tulosta, johtajan pitäisi olla ainoastaan kiinnostunut tuloksista mitä saavutetaan. ”johtaminen on tulosten saavuttamisen tai tulosten aikaansaamisen ammatti”. Periaatteena tulossuuntautuneisuus korostuu kun tulosta ei tule automaattisesti ja helposti, kun vaaditaan kovia ponnisteluita hyvän tuloksen aikaan saamiseksi. Malikin mukaan jokaisen organisaation on tärkeä pyrkiä kohti tuloksia. Onhan se selvää että Nokialla on tavoitteena erilaiset tulokset kuin kouluilla. Liikeyritysten pitää pyrkiä kohti liikevoittoa ja koulujen pitää saada tuloksensa oppilaiden kehittymisestä. Jokaisen organisaation on oltava tietoisia omista tulostavoitteista, esimerkiksi Tiimiakatemialla on mielestäni tärkeämpi tähdätä oppimiseen kuin rahan tekemiseen. Yleensä raha tulee myös oppimisen mukana, mutta mielestäni oppiminen on tärkeämpi, sillä oppimassahan Tiimiakatemialla ollaan.
2. Osa kokonaisuutta
Johtajalla on organisaatiossa oma tehtävänsä. Johtajan tehtävä on johtaa, eikä mitään muuta. Tämä ei tiimiyrityksessä aivan päde, mutta isommissa organisaatioissa johtajana toimivan tehtävä on vain ja ainoastaan johtaa. Johtajan pitää valita oikeat ihmiset oikeisiin rooleihin, jotta hän voi luottaa muiden tekevän omat hommansa, ettei johtajan tarvitse tehdä muuta kuin johtaa. Johtajan ei tarvitse olla asiantuntija yrityksen joka tehtävässä, vaan johtajalla on oma erikoistehtävänsä.
3. Vähään keskittyminen
Itse muotoilisin tämän keskittymisen olennaiseen, vähän edelliseen periaatteeseen liittyen johtajan olennainen on johtaa. Ja johtajan pitää johtaa yritystä keskittyen yrityksen olennaiseen toimialaan. Pääpirteittään yrityksellä on oltava yksi fokus, yksi toimiala mihin yritys keskittyy ja on omalla toimialallaan alan erikoisosaaja. Tämä on taas Tiimiakatemialla vähän erilailla, sillä tiimiyrityksillä harvemmin on yhtä selkeää toimialaa. Mikä on taas toisaalta vahvuus, sillä akatemialla ollaan oppimassa, joten on tehtävä erilaisia juttuja oppiakseen mahdollisimman paljon, mutta toisaalta jos tiimi yrityksellä olisi selkeä toimiala, voisi tiimiyritys menestyä rahallisesti paremmin.
4. Vahvuuksien hyödyntäminen
Johtajan kannattaa esimerkiksi projekti ryhmää kasatessa luottaa muiden vahvuuksiin. Jos projekti on myyntiä ja markkinointia, kannattaa johtajan etsiä ryhmäänsä henkilöitä, jotka on kokemusta myynti hommista, mutta Tiimiakatemialla taas voidaan miettiä projektiryhmän rakentamista hieman erikantilta, koska akatemialla ollaan oppimassa voi projekti ryhmään ottaa myyntiä tehneen sijaan henkilön, joka haluaa oppia myyntityötä. Mutta yleensä vahvuuksien hyödyntäminen on tärkeää missä vaan ryhmätyössä niin liike-elämässä kuin vaikka urheilussa. Ei jääkiekko joukkueessa kaikkien tarvitse olla maalipyssyjä, vaan tarvitaan myös muitakin rooleja joukkueeseen.
5. Luottamus
Johtajalla on oltava molemmin suuntainen luottamus, johtajan on luotettava alaisiinsa ja alaisten on luotettava johtajaansa. Luottamuksen rakentaminen johtajana on tärkeää. Jotta johtajaan voidaan luottaa, on johtajan oltava sanansa mukainen ja muutenkin rehellinen ja läpinäkyvä toimissaan. Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, mutta luottamuksen voi menettää hetkessä.
6. Positiivinen ajattelu
Johtajan tärkeimpiin ominaisuuksiin lasketaan usein ongelman ratkaisukyky, mutta Malikin mukaan johtajan on osattava nähdä pelkkien ongelmien sijaan tilanteet mahdollisuuksina. Positiivisen ajattelun seurauksena asenne tehtävää kohtaan paranee ja parantuneen asenteen seurauksena työn laatu ja tehokkuus kasvaa.
Miikka Niininen
Osuuskunta Mittava Innovations
miikka@mittava.fi
Keskustele artikkelista