Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tulos syntyy teoista

Kirjoitettu 28.02.17
Esseen kirjoittaja: Essi Järviö
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tulos syntyy teoista
Kirjan kirjoittaja: Keijo Mäenpää
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Otin Keijo Mäenpään kirjan Tulos syntyy teoista haltuun saadakseni vähän järkeä tiimini talouden hallintaan ja kasvattaakseni omaa talousosaamistani. Sain yllättyä positiivisesti. Olin odottanut vaikealukuista liibalaabaa suuryrityksen näkökulmasta, niin kuin aiemmista lukemistani talouskirjoista olen saanut lukea. Sainkin paljon käytännön tason käsitteistöä selitettynä käytännön esimerkein, eli juuri sitä, mitä olin etsinytkin.

 

Kirjaa lukiessa huomasin, kuinka heikolla tasolla oma talousosaamiseni on. Tuntuu, että tiimistäni löytyy tyyppejä, joiden tietämys on vieläkin hatarampaa. Toisaalta on myös harrastuneempiakin taloustietäjiä, mutta he taas eivät ole oikein tuoneet osaamistaan tiimissä esille.

 

Heikko talousosaaminen on meillä johtanut kannattamattomiin projekteihin ja turhiin riskeihin sekä olemattomaan riskinhallintaan, ainakin talouspuolella. Lähdetään tekemään, eikä sen kummemmin mietitä, mitä pitäisi ottaa huomioon rahallisesti, tai onko kokeilu edes millään lailla kannattavaa. Toki epäonnistumiset ovat opettaneet kantapään kautta, ja kehitystä on tapahtunut ensimmäisen vuoden jälkeen. Asiakkaalta uskalletaan pyytää rahaa (toisin kuin joistain ensimmäisistä projekteista), suurimmat kustannukset osataan ottaa huomioon ja tilanteen mukaan lisätä ne asiakkaan laskuun.

 

Vieläkin löytyy kuitenkin parannettavaa. Kun projektien alussa käydään projektin budjettia läpi, se on tähän asti ollut käytännössä lista tuloista ja menoista, ja viivan alla summa, joka sitten jaetaan projektiryhmän kesken, jos kaikki menee hyvin. Riskejä ei ole sen kummemmin käyty läpi, tai että miten kulut pidetään kurissa, jos tuleekin yllätyksiä. Suunnitelmallisuus on puuttunut kokonaan. Tulevissa projekteissa, joissa olen mukana, aion tarjoutua ottamaan talouden vastuulleni, ja harjoitella tekemään kunnon suunnitelmat ja laskelmat. Siitä taidosta on varmasti enemmänkin kuin hyötyä tulevaisuudessa, varsinkin jos alan joskus yrittäjäksi.

 

Mitä projekteissa sitten kannattaisi laskea etukäteen? Tietysti budjetti on yksi tärkeä asia. Nykytilanteeseen tärkein kehityskohta olisi kuitenkin tulobudjetin tekeminen, ja myynnin johtaminen sen avulla. Esimerkkinä, meillä on nyt käynnissä Learning Circus rahankeruu, eli keräämme rahaa toukokuun Euroopan reissua varten. Myymme synnytyksiä ja toteutamme asiakkaalle allastapahtuman. Olemme arvioineet, että reissuun menee rahaa noin 8000 €, mutta tulopuoli on jäänyt aika kevyelle arvioinnin tasolle. Kaksi synnytystä on myyty, yksi toteutettu. Arviomme mukaan saamme jokaisesta synnytyksestä 1000 €. Allastapahtumasta arvioimme saavamme noin 1500 €.

 

Vielä on epäselvää (ainakin minulle), kuinka monta synnytystä kevään aikatauluun mahtuu, ja miten teemme loput rahat matkalle. Kasassa tällä hetkellä on 1200 €, ja tulossa arvion mukaan 4500 €, jos toteutamme vielä kolme 1000 euron synnytystä ja saamme allastapahtumasta sen 1500 €. Eli 2300 € pitäisi vielä raapia jostain. Se vaatii myynnin johtamista ja tiimin kannustamista asiakkaisiin, ja tietysti itseltäkin asiakaskäyntejä ja laskutettavaa tekemistä. Ja tietysti pitää ottaa huomioon se riski, että synnytykset ja allastapahtuma eivät menekään ihan putkeen, ja tulotavoite alittuu. Mitä sitten teemme? Tämä vaatii keskustelua tiimin kanssa ja herättelyä todellisuuteen.

 

Myös käyttökatelaskelma olisi kiinnostavaa laskea jollekin projektille, sillä siitä näkisi, kuinka kannattavia projektit oikeasti ovat, ja mihin sitä rahaa menee. Käyttökatelaskelma on siis liikevaihto, josta vähennetään ensin muuttuvat, ja sitten kiinteät kulut. EkoTeko pop-upille vois huvikseen laskea käyttökatelaskelman ja pohtia, miten projektia, ja varsinkin sen taloudenhallintaa voisi kehittää, että toiminta olisi kannattavampaa.

