Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunteella – Voimaa tekemiseen

Kirjoitettu 15.03.14
Esseen kirjoittaja: Anders Bertlin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunteella - Voimaa tekemiseen
Kirjan kirjoittaja: Jarkko Rantanen
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunteella – voimaa tekemiseen

Jarkko Rantanen

 

Tiedän jo nyt, että tästä tulee tunteellinen essee, mutta haluan sellaisen kuitenkin kirjoittaa. Luin Tunteella-kirjan, koska haluan hyödyntää tunteitani bisneselämässä. Heti tässä esseen alussa pitää tarttua siihen huomioon, että Tiimiakatemia on oiva paikka kehittää itseään ja omia tunteita ja tunne-elämää. Tähän asti elämässä olen aina työntänyt tunteita sivuun, osittain koska työelämä on vaatinut niin paljon enkä myöskään ole uskaltanut kohdata tunteitani. Olen tehnyt niin kuin yleensä Suomessa tehdään; tunteet sivuun ja sisulla painetaan. Lopulta siinä käy äkkiä niin, että ei tunne yhtään mitään. Kaikki tuntuu samalta. Yksi iso syy miksi hain Tiimiakatemiaan oli juuri se, että täällä voin kokeilla eri juttuja ja saada selville, mikä on se minun juttuni. Tämä kirja myös auttoi minua siinä, että oppii nauttimaan sekä hyvistä että huonoista tunteista. Ei meillä aina ole hyvä päivä, ja aina ei välttämättä ole iloisin mieli, mutta se on ihan luonnollista. Ei tarvitse yrittää olla jotain muuta mitä on, vaan huonokin päivä menee luonnollisemmin ja paremmin ohi kun ei pakota itseään hymyilemään. Mutta nyt itse kirjaan.

 

Tätä kirjaesseetä on mielestäni hyvä aloittaa tällaisella kirjan osalla:

 

”Vain kymmenen prosenttia onnellisuudesta selittyy olosuhteista. Onko sinun vaikea uskoa tätä? Siinä tapauksessa mieti seuraavaa esimerkkiä: Napoleonilla oli kaikkea mistä monet haaveilevat – rikkauksia, valtaa, mainetta. Kuitenkin hän sanoi, ettei hänen elämässään ole ollut kuutta onnellista päivää.”

 

Meillä on Napoleonin kanssa vähän sama tilanne. Minulla on kaikkea: hyvä tilanne kotona, kiva asunto, auto, ja hyvä terveys. Kuitenkaan ei aina ole järin onnellinen olo. Juuri tätä onnellisuutta haluan kehittää itsessäni. Uskon että sen kasvattaminen lähtee minusta itsestäni. Uskon myös, että mitä varmempi ja ehkä onnellisempi on, sitä helpompi on hoitaa eteen tulevat työt. Jos päinvastoin on epävarma olo eikä ole tyytyväinen itseensä, myös projektin johtaminen on huomattavasti haasteellisempaa. Tämän takia olen käyttänyt aika paljon aikaa kehittääkseni itseäni ja huomaan jo nyt, että on vähän varmempi ja tasapainoisempi olo kuin Tiimiakatemian alkuaikoina. Joskus kannattaa elämässä ihan oikeasti pysähtyä ja rehellisesti ottaa kiinni niihin ongelmiin, mitä on.

 

Sitten jo kiireellä seuraavaan kohtaan. Suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa sellaiselle ihmiselle, joka pitää itsensä analysoimisesta. Ongelma vain on se, että aikaa menee tämän kirjan lukemiseen tolkuttoman paljon, kun koko ajan jää miettimään. Tässä seuraava miettimisen arvoinen kohta:

 

”Seuraavan kerran kun haluat palautua nopeammin negatiivisesta tunnetilasta, kokeile mitä tapahtuu jos teet jotain positiivisia tunteita herättävää.”

 

Mielestäni jo se auttaa, että miettii positiivisia ajatuksia. Se ei tarkoita sitä, että työntää negatiiviset tunteet sivuun, vaan kääntää niitä johonkin miellyttävämpään. Se että jatkamme negatiivisten asioiden miettimistä ei kuitenkaan paljoa auta yleensä. Vaarana on myös se, että asioista tulee sellainen kehä, jota vain pyörittää mielessä. Jos ahdistaa joku asia, älä työnnä tunnetta sivuun, mutta yritä miettiä jotain positiivisia tunteita herättävää. Tavoite on se, että negatiiviset tunteet kuten epävarmuus ja ahdistus eivät estä minua ottamasta vastuuta, tekemästä projekteja ja nauttimasta elämästä. Tähän mennessähän en ole uskaltanut kovin suurta vastuuta ottaa, mutta toivon, että tähän tulee muutos. Tämän takia olen yrittänyt saada ensin itseni balanssiin. Parempaan suuntaan ollaan menossa koko ajan. Seuraavaan mielenkiintoiseen kohtaan:

 

”Ensi kerralla kun joudut tekemään jotain, mistä et pidä, koeta löytää kolme uutta asiaa tuosta tekemisestä. Kirjoita ne ylös tai kerro havainnoistasi jollekulle.”

