Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toyotan tapaan

Kirjoitettu 20.05.15
Esseen kirjoittaja: S. Pohtola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Toyotan tapaan
Kirjan kirjoittaja: Jeffrey K. Liker
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen jo pitkään tiennyt Toyotan olevan erittäin luotettava automerkki, niitä ei vain ajamalla saa hajalle. Vanhat kotterotkin ovat vielä kovaa valuuttaa, kun niitä täytyy Suomesta Afrikkaan asti kiikuttaa. Kirja Toyotan tapaan kuitenkin avasi yrityksen tarinaa pintaa syvemmältä ja loi itsellekin ihan uuden käsityksen koko yrityksestä.

 

Toyotan tuotantojärjestelmää pidetään yhtenä maailman tehokkaimpana teollisuuden tuotannossa. Toyotan tuotteet kulkevat tuotantolinjan läpi nopeasti aikaa säästäen, kuitenkin laadusta tinkimättä. Kaikkien linjaston prosessien on tarkoitus tuoda lisäarvoa. Kaiken hukkaan menevän materiaalin, ajan, työn ja potentiaalin määrä ajetaan minimiin.

 

Kirjassa Toyota Production Systemin perustaja kiteyttää toimintamallin hyvin:

 

”Me katsomme ainoastaan aikajanaa siitä hetkestä, kun asiakas antaa meille tilauksen, siihen pisteeseen, kun keräämme rahat. Ja me pienennämme tuota aikajanaa poistamalla lisäarvoa tuottamattoman hukan.” (Ohno 1988)

Toyotalla tehokkuus ei rajoitu pelkästään tuotantoon, vaan se koskee koko konsernia, alkaen ylimmästä johdosta aina sinne liukuhihnan päähän. Heidän luoma jatkuvan parantamisen kulttuuri on luonut oppivan organisaation, joka takaa sen että virheisiin puututaan aina heti ja kokeilemalla kokeillaan niin kauan uudelleen, kunnes joku asia onnistuu. Ja kun pieni osa prosessissa on korjattu, se taas parantaa laatua kokonaisuutena.

 

Toyotan tapa perustuu neljään periaateluokkaan

 

  1. Filosofia (pitkän tähtäimen ajattelu)
  2. Prosessi (hukan eliminointi)
  3. Ihmiset ja yhteistyökumppanit (Kunnioita, haasta ja kasvata heitä)
  4. Ongelmanratkaisu (Jatkuva parantaminen ja oppiminen)

 

Käytännössä siis organisaatiosta pyritään luomaan sellainen, joka kehittää itse itseään osallistamalla koko henkilöstön. Päätökset tehdään kauaskantoisesti tulevaisuutta ajatellen, kun päätös on tehty niin itse asia kuitenkin toteutetaan nopeasti. Omasta organisaatiosta etsitään henkilöitä, kenestä voidaan kasvattaa uusia johtajia joilla on kova palo tehdä ja kehittää. He taas luovat ympärilleen tiimejä joilla on sama ajatusmaailma. Lopuksi vielä ratkotaan ongelmia aina heti, kun niitä ilmenee ja ollaan itse valmiita ”likaamaan kädet” asioiden toteuttamiseksi ja ratkomiseksi.

 

Itseäni tämä Toyotan järjestelmä kiehtoo, se toimii kuin ajatus ja tuottavuus on huippuluokkaa. Kuulostaa jopa liian täydelliseltä systeemillä omaan ajatusmaailmaan, onko vaarana luovuuden ja improvisoinnin katoaminen? No siitä en lähde väittämään, mutta jotenkin tuntuu, että tämänlaisen järjestelmän aikaansaaminen kestää kymmeniä vuosia ja vaatii valtavan määrän henkilökuntaa, että se voi toimia täydessä laajuudessaan.

 

Omassa tekemisessäni kuitenkin havaitsen tiettyjä yhtäläisyyksiä Toyotan malliin. Esimerkkinä huonekaluliikkeemme perustamisessa olen aina painottanut sitä, että turhasta ei kannata maksaa ja että asiat voi tehdä kerralla myös kunnolla. Tämäntyyppisessä ajattelussa Iiro ja Anttu ovat olleet minun kanssa samoilla linjoilla joten on kyllä ollut mukava tehdä. Ollaan varmasti säästetty paljon rahaa, kun on itse tehty ne asiat mitä osataan ja pyritty ratkaisemaan ongelmat aina heti, eikä viikon päästä. Tätä ajattelua olen kyllä oppinut paljon Antulta.

 

En väitä, että meidän järjestelmämme toimia olisi mikään tehokkaimmasta päästä, mutta tässä on kuitenkin porukalla huomattu, että samanlaiset toimintatapamallit ovat luontaisia. Ehkä ne on opittu joskus aiemmin lapsuudessa tai aiemmissa työpaikoissa. Itsellä varmasti vaikuttaa esimerkiksi rengasliikkeessä työskentely, kun kaikki ylimääräinen harjoiteltiin pois työsuorituksista ja itse suoritusta sitten reenattiin sekuntikelloa vastaan. Kuulostaa hulluttelulta, mutta tietynlainen tehokkuuden halu sieltä jäi käteen.

 

Nyt on edessä mielenkiintoista aikaa, kun saadaan uusi varastokuvio käyntiin ja päästään luomaan omat järjestelmät tavarantoimituksiin ja niiden kasaamiseen. Tässä jälleen Toyotan tapaan viittaava teko, kun tehostamme liikkeemme tavarantoimitusta tuomalla tulevaisuudella tavaraa tarpeeseen vähän niin kuin Toyotan ”imujärjestelmässä”.

Eli käytännössä emme varastoi enää tavaraa turhanpäiten odottelemaan liikkeen sisälle, kun arvokkaita myymäläneliöitä voidaan yhtä hyvin käyttää myymiseen. Tulevaisuudessa varasto on muualla edullisemmissa tiloissa.

 

Samalla pystymme kasaamaan tavarat etukäteen paremmissa olosuhteissa, eikä asiakkaiden tarvitse enää liikkeessä väistellä pahvilaatikoita kuormanpurkupäivinä. Samalla resurssit kasvavat ja uuden varaston myötä mahdollisuus koko liikkeen laajentamiseen muuallekin tulee mahdolliseksi. Siitä ei kuitenkaan vielä sanota sen enempää, kun suunnitelmat eivät ole valmiita, mutta kauaskantoisia visioita on hyvä olla. Päätökset tehdään rauhassa, itse toteutus sitten nopeasti niin kuin tähänkin asti.

 

Parasta tässä uudessa systeemissä on se, että päästään itse luomaan juuri sellaiset järjestelmät tavaran varastointiin ja logistiikkaan kuin itse halutaan, itselleni ainakin antaa hyvää buustia pikkujutut kun saa homman toimimaan ja kaikki on ns. Jiirissä työkaluista ja lavapaikoista lähtien. Eli kesällä ei ainakaan toimettomaksi tarvitse jäädä, vaan pääsee taas hyvällä porukalla tekemään hyviä hommia.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!