Tulevaisuuden lukujärjestys

Millainen meidän tulevaisuus on?

Hyvä kysymys. Ei meistä kukaan sitä voi tietää.

On vain uskomuksia ja arvailuja. Me voidaan tutkia asioita historiasta ja peilata sitä tulevaisuuteen, mutta emme siltikään voi olla varmoja siitä, millaista elämää tulemme elämään vaikkapa 40 vuoden päästä. Kukapa olisi aiemmin uskonut virukseen, joka tulee ravisuttamaan koko maapalloa. Toki onhan meillä ollut historiassa aiemminkin ruttoa ja monia muitakin viruksia, jotka ovat aiheuttaneet muutoksia elämäämme, mutta ehkäpä asian pihvinä todettakoon se, ettemme voi ennustaa niiden tuloa tai niiden aiheuttamia vaikutuksia elämäämme.

”On vaikea tietää, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa, mutta vielä vaikeampaa kyetä kertomaan, mitä aikoo tehdä sen eteen tänään”

Maailma muuttuu jatkuvasti. Tai en tiedä onko se oikea termi sille, mutta sanotaan nyt vaikka, että se kehittyy.

Tarvitsemme erilaisia taitoja, jos haluamme pärjätä tulevaisuudessa.

Tulevaisuus ja teknologiat

Muistan kun sain kahdeksan vuotiaana ensimmäisen puhelimen. Olin syömässä aamupuuroa keittiössä niin kuin joka aamu, kun isä toi eteeni puhelimen – Nokia 3210:n. Ei muuten ollut värinäyttöä.

Tänä päivänä kirjoitan tätä esseetä Mac Book sylissäni, korvissa OnePlus Budz  -langattomat nappikuulokkeet korvissani ja älypuhelin kirjan päällä pitämässä oikeaa aukeamaa auki. Vajaan 20 vuoden väliin on mahtunut valtava määrä erilaisia tuotteita ja palveluita, joita teknologian kehitys on mahdollistanut.

Perttu Pölönen kirjoittaa kirjassaan siitä, kuinka emme voi kuvitellakaan, miten paljon teknologia tulee myös tulevaisuudessa muuttamaan maailmaamme. Halusimme sitä tai emme.

Onko teknologian kehittyminen sitten hyvä vai huono asia?

Olen sitä mieltä, että teknologia mahdollistaa paljon eri asioita ja auttaa meitä suoriutumaan arjessamme. Ilman teknologian mahdollistamia etäviestintäkanavia (Zoom, Teams yms.) emme esimerkiksi Gravin kanssa voisi tänä päivänä käydä yhteistä dialogia sillä tavalla kuin olemme tottuneet.

Kyllähän teknologian kehittyminen toisaalta myös vähän pelottaa tai ehkä paremmin sanottuna epäilyttää, sillä kolikolla on aina kaksi puolta. Samalla kun Wolt ja Foodora helpottaa meidän arkea tuomalla ruoat kotiovelle saakka, vähentää ne meidän liikkumista ja hiukan kärjistäen sanottuna tekee meistä laiskempia. Toisaalta Polar ja muut urheilukelloja valmistavat yritykset ovat olleet raivaamassa tietä sitä kohti, että ihmiset innostuisivat liikkumaan enemmän ja kiinnostuisivat omasta terveydestään.

Ajoittain minua ahdistaa se uuden teknologian valtava määrä. En halua, että sovellukset ja älylaitteet ohjaavat elämääni. Haluan pitää ne arkeani helpottavana, enkä arkeani ohjaavina työkaluina. Meidän täytyy muuttaa (lue: kehittää) maailmaa teknologian avulla.

Keskustelimme tiimin kanssa treeneissä muutoksista ja sen aiheuttamista tunteista. Pienryhmissä ollessamme Heinosen Aleksi heitti ilmoille kysymyksen: ”Miksihän muutokset ajatellaan usein lähtökohtaisesti negatiivisina?”. Vastasin siihen tämän kirjan antamalla esimerkillä. Muutostilanteissa pelkäämme menettää jo olemassa olevan aseman tai tilan. Ne ihmiset, yritykset tai valtiot, jotka ovat jo kyenneet rakentamaan tilanteen, jossa pärjäävät, eivät välttämättä ole niin muutoskykyisiä. Kun taas ne osapuolet, joilla ei ole mitään, uskaltavat muuttaa asioita. Suomi on tottunut pärjäämään PISA-tutkimuksissa hienon koulutusjärjestelmänsä avulla, mutta miten suhtaudumme koulutusjärjestelmän muutoksiin ja kehitystoimiin? Emme kenties niin innokkaasti kuin kehitysmaa, jonka koulutusjärjestelmä on retuperällä. Näillä kehitysmailla (ja yrityksillä ym.) ei ole riskiä menettää mitään, ja sen vuoksi he uskaltavat muuttaa tulevaisuuttaan.

