Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunneäly

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Linda Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunneäly työelämässä
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen

Tunneäly, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Huhhuh! Luin kevään loppuun Daniel Golemanin kirjoittaman Tunneälyn. Kirjasta oli mielestäni erittäin vaikea raapustaa esseetä, koska koin tämän kirjan aivan loistavana! Kirjassa oli hurjan paljon hyviä esimerkkejä ja tarinoita. Olisin voinut kirjoittaa tästä kirjasta tuhat ja sata asiaa, mutta koska siitä olisi tullut monen kymmenen sivun mittainen essee, oli minun tarkkaan pohdittava mitkä asiat haluan ottaa tarkempaan käsittelyyn. Päätin käsitellä tarkemmin itsehallintaa sekä tunneälyn tärkeyttä niin omassa kuin tiimityöskentelyssäkin.

Aloitetaan vaikka siitä, että mitä se tunneäly oikeastaan tarkoittaa?

Tunneälyä on kyky havaita tunteita sekä itsessä että muissa sekä motivoitua ja hallita tehokkaasti niin omia tunnetiloja kuin ihmissuhteisiinkin liittyviä tunteita

Tunnetyötä tarvitsee bisnesmaailmassa jatkuvasti. Jotta työnteko onnistuu, tulee meidän osata tunnistaa omia tunteitamme ja käsittelemään niitä. Yhtälailla meidän tulee myös osata valita miten ilmaisemme tunteitamme erilaisissa tilanteissa erilaisten ihmisten seurassa. Se, kuinka rasittavaa se on, riippuu taas siitä kuinka pitkälle ihminen samaistuu työssään. Esimerkiksi empaattisen ja ystävällisen lääkärin on helpompaa pyrkiä vakavaan ja surulliseen mieleen jos täytyy kertoa potilaan omaisille huonoja uutisia. He, jotka joutuvat jatkuvasti psyykkaamaan itsensä tiettyyn tunnetilaan, joka ei ole millään tavalla ominaista itselle, voi olla hyvinkin rasittavaa.

Goleman esittelee kirjassaan viisi tunnetaitoa, jotka kasvavat mielihalujen hallinnasta ja vaikeuksien sietämisestä:

  • itsekuri – haitallisten tunteiden ja mielihalujen hallinta
  • luotettavuus – rehellisyys ja ammattietiikan noudattaminen
  • tunnollisuus – vastuun kantaminen omasta toiminnasta
  • joustavuus – muutoksiin sopeutuminen
  • innovatiivisuus – luonteva ja avoin suhtautuminen uusiin ajatuksiin ja näkökulmiin

En ala kaikkia viittä tunnetaitoa erittelemään sen tarkemmin, mutta tärkeimpiä ja minulle hyödyllisimpiä asioita noista viidestä kuitenkin nostan esille.

Itsekuriin liittyy vahvasti taito omien tunteiden lukemisesta. Mitä paremmin olemme selvillä ikävistä tunteista, sitä nopeammin niistä toivumme. Ikävien tunteiden ilmaantumista ja stressin puhkeamista jarruttaa esimerkiksi säännöllinen, päivittäinen rentoutuminen. Rentoutuminen vähentää tunnekaappauksen vaaraa ja helpottaa myöskin tunnekaappauksesta toipumista. Se myöskin iskee harvemmin ja hellittää tavallista nopeammin. Tätä lukiessani aloin miettimään, että minulla ei edes ole läheskään joka päivä aikaa rentoutua. Pahimmillaan kiireiset päivät ovat sellaisia, että kun tulen akatemialta kotiin, lähden töihin, kotiin päästyäni värkkään esseetä ja menen nukkumaan. Ehkä tässä onkin syy, miksi stressaannun helposti ja asiat tuntuvat kasaantuvan.

Olen kokenut loppukeväästä pientä motivaation puutetta, joka saattaisi hyvinkin johtua tästä, että en ole ottanut aikaa rentoutumiselle. Motivaation puutteeni johtuu varmasti myöskin siitä, että omassa henkilökohtaisessa elämässäni on lähiaikoina tapahtunut paljon asioita ja muutoksia. Siksipä päätinkin, että aion joka päivä tehdä pienestäkin asiasta pienen rentoutumishetken. Oli se sitten kuuma suihku, salilla käynti, mietiskely, päiväunet ynnä muu sellainen, aion ottaa sen siltä kannalta, että juuri tällä hetkellä minun ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun. Rentoutuminen palauttaa aivojani lepotilaan, joka puolestaan vähentää stressin iskemisen vaaraa.

Aloin myös miettimään sitä, että minun tulisi esimerkiksi tiimimme treeneissä tuoda omia kielteisiäkin tunteita ulospäin. Monesti vaikka sisälläni kuohuukin ja olen ylenpalttisen hermostunut jostakin käsittelytavasta tai asiasta tai muusta vastaavasta, saatan silti istua pokerinaamalla treeneissä ja näyttää ulospäin tyyneltä. En oikeastaan edes tiedä mistä se johtuu, että en oikein osaa tai halua tuoda niitä kielteisiä tunteita ulospäin. Ehkä minulla on jotain salaista aasialaista sukua? Aasiassa kun kielteisten tunteiden peittäminen kuuluu sikäläisiin tapoihin.

