Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunneäly tiimityössä – kuinka voin oppia tuntemaan tiimiläiseni paremmin

Kirjoitettu 07.01.13
Esseen kirjoittaja: Anniina Maukonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunneäly
Kirjan kirjoittaja: Daniel Coleman
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

Tunneäly tiimityössä - kuinka voin oppia tuntemaan tiimiläiseni paremmin , 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Lukiossa en lukenut psykologiaa kuin pakolliset pari kurssia. Kuitenkin nyt, aivan parin kuukauden sisällä olen huomannut, että psykologia kiinnostaa minua valtavasti. Ihmisten auttaminen on aina ollut luontainen kykyni, ja luokittelen itseni hyvin empaattiseksi ihmiseksi. Tiimiakatemialla olen huomannut tarkkailevani niin omiani, kuin muiden ihmisten tunnereaktioita ja niiden syitä, sekä tunteiden vaikutusta ihmisiin.

Soulincissä on todella paljon tunneherkkiä persoonia, tunteita on laidasta laitaan ja ne myös ilmaistaan. Tätä esseetä kirjoittaessani huomaan miettiväni tiimiläisiäni, ja sitä millaisia tunteenilmaisijoita he ovat. Haluaisin oppia hyödyntämään tätä ominaisuuttani paremmin. Minulla on kuitenkin vielä oppimista siinä, etten tulkitse ihmisiä väärin. Välillä jos joku sanoo jotain ja en ymmärrä, saatan tulkita hänen sanomisensa sen perusteella, miten hän sanoo, enkä uskalla kysyä mitä hän oikeasti tarkoitti. Silloin syntyy väärinkäsityksiä, joista koituu haittaa kun alan itsekseni pohtimaan, että ”mitähän tuokin tarkoitti.”

Tiimissä joudumme tekemään paljon yhteisiä päätöksiä, eikä se ole helppoa. Päätöksenteon paikkana meillä toimii lähes poikkeuksetta treenit. Treeneissä vetäjän on tärkeä miettiä sopiva vaihe, jolloin päätöksentekoon ryhdytään, tai kun treeneissä pyritään kehittämään jotain uutta ja tuottavaa keskustelua. Silloin on tärkeää, että tiimin sisällä vallitsee hyvä energiataso. Mikäli energiataso laskee, on treenien vetäjän tehtävänä nostaa energiatasoa korkeammalle. Se on saatava liikkeelle omasta tunteesta. Omia tunteita muuttamalla, ja ulospäin muille viestimällä tunteet alkavat muotoutua hyvälle dialogille otollisemmiksi.  Tunteet nimittäin vaikuttavat päätöksiimme paljon. Kun mielialamme on pirteä ja iloinen, näemme päätöksissä enemmän positiivista ja päätös on helpompi tehdä. Kun olemme vihaisia tai apaattisia, päätöksenteko vaikeutuu. Tämän olen huomannut useasti, jos energiataso on muutenkin alhaalla ja päätöksenteko venyy, se ärsyttää ihmisiä entisestään. Välillä sorrumme liian nopeaan päätöksentekoon, ja muutama tiimimme jäsen on onneksi huomannut tämän ja nostanut asian esille.

Treenit on erinomainen paikka tutkia toisten valloillaan olevia tunteita ihmisten fyysisistä merkeistä. Treenitilanteissa huomaa, kuinka helposti ihmiset alkavat taipua samanlaiseen mielialaan ja reagoivat toisten tunteisiin. Tiimissämme on henkilöitä, jotka saavat todella helposti erilaiset tunteet tarttuman muihin. Kun on kyse negatiivisista tunteista, voi sanoa että itsellä on huono päivä, mutta mielestäni pitäisi silti pystyä itse pysymään tiimille neutraalina. Oman pahan olon ja negatiivisten tunteiden esiintuominen luultavasti vain myrkyttää ilmapiiriä, koska se tarttuu myös muihin. Toisaalta taas positiivissa tilanteissa yhteinen innostus tarttuu helposti kaikkiin, ja sen jälkeen saadaan hyviä tuloksia aikaan. Tiimillämme on ollut valitettavan vähän onnistumisia, joista olisi kummunnut yhteistä innostusta.

Miksi sitten usein ryhmässä vallitsee samantyyppinen tunne päällimmäisenä tunteena? Jäljittelemme alitajuisesti tunteita, joita havaitsemme muissa: virittäydymme toisen tunteisiin, joka aiheuttaa tunteiden ”tarttumista”. Mutta miksi ihminen jäljittelee toisen negatiivisia tunteita?

