Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunneäly

Kirjoitettu 27.01.16
Esseen kirjoittaja: Mikko Tammilehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunneäly
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunneäly koskee elämiämme nykypäivänä vahvasti. Se on jatkuvasti nouseva trendi niin työelämässä kuin muutenkin maailmassa. Sanotaan, että mitä tunneälykkäämpi ihminen on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on tänä päivänä menestyä muiden ihmisten kanssa.

Tunneäly käsittelee käsittelee siis meitä jokaista, sekä muita ihmisiä. Kuinka hyvin tunnemme itsemme? Kuinka hyvin tunnemme omat ihmissuhteemme?

Tähän liittyy vahvasti myös tietoisuus omista tunteista ja niiden syntyperästä. Mitä tunnemme missäkin tilanteessa? Miksi tunnemme niin? Mikä tunteisiimme vaikuttaa ja kuinka vahvasti?

Tietoisuus omasta itsestä

Tietoisuus itsestä ja omista tunteistaan on perustana myös intuitiolle ja päätöksenteolle. Jokainen joutuu tekemään päätöksiä joka päivä elämässään. On siis syytä miettiä myös sitä, miten näitä päätöksiä teemme ja millä perusteilla?

Se on myös moraalinen kompassi. Moraalinen kompassi syntyy siitä, kun tuntee itsensä ja omat ajatuksensa ja tietävät mistä ne on lähtöisin. Se on ajattelua itse, eikä toisten ajatusten automaattista hyväksymistä. Kun tuntee itsensä, tietää mitkä asiat ja arvot ovat itselle tärkeitä ja näin ollen pystyy seuraamaan niitä. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus luoda itselleen omat säännöt, sillä se on juuri oman ajattelun tulos ja tarkoitus.

Itsensä hallinta

Tunneäly on niin oman itsensä kuin myös omien tunteiden hyödyllistä ja tehokasta hallintaa. Tunneälykkäät ihmiset eivät ole kuitenkaan tunteidensa vietävissä, vaan tunnistavat ne ja ilmaisevat itseään tehokkaalla sekä fiksulla tavalla. He eivät ole tunteidensa orjia, koska he tietävät mistä heidän tunteensa syntyät ja minkä seurauksena. He osaavat reflektoida olemistaan ja tapahtumia sekä niiden vaikutusta itseen ja muihin. He elävät sopusoinnussa omien tunteidensa kanssa, sillä he osaavat hallita niitä sen sijaan että tunteet hallitsisivat heitä. Se ei toki tarkoita sitä, etteivätkö he tuntisi asioita samalla tavalla kuin kuka tahansa muu. He tuntevat samat asiat, sillä tunteita ei voi välttää. Tunteisiin voi kuitenkin suhtautua eri tavalla ja niiden kanssa voi elää eri tavalla. Kaikilla tunteilla on jokin funktio ja tunneälykkäät ihmiset osaavat muita paremmin käyttää eri tunteita eri tavalla omaksi ja muiden hyödyksi.

Empatia

Tutkimusten mukaan naiset ovat keskimäärin miehiä parempia empatiassa, kun miehet taas ovat parempia itsevarmuudessa ja häiritsevien tunteiden käsittelyssä. Empatia on sitä, että pystyy asettumaan toisen saappaisiin, tunsi hän sitten negatiivista tai positiivista tunnetta. Naiset ovat parempia etenkin emotionaalisessa empatiassa ja sosiaalisissa taidoissa, joilla pidetään hyvää henkeä yllä ryhmän ihmisten kesken.