 

Kävin ristipölyttämässä Priiman treeneissä, ja siellä heräsi mielenkiintoinen ajatus. Paljon puhuttu epämukavuusalue voisi myös olla epävarmuusalue. Yleensä on epämukavaa koska olet epävarma. Minun epävarmuusaluehan oli asiakaskäynnit sekä puhelimella kontaktoiminen. Tätä keinoa eli sitä, että kirjoittaa ylös kolme uutta asiaa tuosta tekemisestä, voisi varmasti käyttää hyödyksi tässä asiassa. Myös siihen tehdään töitä, etten olisi enää epävarma itsestäni sekä asiakaskontaktoimisesta. Lisäksi se, että kertoo jollekin, että tänään meinaan käydä asiakaskäynnillä siellä ja siellä auttaa varmasti. On tehnyt ikään kuin lupauksen jollekin, ei vain itselleen.

 

Epävarmuus oli yksi tunne, minkä haluan voittaa ja tässä toinen tunne:

 

”Ahdistus jää herkästi päälle. Sanan alkuperä – ahdas – kertoo hyvin ahdistuksen luonteesta – paljon energiaa ahtaassa mielessä, lamaantuneena vankilassa. Koska ahdistuneena mieli on kapea ja levoton, ahdistuneena on vaikea tehdä päätöksiä.”

 

Kun ihmistä ahdistaa, se yleensä johtuu siitä, että ihmiskeho reagoi johonkin. Vähän niin kuin kuume se kertoo, että meidän ruumiissamme ei ole kaikki tällä hetkellä hyvin. Yleensä kun ihmistä ahdistaa, yritetään työntää ahdistava tunne syrjään. Jos teemme niin se on kuin lähtisimme lenkille, kun meillä on kuumetta. Miksi sitten haluaisin ottaa tähän tunteeseen kiinni? Koska yleensä meitä ihmisiä ahdistaa asiat, joihin emme voi vaikuttaa tai joita ei koskaan välttämättä tapahdu. Projektia ajatellen itselleni käy helposti niin. Alan miettiä, mitä kaikkea tässä voisi mennä huonosti ennen kuin koko projektia on edes aloitettukaan. Joten tähän liittyen tavoitteena: anna ahdistavalle tunteelle sijaa, mutta älä tee turhista asioista liian isoja. Ja asiat eivät aina mene huonosti, vaan ne yleensä menevät hyvin.

 

Äkkiä seuraavaan aiheeseen:

 

”Näyttää siltä, että William James osui enemmän kuin oikeaan sanoessaan, että arvostetuksi tulemisen tarve on ihmisluonnon syvin periaate. Myötätunnon antaminen ja saaminen on meille yhtä tärkeää kuin ruoka ja vesi.”

 

Itsehän elän aika pitkälti kehuista. Ja niin se monesti varmasti on sellaisella ihmisellä, jolla on epävarma olo itsestään. Haluan kehittää itseäni, ettei menisi niin ylä- ja alamäkeä. Joskus kun tulee joku pienikin vastuukäyminen, olen heti lopettamassa koko akatemiaa. Sellaista perusvarmuutta tässä kehitellään, mikä varmasti tulee monella ihmisellä äidinmaidon mukana. Tätä voidaan varmasti myös sanoa tasapainoiseksi tunne-elämäksi. Mutta niin kuin jo aiemmin totesin, parempaan suuntaan mennään joka päivä. Olen miettinyt tätä asiaa näin, että vaikka nyt antaisi vähän etumatkaa muille, se kurotaan kiinni, kun on rauhallinen ja varma fiilis alla.

 

Viimeinen lainaus vielä:

 

”Kun maailmaa katsoo hilpeyden läpi, koko maailma on oikeastaan aika huvittava.”

 

Yhtä asiaa en halua koskaan menettää itsessäni, vaikka kuinka kehittäisin itseäni varmempaan suuntaan. Se ominaisuus on huumori – se on mielestäni elämisen parasta antia, kun saa nauraa jutuille, itselleni ja muille. Tätä kirjaa olisi myös voinut lukea tiimin näkökulmasta, mutta halusin lukea sen omasta näkökulmastani. Erittäin hieno kirja!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!