Keho ei tunne eroa kodin ja työn välillä; stressi kasaantuu, olipa sen lähde mikä tahansa”

Seuraava asia minkä nappasin itselleni muistiin oli 4 ”luovuuden surmaa”, jotka saavat varomaan riskien ottamista ja rajoittaa työmuistia.

  • VALVONTA – jatkuva tarkkailu tukahduttaa vapauden tunteen, joka on välttämätöntä luovalle ajattelulle
  • ARVIOINTI – liian varhainen tai jyrkkä arvostelu aiheuttaa pelon tuomioon johtavasta kritiikistä, uusia juttuja on arvioitava ja jalostettava mutta rakentavalla kritiikillä ja kyseenalaistamisella
  • HOLHOAMINEN – hankkeen jokaiseen vaiheeseen puuttuminen saa myöskin aikaan painostavan ja rajoittavan ilmapiirin, tukahduttaa luovaa ajattelua
  • LIIKA KIIRE – paineella saattaa olla motivoiva vaikutus, mutta se voi myös tehdä lopun hedelmällisestä luppoajasta jolloin syntyy uusia ajatuksia

Omasta mielestäni Idealeka on melko hyvin onnistunut välttämään näitä ”luovuuden surmia.” Välillä tosin tuntuu, että kaikki eivät uskalla tuoda asioitaan esille, mutta siitä en sitten tiedä, että johtuuko se tuosta pelosta tuomioon johtavasta kritiikistä vai jostain muusta. Itsekään en aina tuo asioita esille vaikka haluaisinkin, mutta siihen en oikein löydä ratkaisua, että miksi käyttäydyn näin. Tiedän, että voin puhua avoimesti tiimiläisteni kanssa, mutta silti jokin päässäni jarruttaa ja jätän minulle tärkeitäkin asioita sanomatta.

Vaikka yllä luettelemiani asioita ei juurikaan tiimistämme (onneksi) löydy, niin olen kuitenkin huomannut yhden näihin liittyvän asian, joka välillä meinaa aiheuttaa turhanpäiväistä kiristystä. Tiimissämme on, voisin jopa sanoa että useita, jäseniä jotka vaativat itseltään välillä ehkä liiankin paljon. Tällöin nämä saattavat vaatia muitakin noudattamaan samoja periaatteita. Jos kaikki eivät kuitenkaan yllä heidän tasolleen, saattaa aiheutua tuomitsevaa keskustelua puolin jos toisinkin. En väitä, etteikö kaikki tiimissämme olisi tunnollisia ja parhaansa yrittäviä ihmisiä. Enkä sano myöskään sitä, että tällaista olisi jatkuvasti. Olen kuitenkin huomannut, että silloin tällöin joissain ihmisissä voi havaita turhautumista jos asiat eivät luonnistu yhtä tehokkaasti ja mallikkaasti kuin oma suorittaminen.


Kukaan meistä ei ole yhtä älykäs kuin me kaikki yhdessä”

Goleman on määritellyt kirjassaan 10 tunnetaitoa, jotka ovat huipputiimin erikoispiirteitä:

  • empatia
  • yhteistyökyky ja ponnistelu yhteisvoimin
  • avoin viestintä, selkeät säännöt, puuttuminen heikosti tuottavien jäsenten toimintaan
  • halu parantaa työtehoa
  • itsetuntemus eli tiimin heikkojen ja vahvojen puolien arviointi
  • aloitekyky ja ongelmien ennakointi
  • luottamus yhteisiin kykyihin
  • joustavuus yhteisten tehtävien hoitamisessa
  • organisaatiotaju
  • siteiden solmiminen muihin tiimeihin

Juuri tänään treeneissä keskustelimme, miten olemme edelleen valetiimivaiheessa. Osa näistä huipputiimin ominaisuuksista Idealekassakin jo toteutuu, kuten empatia, yhteistyökyky ja avoin viestintä. Mutta kyllähän tuosta listasta voi poimia monia asioita, joissa on vielä runsaasti kehitettävää meidän kohdallamme. Ja osittain senkin takia olemme edelleen valetiimivaiheessa.

Esimerkkinä vaikka siteiden solmiminen muihin tiimeihin. Kyllä, olemme aloittaneet sitä muun muassa tekemällä projekteja myös muiden tiimiläisten kanssa, mutta mielestäni voisimme yrittää hyödyntää enemmän toisia tiimejä sekä olla avoimemmassa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Ja niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, ei myöskään luottamus yhteisiin kykyihin ole ihan niin vahva kuin se voisi olla. Vähättelemme toimintaamme, emmekä kaikki luota kaikkiin esimerkiksi siinä suhteessa, tuleeko asiat jonkun tyypin kohdalla varmasti hoidettua vai ei.

 

Käytäntöön aion viedä seuraavia asioita:

  • Aion nauttia pienistäkin asioista kiireen keskellä, kuten lämmin suihku!
  • Tuon treeneissä avoimemmin itselle tärkeitä asioita ja mielipiteitä esille
  • Pidän neljä ”luovuuden surmaa” mielessäni, jotta tiimimme välttyisi niiltä jatkossakin 

     

    Linda Heikkilä

    linda.heikkila@idealeka.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!