Ajattelen asian niin, että tärkeintä on, että suhtaudumme teknologian kehitykseen positiivisesti. Haastamme vanhaa teknologiaa, jotta saamme jotain parempaa tilalle. Koen asian niin, että teknologian täytyy ratkaista aitoja ongelmia. Vain sillä tavalla voimme tehdä maailmasta paremman paikan sen osalta.

KOTILÄKSY:

• Keskustele ystäviesi kanssa säännöllisesti tulevaisuuden teknologioista, esimerkiksi tekoälystä.
• Kokeile rohkeasti kaikkea uutta teknologiaa.
• Kun joku ei toimi, anna palautetta ja auta kehittäjiä tekemään siitä parempi.
• Suhtaudu kriittisesti sekä ennustuksiin että omiin pelkoihisi.
• Muista, että mielikuvituksesi rajat eivät ole maailman rajat.
• Pidä inhimillisyys kaiken lähtökohtana.

Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky

Kohtaamme ongelmia ja haasteita joka päivä. Usein tällainen haaste pysäyttää meidät ja vaatii, että keksimme asialle jonkinlaisen ratkaisun. Näitä tilanteita tulee eteen väistämättä; mitä nyt kun Zoom-video ei toimikaan? mitä nyt kun asiakas ei pääsekään tapaamiseen? Mitä nyt kun olemme myöhässä projektin aikataulussa?

Onko väärin olla stressaamatta?

Koen olevani hyvä suhtautumaan haasteisiin. En juuri koskaan lamaannu, kun kohtaan erilaisia ongelmia. Minulla on kyky suhtautua näihin positiivisesti, mikä voi olla yhteydessä myös siihen, etten juuri koskaan stressaa. En tarvitse stressipalloa.

Kohtaan haasteet sillä ajatuksella, että niistä selvitään ennemmin tai myöhemmin. Tämän lisäksi minulla on kyky arvottaa erilaisia ongelmia; mitkä ongelmat pitää ratkaista nyt ja mitkä ongelmat voidaan ratkaista huomenna?

Ongelmien ratkaisu tarvitsee myös kykyä olla innovatiivinen. Intoa ja taitoa tarttua ongelmaan ja alkaa ratkaista sitä. Huomaan itsessäni sen, etten useinkaan kykene ratkomaan ongelmia kovinkaan nopeasti. Liian usein lähden ratkomaan ongelmaa jollain sellaisella tavalla, miten olen ratkonut muita ongelmia aikaisemmin. Tarkoitan tällä sitä, etten luonteeni puolesta kykene ajattelemaan innovatiivisesti heti, kun kohtaan haasteen.

Sopeudu tai putoa kyydistä

Maailma kehittyy jatkuvasti ja niin on muuttunut arki myös Tiimiakatemialla. Noin vuosi sitten koimme ensimmäisiä hetkiä, kun meidän tuli siirtyä etätyöskentelyyn koronan vuoksi. Meidän tuli ottaa ns. digiloikka, joka vauhdittaisi meidät muutokseen. Se vaati meiltä jokaiselta kykyä sopeutua.

KOTILÄKSY:

• Älä ensimmäiseksi mieti, onko jokin mahdollista vai ei. Sopiva epärealismi on hyväksi.
• Kerää ympärillesi ihmisiä, jotka eivät tiedä sinun alastasi mitään.
• Kysy mielipiteitä vanhuksilta, nuorilta ja kaikilta siltä väliltä.
• Ole monipuolinen! Täytä viikkosi erilaisilla ajanvietteillä.
• Mieti, missä asioissa sinä olet maailman paras asiantuntija.
• Riko sosiaaliset kuplat, jotta ajattelusi ei laiskistu omanlaistesi joukossa.

”Yrittäjyys on vastuunkantoa, oma-aloitteisuutta ja itsensä johtamista. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää yrittäjän asennetta.”

Yrittäjän asenne

Onko tärkeämpää osata luoda mainoskampanjoita vai osata keskustella?

On varmaa, että osa toimialoista tulee häviämään kokonaan tulevaisuudessa, minkä lisäksi uusia aloja syntyy. Teknologia tuottaa uusia työkaluja, joiden myötä se blokkaa vanhat työkalut mäkeen. Meidän jokaisen täytyy miettiä, millaisia taitoja tulemme tarvitsemaan nyt ja tulevaisuudessa riippumatta siitä, mitä teemme työksemme.