Tiimissämme olen tarkkaillut, kuinka yksittäiset ihmiset reagoivat toisten tunteisiin. Tunteet paljastuvat helpoiten fyysisistä reaktioista. Osa tarttuu pieniin yksityiskohtiin lauseessa, toiset tarjoavat samalla mitalla takaisin ja joskus tilanne saattaa mennä jopa henkilökohtaisuuksiin. Itse riitatilanteissa vetäydyn kuoreeni, ja minun ei tee enää mieli sanoa mitään. Tunteita voi tulkita myös toisen olemuksesta ja kehonkielestä. Joku pyörittelee silmiään tai tuhahtelee, joku on vain aivan hiljaa. Hankalinta on se, kun joku ihminen ei uskalla ilmaista tunteitaan ääneen, vaan toisten pitäisi yrittää hänen eleistään tulkita, millä tuulella ihminen on. Tällaisessa tilanteessa olisi mielestäni hyvä keskustella henkilön kanssa kahden kesken, että mikä on, ja vasta sen jälkeen auttaa koko tiimiä ymmärtämään tilanne.

Tunneälyn tärkein osa on itsetuntemus. Sitä opettelemme jatkuvasti elämässä. Kuinka motivoit itseäsi? Kuinka käsittelet turhautumista? Kuinka laannutat vihasi? Miten käsittelet pelkojasi? Kun opit tuntemaan itseäsi eri tilanteissa, se auttaa sinua suhtautumaan eri tavalla myös muihin, ja osaat reagoida toisten tunteisiin. Toisaalta, kun esimerkiksi itselläni on hyvä itsetuntemus, on hankala joskus ymmärtää ihmisiä joilla ei ole hyvä itsetuntemus. He saattavat esimerkiksi vihastuksissaan tehdä mitä tahansa, kun eivät osaa käsitellä tunteitaan.

Itse koen olevani hyväntuulinen ja optimistinen ihminen. Sen olen perinyt äidiltäni, joka jatkuvasti ajattelee, että asiat kyllä järjestyvät. Hyväntuulisuus auttaa ajattelemaan monimutkaisiakin asioita joustavasti. Optimistit ajattelevat, että asiat yleensä järjestyvät pettymyksistä ja takaiskuista huolimatta. Optimistisuus myös suojaa apatialta ja toivottomuudelta vaikeuksien edessä. Olen saanutkin palautetta hyvästä asenteestani ja positiivisesta olemuksesta. Toisaalta koen joskus olevani liian optimistinen ja työntäväni pahat ajatukset vain pois mielestä, joka tuo ne eräänlaisina aaltoina takaisin ja aiheuttaa ajoittain mielipahaa ja huolia. Ahdistun aika helposti ja minulta puuttuu sinnikkyyttä. Toisissa asioissa kaipaan itselleni paljon lisää sitkeyttä ja itseluottamusta!

Kirjassa puhuttiin mielenkiintoisesta termistä flow. Flow-tilassa ihminen on ankarasti keskittynyt ja unohtaa ajan ja itsensä. Hän tuntee ”virtaavansa”ja on täynnä energiaa, flowhun liittyy myös positiivisuutta ja iloa. Itselläni on ollut ainakin yksi flow- kokemus kirjoittaessa aikoja sitten. Se oli kirjoittaessani filosofian esseetä lukiossa. Filosofia ei ollut lempiaineitani, mutta silloinen esseenaihe oli sellainen, että tuntuu kuin kynä olisi liikkunut itsestään paperilla.

Miten flow ja Tiimiakatemia voisivat liittyä toisiinsa? Flowta esiintyy vain kykyjen äärirajoilla: siihen tarvitaan myös iloa ja halua työtä kohtaan. Tiimiakatemialla on hyvä tilanne, koska ihmiset saavat tehdä juuri niitä asioita, joita kohtaan heillä on iloa ja halua. Tiimiakatemialla yritetään syystä tökkiä ihmisiä epämukavuusalueelle. Epämukavuusalueella ihminen voi päästä flow- tilaan, ja silloin hän on luovimmillaan. Kykyjen äärirajoille meneminen myös kasvattaa ja opettaa eniten. Flow- tila ei tietenkään ole jatkuvaa, mutta sen avulla voit menestyä elämässä. Ihmiset, jotka tekevät asioita sen tuottaman ilon vuoksi, pääsevät pisimmälle.