 

Käyttökatelaskelma Bisneran projekteissa menee melkeinpä niin, että muuttuviin kuluihin kuuluvat kaikki projektin kulut, ja kiinteisiin kuluihin kuuluu Bisneran yhteiset, tiimiläisten kesken jaetut kulut (vuokra, kirjanpito jne.) Projektien taloudenhallinnassa ei oteta esimerkiksi palkanmaksukuluja ja muita yrityksen kuluja huomioon, sillä ne ovat koko osuuskunnan yhteisiä kuluja. Tosiasiassa nämäkin kulut ovat lopulta projektien kuluja, sillä ne vähennetään sitten siitä, projektin tekijöille jää niin sanotusti viivan alle. Eli jos asetetaan tavoite, että ”olis kiva saada vaikka 1000 € tästä projektista käteen”, niin kulubudjetissa pitäisi periaatteessa ottaa huomioon kuukausittaiset Bisneran kulut, jotka on jaettu jokaiselle tiimiläiselle. Jos projekti siis kestää vaikkapa kaksi kuukautta, niin jokaiselle pitäisi jäädä 1400 €, josta 400 € menisi Bisneran kiinteisiin kuluihin.

 

Pitkäaikaisempien projektien taloudenhallintaan pitäisi kuulua myös kassavirran suunnittelu. Mitä alkuinvestointeja tehdään? Missä vaiheessa myyntiä on tullut sen verran, että ollaan saatu kulut katettua? Mikä on laskutuksen deadline, että rahat ovat tilillä ajoissa? Tehdäänkö projektin aikana isoja hankintoja, joihin pitää säästää tai kerätä rahaa? Mielestäni projekteja tehtäessä luotetaan liikaa siihen, että ”kyllä sitä rahaa sitten tulee” ja aletaan aika huolettomasti tekemään. Liika suunnittelu on tietysti aina liikaa, mutta pienen panoksen voisi käyttää siihen, että tsekkaa projektin talouteen liittyvät isoimmat hankinnat, niiden ajankohdat ja varmistaisi, että rahaa on, ja että sitä tulee.

 

Somerukset on hyvä esimerkki kokeilusta, jossa ei ole oikein otettu talouspuolta huomioon. Toki ensimmäiset kaupat piti tehdä ihan kokeilumielessä, mutta nyt kun huomataan, että palvelulle on kysyntää, ja miten homma toimii, voisi talouttakin jo vähän suunnitella. Hinta palvelulle on jo asetettu. Asiakas-ja laskutustavoitteet, myyntitavoitteet, ja kuluarviot olisi siis hyvä asettaa jollekin tietylle aikavälille, niin projektista saataisiin tavoitteellisempi ja kannattavampi, ja tekemisen meininki pysyisi yllä.

 

Kassavirta on otettava huomioon myös tiimin taloutta suunniteltaessa. Esimerkiksi nyt tilinpäätöksen koittaessa tiliä ei voi imeä ihan tyhjäksi, vaikka tekisi mieli, ettei tarvitsisi maksaa veroja valtiolle. Jos tili on tyhjä, ei meillä ole varaa maaliskuussa tuleviin tyel-maksuihin, kirjanpitolaskuihin ja muihin menoihin. Voisi siis sanoa, että ymmärrän kassavirran suunnittelun perusasiat, mutta käytännössä kassavirtaa pitäisi hallita paljon tarkemmin.

 

Tilinpäätös on tähän asti ollut vieras käsite, mutta Mäenpää osasi avata myös sen niin, että ymmärsin ensikertaa, mistä tilinpäätöksessä oikein on kyse. Tämä tuli tosi hyvään kohtaan, koska Bisneralla on tulossa tilinpäätös helmikuun lopussa. Varsinkin tase ja poistot ovat olleet aika hämäriä käsitteitä tähän asti, mutta nyt lukiessani tajusin mitä ne tarkoittavat ja huomasin hyödyntäneeni niitä oman henkilökohtaisen talouden suunnittelussa, tietämättä, että kirjaan hankintoja ”taseeseen” ja teen niistä ”poistoja”.

 

Olen siis isompia hankintoja tehdessäni maksanut kulun opintolainalla säästötililtä, ”jakanut” summan useammalle kuukaudelle ja vähentänyt osuudet jokaisen kuukauden säästötililtä käyttötilille siirtämästäni lainasummasta. Samalla lailla, kun yritys tekee jonkun isomman hankinnan, jota käytetään useamman vuoden ajan, meno kirjataan taseeseen investoinniksi, jota kirjataan kuluksi vuosittain poistoina. Investointi siis maksetaan saman tien, mutta se näkyy kirjanpidossa vuosittain pienempinä erinä. Mahtavaa, että kirjasta sai näin konkreettisia oivalluksia!

 

Kuitenkaan se, kuinka paljon opin uutta, ei merkitse mitään, vaan se, paljonko jaan oppejani tiimilleni ja otan niitä itse käytäntöön. Kolmas vuosi Tiimiakatemialla on monella tavalla tärkeä vuosi. Sen aikana kerätään rahat maailmanympärysmatkalle ja luodaan omaa tulevaisuutta, kasvattaen omaa osaamista. Talousosaaminen on siis tärkeässä osassa viimeisenä vuonna. Koska talouspäällikkö vaihtuu tiimeissä joka vuosi, ei kolmannen vuoden talouspäälliköllä (eli minulla) ole ennakkoon kokemusta osuuskunnan talouden hallinnasta käytännössä. On siis todella tärkeää, että kasvatan nyt omaa osaamista ja kehitän aktiivisesti tiimin talousprosessia kannattavammaksi, jakaen tietoa ja oppeja tiimikavereille, jotta he voivat käyttää niitä edelleen omissa projekteissaan, kehittäessään niitä kannattavammiksi. Haastava ja aikaa vievä tehtävä, mutta varmasti opettavainen ja hyödyttää pitkälle tulevaisuuteen.

 

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!