Emotionaalinen empatia on siis sitä, että tuntee juuri ne samat tunteet kuin toinen ihminen. Se on ikään kuin ”tarttuvaa”. Juuri tämän emotionaalisen empatian vaikutuksesta tunteet ”leviävät”. Tämä empatian laji on vahvasti riippuvainen peilisoluista, jotka reagoivat kaikkiin erilaisiin liikkeisiin, eleisiin, ilmeisiin ja ääniin. Peilisolut siis jäljittelevät sitä, mitä toinen ihminen tekee ja miltä se tuntuu. Juuri peilisolut ovat niitä, jotka saavat meidät arvioimaan toisten tunteita ja ajatuksia millä tahansa hetkellä, sekä tunnistamaan aikomuksia ja päämääriä.

Empatiaa on vielä kahta muuta erilaista tyyppiä; myötätuntoinen- ja kognitiivinen empatia.

Myötätuntoinen empatia on taas sitä, että pelkästään samojen tunteiden jakamisen sijasta ryhdymme toimiin, jotka auttaisivat toista. Se on ratkaisujen löytämistä esimerkiksi ongelmallisten tilanteiden eteen sattuessa. Saman ahdingon voi toki tuntea, mutta samalla on myös motivaatio löytää ratkaisut päästä eteenpäin ahdingosta eikä jäädä vain tuleen makaamaan.

Kognitiivinen empatia on taas näkökulmallista empatiaa. Se on kykyä tiedostaa mitä toinen ihminen tuntee ja mitä he mahdollisesti ajattelevat. Tämä kyky on etenkin hyödyllinen neuvottelutilanteissa tai ihmisten motivoinnissa. Birminghamin yliopiston tutkimuksen mukaan johtajat, jotka ovat hyviä pohtimaan asioita eri näkökulmista saivat työntekijöistään parempia tuloksia irti.

Kuitenkin, tämä on juuri se empatian laji, jolla on myös pimeä puoli. Narsistit, sosiopaatit ja machiavelliläiset ovat juuri niitä tyyppejä, jotka ovat taitavia tässä empatian lajissa. He vain käyttävät sitä todella väärin. Heiltä löytyy taitoja empatiaan, mutta he eivät koe minkäänlaista sympatiaa ”uhrejaan” kohtaan. Heille se on yleensä keino ajaa vain omia etujaan, usein muiden kustannuksella ja tuhoisin seurauksin.

Huippujohtajat

Kuten aiemmin jo todettiin, että miehet ovat parempia itsevarmuudessa ja naiset empatiassa tutkimusten mukaan keskiarvollisesti, on todettu myös, että huippujohtajilla asia on eri tavalla.

Top 10% huippujohtajissa miehillä ja naisilla ei ole eroja näillä alueilla. On kiintoisaa, miten juuri tällä ihmisryhmällä on kyky olla kokonaisvaltaisia ihmisiä. Heillä ei vain ole eroja näissä kyvyissä, koska mikään ei juuri painotu. He siis ovat oman elämänsä ja tunteidensa mestareita ja tasapainon hallitsijoita.

Mantelitumake

Tunneäly on mielenkiintoinen aihe, sillä se koskettaa meidän kaikkien elämiämme niin välittömästi. Kaikki voivat samaistua siihen edes jollain tavalla. Mihin kaikki kuitenkin johtaa ja mistä se kaikki saa alkunsa? Aivojen alueesta nimeltä Mantelitumake.

Ihminen painottelee jokaisessa päätöksessään loogisen ja emotionaalisen välillä. Kuitenkaan ei ole toista ilman toista. Kyse on enemmänkin niiden kahden yhdistelmästä, kuin vain toisen hallinnasta. Kumpikin vaikuttaa kumpaankin, ja ehkä osittain siksi asiat ja päätöksenteko voi olla haastavaa ja hämmentävää. Jokainen meistä on kokenut sen tilanteen, jossa järki sanoo eri asiaa kuin sydän.