Kirjassa oli karmaiseva esimerkki lentoturmasta, jossa lentokone putosi, koska työntekijät eivät uskaltaneet sanoa lentäjälle uhkaavasta tilanteesta, koska he pelkäsivät tätä. Tämän esimerkin voi suoraan viedä myös tiimitasolle: jos yhteistyö on huonoa, sattuu suuria virheitä. Johtajan pitäisi pystyä maksimoimaan ryhmänsä tulos: kyky luoda sisäistä harmoniaa, jonka puitteissa kaikki voivat käyttää kykyjään parhaansa mukaan. Kirjassa oli tutkimus ryhmätyöstä. Sopusointuisen ryhmän toiminta tehostui jos siihen kuului yksi jäsen joka oli erityisen lahjakas. Ryhmät joissa esiintyi kitkaa, eivät hyötyneet lahjakkaista yhtä paljon. Luonnollisesti ryhmät joissa oli paljon vahvoja persoonia, eivät tulleet toimeen keskenään. Ihmisten vahvuuksien hyödyntämistä mietin paljonkin kun olin vielä jäsenenä joryssa. Kuitenkin kun on tuntenut ihmiset vasta alle vuoden, minusta oli hankalaa laittaa ihmiset oikeille pelipaikoilleen. Nyt kokeneempana tätä esseetä kirjoittaessani tunnen taas, että tässä voisi piillä jopa yksi vahvuuteni!

Kritiikin ja palautteen antaminen liittyy olennaisesti tunneälyyn. Tiimin toiminnasta ei tule mitään, jos toisille ei anneta palautetta. Pitää kuitenkin tietää, kuinka palautetta annetaan, muuten saaja ottaa (kriittisen)palautteen liian henkilökohtaisesti ja lannistuu. Kritiikki oikein annettuna on johtajan (ja myös vertaisten) tehtävistä tärkein! Kritiikki ei saa olla ivallista tai henkilökohtaista. Taitava kritiikki keskittyy saajan tekemisiin, eikä henkilökohtaisuuksiin. Soulincissä palautteen antamisen merkitys on ymmärretty, tosin monilla on pitkä matka suoran välittömän palautteen antamiseen. Olemme käyneet myös läpi useasti sitä, miten palautetta annetaan, mutta Tunneäly- kirjasta sain taas pari hyvää koppia, jotka esittelin edellä.

Olen sitä mieltä, että Tiimiakatemia on yksi parhaista paikoista oppia tunneälyä, itsetuntemusta ja ihmistuntemusta. Kun ympärillä on jatkuvasti 12 henkilöä, joiden kanssa pitää tulla toimeen 40 tuntia viikossa, täytyy oppia tunnistamaan omia ja toisten tunteita, sekä miten niihin reagoidaan. Temperamenttisilla ihmisillä tunneälyn kasvaminen Akatemialla näkyy suurimmin. Väkisin muuttuu ihmisenä, kun ympärillä on niin paljon ihmisiä joihin pitäisi mukautua. Eikä se usein ole huono asia, vaikka se itsestä tuntuu ensin väärältä ja omituiselta. Se vain tekee meistä taitavampia ihmissuhteissa, joka on varmasti hyödyllistä tulevaisuudessa!

Puuh, tämän esseen kirjoittaminen sai minut oikeasti innostumaan. Kuinka voisin hyödyntää tätä innostusta tiimiimme? Tässäpä muutama idea:

–          Teen kaikille tiimiläisilleni pelaajakortit heidän pelipaikkojensa mukaan?

–          Vietän yhdet treenit tarkkailemalla henkilöiden tunnereaktioita

–          Otan jonkun ”silmätikuksi” treeneihin ja teen hänestä tunneprofiilin vihkooni

–          Esittelen tämän kirjan kolahdukset treeneissä

–          Teetän kevään aikana pari kirjan harjoitusta treeneissämme

Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät kaikkien tunteiden vaikutuksen koko tiimin yhteiseen tunnetilaan, ja että ihmiset tarkkailisivat omia tunnereaktioitaan. Kun tajuat tunnereaktiosi, voit reagoida tunteisiisi eri tavoin.

Kiitos mielenkiinnostasi!

Anniina Maukonen

anniina@soulinc.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!