Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunneäly työelämässä

Kirjoitettu 16.12.14
Esseen kirjoittaja: Teemu Kukkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Working with emotional intelligence
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ensimmäinen kerta kun kuulin tunneälystä ja kiinnostuin valtavasti välittömästi. Olen pohdiskellut samoja asioita mitä tässä kirjassa puhuttiin ja jatkan pohdiskeluja lisää. Oli mahtavaa kuulla etten ole ainoa joka ei pidä ÄO-testejä pätevinä testeinä ihmisen älykkyyttä mitattaessa. Mielestäni kyseinen testi ei kerro muuta kuin matemaattisen ja loogisen päättelykyvyn pisteinä. On olemassa paljon muunkinlaisia älykkyyden lajeja, kuten tunneälykkyys. Toisin sanoen älykkyyttä ymmärtää omat ja muiden tunteet, sekä itse- ja kaverijohtamisen älykkyyttä. Nämä viisaudet eivät tule ilmi ÄO-testeissä ja silti tunneälykkyyttä voi selittää erittäin tarkasti aivojen toiminnan kautta, tieteellisesti.

Tunne itsesi

Kaikki lähtee itsensä tuntemisesta. Itsensä tuntemista varten on tärkeää oppia ymmärtämään ja käsittelemään omia tunteita. Vihan hallitsemiseen löytyy muutamia hyviä neuvoja, kuten vaihtamalla maisemaa vihaisesta ympäristöstä johonkin muuhun. Itselle toimii hyvin pieni kävely lenkki, kun taas muille saattaa hyvinkin toimia agressiivinen liikunta tai muu ”huurun” päästäminen. Tärkeintä on että saa ajatukset muualle vihaisista asioista, mutta ei myöskään tukahduta vihaisia tuntemuksiaan.

Surullisiin tunteisiin, kuten masennukseen hyvä lääke on tottakai seura. Tämäkin on tosin itsestä kiinni paljolti. Jos jää miettimään vain omia synkkiä ajatuksia, ei seurasta ole hyötyä vaan haittaa. Ei myöskään saa vain jäädä mutaan makaamaan, vaan aktiivisesti etsiä uusia oivalluksia ja mielenvirikkeitä. Auttaa myös kovasti kun auttaa muita. Itse löysin sen ilon ollessani partiossa ikäisteni johtajana. Kognitiivinen uudelleen arviointi tuli kirjassa esille, eli asioiden uudelleen arviointi. Pyrkimys nähdä asiat eri valossa tai eri näkökulmasta. Olen aina pienestä lähtien pyrkinyt tuon kaltaiseen ajatteluun, eli eräänlainen ”hipsteri ajattelija”, koska en tykkää ajatella juuri samalla tavalla kuin muut. Se on hauskaa ja löytää paljon muiden ihmisten näkökulmia asioista, sekä oivaltaa uusia ideoita. Toinen asia mitä huomasin tekeväni on tunteiden torjuminen. Se ei välttämättä ole hyvä tapa, mutta se on tehokas tapa masennuksen käsittelyyn. Käytännössä olen rauhallinen vaikeiden asioiden edessä ja en hötkyile turhia. Siitä on paljon hyötyä, mutta myös haittaa itsetuntemusta. Tiedän muitakin ihmisiä, ketkä tekevät näin, mutta harvoin sitä kukaan tekee tietoisesti. Sille on tieteellinen selitys, mutta kuuntelin kirjan englanniksi niin se saattoi mennä minulta ohi. Palaan asiaan saatuani suomenkielisen version käsiini.

Monelle hyvä esimerkki ylihuolehtivasta ihmisestä on oma vanhempi. Itse olen joutunut monesti sanomaan äidilleni olla huolehtimatta liikaa, olen iso poika jo. Huolehtimiseen voi jäädä vahvasti koukkuun, eräänlaiseen tapariippuvuuteen jopa. Tapa jossa pyrimme ennakoimaan vaarat ja ehkäisemään ne ennenkuin vaarasta on tietoakaan. Huolehtimisesta on paljon hyötyä, mutta turha asioiden murehtiminen ja pelkääminen ei ole aikaansaavaa ajattelua. Kun alkaa huolestuttaa, mieti kahdesti onko huolesi aiheellinen.

Omien tunteiden ymmärtämisen ja johtamisen kautta, itsetuntemus kasvaa. Itsetuntemuksen kautta itsearvostus kasvaa ja itsearvostuksen kautta itseluottamus kasvaa jne.. Itsensä tunteminen on siis erittäin tärkeää monelta eri alaa.

Tunne muut

Tiimiakatemia jos jokin on paikka yhteistyölle. Monet suuret johtajat epäonnistuvat huonojen yhteistyötaitojen vuoksi. Kukapa olisi uskonut viisivuosikymmentä takaperin, että ei enään tarvita niinkään suuria yksilöitä vaan tehokkaita tiimejä. Nykyään etsitään työntekijöitä, ketkä omaavat hyvät tiimi- ja yhteistyöntaidot, sekä ihmisiä ketkä osaavat opettaa toisiaan ja omaat hyviä empatian ominaisuuksia.

Empatia. Kyky nähdä toisen tunteet ilmeiden, kehonkielen tai jopa liikehdinnän kautta. Tätä kykyä meidän tiimistämme onneksi löytyy ja uskon sen kehittyvän, kun opimme tuntemaan toisemme paremmin. Empatia on mielestäni suuri osa tiimityön kehityksessä, kun huomioidaan toisten tunteet ja käyttäydytään sen mukaisesti. Empatia on myös suuri ase pahaa haluaville, esimerkiksi kun tiedetään milloin toinen on haavoittuvimmillaan. Kun emme käytä empatiaa pahaan vaan hyvään, saamme toistemme luottamuksen ja kehitämme näin ollen tiimiä eteenpäin.

Verkostoituminen on myös arvokas osa tunneälykkyyttä. Hyvät verkostoitumisen kyvyt (helposti lähestyttävyys, vakaus, empaattisuus jne.) osoittavat suurta tunneälykkyyttä. Nämä taidot vielä itseltäni puuttuvat ja aionkin niitä kehittää kovasti. En usko sen olevan kovin vaikeaa, sillä onhan Tiimiakatemia paras pohja verkostoitumiselle. Verkostoitumistapahtumiin osallistumalla ja hankkiutumalla enemmän asiakkaisiin, valmistautuneena.

Tunne kirja

Oli virhe kuunnella äänikirjana englanniksi näin mielenkiintoista kirjaa. Tälle tulee korjausliike ja luenkin koko opuksen suomeksi, kun sen jostain löydän. Suosittelen jokaiselle lämpimästi ja esittelen kirjan tiimilleni luettuani sen omalla äidinkielellä.

 

Teemu Kukkonen

Osuuskunta Driimi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!