Mantelitumake on aivojen pieni, mantelin muotoinen osa ohimolohkoissa molemmilla puolella päätä. Se on molemmilla puolilla silmien ja korvien muodostaman linjan risteyksessä. Mantelitumake on todella merkittävä osa aivoja, koska se vaikuttaa oikeastaan kaikkeen ajatteluumme. Se on yhteydessä aisteihin ja sitä kautta muodostuviin tunteellisiin ja fysiologisiin reaktioihimme. Se on lisäksi se osa aivoista, joka assosioi tapahtumat tunteiksi mikä tahansa hetki, eli siis luo mielleyhtymiä eri tapahtumista mitä koemme. Esimerkiksi ilman mantelitumaketta emme tuntisi sitä mahtavaa tunnetta, joka muodostuu siitä hetkestä kun näet ruokaasi tuotavan pöytääsi ravintolassa!

Mantelitumakkeen rooli jokapäiväisessä elämässämme ja päätöksenteossa on niin merkittävä, että jos sitä ei olisi, emme oikeastaan tuntisi yhtään mitään emmekä osaisi päättää mistään. Tämäkin on todettu tutkimuksissa sellaisilla potilailla, joilla mantelitumake oli vaurioitunut.

On siis todella kiehtovaa ajatella, miten näinkin pieni osa koko kehostamme muodostaa niin suuren osan koko kehostamme sekä siitä, mitä oikeastaan olemme. Ihminen on päätöstensä ja kokemustensa peilikuva, mutta näitä kumpaakaan ei tulisi olemaan, ellei mantelitumake toimisi.

Minä

Koen itse olevani melko tunneälykäs ihminen. Olen saanut siitä myös jonkin verran hyvää palautetta, että pystyn ottamaan muut huomioon ja ymmärtämään heidän tunteitaan ja sen vaikutusta jokaiseen hetkeen. Koen olevani vahvimmillani omien tunteideni hallitsemisessa, vaikka välillä huomaan järkeistäväni niitä hieman liikaa, joka johtaa loppujen lopuksi hämmennykseen tai väärinkäsityksiin.

Koska osaan hallita tunteitani, osaan myös hallita itseäni ja tekemistäni. Tunnistan hyvin usein kaikki asiat, mistä jokin tuntemani tunne saa alkunsa ja ymmärrän paremmin mielleyhtymien merkityksen. Kun ymmärrän mielleyhtymien merkityksen paremmin, voin ymmärtää paremmin myös sitä, mitä toiset ihmiset tuntevat mahdollisesti vastaavissa tilanteissa. Huomaan välillä tekeväni myös sellaista, että ajattelen jonkin teoreettisen tilanteen etukäteen ja kuinka siihen olisi järkevää suhtautua siinä hetkessä, jotta saisi hyödyllisimmän ja tehokkaimman lopputuloksen aikaan.

Näin ollen olen siis mielestäni vahvoilla etenkin myötätuntoisen ja kognitiivisen empatian alueilla. Emotionaalisessa minulla on vielä kehitettävää, koska olen huomannut, että välillä ihmiset eivät tarvitse ratkaisuja heti, vaan he tarvitsevat ensin tukea. Olen hieman sellainen, että ryhdyn heti luomaan mielessäni strategiaa päästä etenkin vaikeuksista ylitse. En näe sitä kuitenkaan huonona asiana, sillä se kehittää minua juuri strategioiden suunnittelussa.

Monesti saatan vaikuttaa siltä, että otan asiat hieman liian rauhallisesti ja ehkä näytän jopa tunteettomalta, mutta kyllä minäkin tunnen kaikki samat tunteet. Olen opetellut suhtautumaan niihin vain eri tavalla ja pitkällä harjoituksella oppinut jäljittämään niiden alkulähteen nopeasti, jotta tiedän aina tasan tarkkaan, mikä minua häiritsee. Suurin kehityksen kohteeni on kuitenkin edelleen oman mielipiteeni suorapuheinen ja selkeä ilmaisu. Olen melko ujo vielä ilmaisemaan omia tunteitani joka hetkessä, etenkin negatiivisissa asioissa. Se on minun suurempi kehityksen kohteeni.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!