Yksi niistä on tiimityöskentelytaidot.

Tätä kirjaa lukiessani ymmärsin sen, että omien käytännön taitojen lisäksi on tärkeää kehittää niitä taitoja, jotka ovat sinua itseäsi. Eli ns. sydämen taitoja, kuten Pölönen itse niitä kuvailee. Taito sopeutua muutoksiin ja olla mielikuvituksellinen, kyky tehdä työtä tehokkaasti, taito käydä dialogia ja kyky ymmärtää toista ihmistä ja asettua heidän asemaan (empatia).

Olemme viimeisen parin kuukauden aikana tehneet tiimikaverin Arttu Hietalan kanssa uutta podcastia nimeltä Johtamista ja kahvia -podcast. Lähes jokaisessa jaksossa olemme kuulleet vieraan suusta lauseen: ”On opittava tuntemaan itsensä”. Tämä on laittanut meidät ajattelemaan asiaa. Millainen minä olen ihmisenä? Tunnenko itseni oikeasti? Miten joku toinen kuvailisi minua?

Eräs podcast-vieraamme sanoi, että hän oli vasta 50-vuotias kun hän oppi tuntemaan itsensä. Samaan hengenvetoon hän lisäsi, että elämä sen jälkeen on ollut paljon parempaan kuin elämä ennen sitä. 50-vuoden iässä hän koki ammatillisen pettymyksen, joka laittoi hänet miettimään asioita. Hän oppi tunnistamaan omat vahvuudet, jotka olivat vieneet häntä eteenpäin. Samalla hän tunnisti ja myönsi omat heikkoutensa, joita hän oppi täydentämään muiden ihmisten avulla.

Myös tulevaisuudessa meidän on osattava olla ihminen ihmiselle. Vaikka nykypäivänä sosiaalinen media ja kaikki muu ohjaileekin meitä sitä kohti, että saatamme alkaa väistämättä ajatella itseämme muita tärkeämpänä, niin emme saa erehtyä polulta. Oli kyse sitten työstä tai muusta elämän osa-alueesta, meidän tulee ajatella yhteistä hyvää ja sitä, miten voimme omalla tekemisellämme edesauttaa sitä. Oppia kuuntelemaan, keskustelemaan, sanomaan omat mielipiteemme asiaan, haastaa muiden mielipiteitä, kiittää ja pyytää anteeksi.

Olen kiitollinen vanhemmilleni, että he ovat kasvattaneet minusta tällaisen kuin olen.

Haluan ajatella elämää yhtenä kokonaisuutena. En mielellään puhu erikseen työelämästä, koska työ on vain osa kokonaista elämää. Olemme samoja ihmisiä riippumatta siitä, teemmekö jotain arvoa tuottavaa toimintoa työksemme vai laskemmeko pulkkamäkeä viikonloppuna.

Innovatiivisuus osana ongelmanratkaisutaitoja. Se on taito, jota haluan oppia. Uskon, että kyse on ajattelutavasta korvien välissä. Minun tulee avoimemmin ottaa huomioon erilaiset tavat ratkaista haasteita ja ongelmia niissä tilanteissa, joita kohtaan esimerkiksi tiimini kanssa. Sen lisäksi minun tulee heittäytyä ja ottaa vastuu ongelmien ratkaisuista. Ahdistaa itseni kuvitteelliseen nurkkaan, josta minun täytyy keksiä tie ulos. Näin voin pieni pala mindsetiä kohti innovatiivisempaa Joonaa.

Tähän loppuun vielä kotiläksy yrittäjyyden ja tiimityöskentelyn taitojen kehittämiseksi:

(lue kotiläksyn viimeinen rivi vähintään kaksi kertaa ja paina se mieleen)

KOTILÄKSY:

• Älä hukkaa hyvää kriisiä! Sinulla on mahdollisuus oppia jotain.
• Miellä itsesi yrittäjäksi, sillä yrittäjyys on asenne.
• Usko unelmiisi ja luo oma polkusi.
• Jos jonkun asian voisi tehdä paremmin, älä jää sivustakatsojaksi, vaan tee se!
• Uskalla ottaa vastuu itsestäsi ja opettele myymään ideasi.
• Ole se tyyppi, jonka kanssa kaikki haluavat tehdä työtä!

—

Joona Takkula

Projektitoimisto Gravi Osk

joona@gravi.fi