Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunteella! Voimaa tekemiseen

Kirjoitettu 26.04.16
Esseen kirjoittaja: Ernesto Pylväläinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunteella! Voimaa tekemiseen
Kirjan kirjoittaja: Jarkko Rantanen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunteella

 

Otin kirjan lukuun, koska minua on kiinnostunut psykologian hyödyntäminen johtamisessa. Olen muutamaan otteeseen saanut palautetta, että minun tulisi lukea paremmin muita johtajana. Eritoten muiden tunteita. En usko, että ongelmani olisi tunteiden luvussa, vaan ennemminkin niihin reagoinnissa.

Joka tapauksessa, tämä on asia, jossa minun tulee kehittää itseäni ollakseni parempi johtaja.

 

Miksi tunteet ovat tärkeitä johtamisen näkökulmasta?

Ehkä johtajan tärkein tehtävä on huolehtia johdettaviensa hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Jotta näitä asioita voi mahdollistaa, on ymmärrettävä mahdollisimman hyvin, miten johtajana voi sparrata kohti näitä olotiloja.

Jokainen haluaa olla onnellinen ja kokea positiivista olotilaa. Kun olotilamme on positiivinen, niin ajattelumme on avarampaa ja suorituskykymme tehdä töitämme korkeampi.

Kun teemme tulevaisuuden päätöksiä, niin vertailemme päätöksistä syntyviä tuntemuksia. Pääsääntöisesti haluamme kokea positiivisia tunteita. Sen takia pysyttelemme päätöksissämme tutuissa ja turvallisissa vaihtoehdoissa.

Me suorastaan pelkäämme negatiivisia tunteita. Kirjassa niitä kutsutaankin ”mielen kivuksi”. Koemme kuitenkin todella usein negatiivisia tunteita ja niitä tulee oppia ymmärtämään. Negatiivisillä tunteilla on tarkoituksensa ja ne eivät ole mielekkäitä. Niiden vältteleminen onkin monesti esteenä kehittymiselle. Epämukavuusalue opettaa meille uusia näkökulmia ja kehitymme viisaammiksi.

Onnellista ja positiivista olotilaa kokeva henkilö on tehokkaampi. Johdettavien onnellisuus siis tuo tehokkuutta työntekoon.

 

Ernesto, TeamLeader 2.0

Yksi suurimmista kehityksenkohteissani johtamisessa on kuuntelutaidon parantaminen. Minun täytyy olla perillä yksilöiden tunteista ja haluista, mikäli haluan kehittyä paremmaksi johtajaksi. Kaltevan Kaktuksen projektissa johdin liikaa Tulos>Onnellisuus asenteella. Vaikka tosiasiassa johdettavien onnellisuus tulee olla etusijalla. Jatkossa minun tulee siis johtajana huomioida paljon paremmin yksilöiden onnellisuus ja luoda heidän onnellisuudelleen mahdollisimman hyvät edellytykset.

Näkökulmana esseeseeni onkin vahvasti se, että kun olen ymmärtänyt mitä tunteita johdettavat tuntevat, niin osaan reagoida heidän tunteisiinsa ja johtaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Uteliaisuus

En nyt muista ketä esiintyjää olin kuuntelemassa, mutta hän hypetti uteliaisuuden tärkeyttä. Mitä siis on uteliaisuus? Uteliaana ihminen janoaa jotain kiehtovaa tai tärkeää tietoa. Koemme uteliaisuutta asioihin, joiden ajattelemme olevamme merkityksellisiä elämällemme. Uteliaisuus onkin monesti itsessään tunteena mielekkäämmän tuntuista kuin uteliaisuuden tyydyttäminen.

 

Uteliaisuus on sisäisen motivaation lähde. Uteliaana haluamme saada meille tärkeää tietoa. Mielestäni uteliaisuus menee myös käsi kädessä unelmoinnin kanssa. Unelmoimme usein asioista tai tilanteista, joita haluamme tehdä. Jos mietitään tätä unelmaa, mielikuvaa, esimerkkinä vaikka thaimaaseen matkustamista ensi kertaa, niin tähän unelmaan liittyy vahvasti uteliaisuus. Emme tiedä varmasti mille thaimaassa oleminen tuntuu, mutta olemme uteliaita ja haluamme kokea sen.

Tästä voisi päätellä, että ilman uteliaisuutta ja unelmointia eläisimme varmaan vieläkin metsässä.

 

Uteliaisuus muuttuu innostukseksi

Kun uteliaisuus on tarpeeksi suuri, se ilmenee innostuksena. Alamme tehdä asioita sen eteen, jotta saavuttaisimme unelmamme.  Kaikista parhain mahdollinen tilanne johtajana olisi hoksata, mitä nämä yksilön unelmat ovat ja sen jälkeen antaa mahdollisuus hänelle toimia innostuneena asian saavuttamiseksi.

Innostus on sosiaalinen tunne. Haemme innostukselle vahvistusta ja kun sitä saamme, niin alamme työskentelemään tehokkaasti sen unelman saavuttamiseksi. Tosin, jos innostuneena emme saa unelmallemme vahvistusta, niin se lamaannuttaa. Jaettu innostus saa koko ryhmän työskentelemään kovasti unelman eteen.

Tämä on selitys, miksi yhteinen visio on erittäin tehokas työkalu.

 

Ylpeys ja häpeä

Seuraavina tunteita haluan nostaa esille ylpeyden ja häpeän.

Miksi?

Koska ylpeys ja häpeä liittyvät vahvasti työyhteisön johtamiseen.

Jokaisella ryhmällä on omat arvonsa. Joko tiedostetut, tai tiedostamattomat. Koemme ylpeyttä, kun toimimme arvojen mukaisesti ja häpeää, kun rikomme arvoja. Muiden silmissä statuksemme nousee, kun toimimme arvojen mukaisesti ryhmässä. Vastaavasti taas status laskee, kun toimimme vastoin ryhmän arvoja. Korkeampi status kiinnittää enemmän huomiota ja häntä kuunnellaan, sekä arvostetaan enemmän.

Johtajan tehtävä on tunnistaa näitä arvoja, joita yhteisössä on. Sen jälkeen hänen tulee elää niiden mukaan ja antaa arvostusta, kun arvoja toteutetaan. Johtajan tehtävä on myös huomioida ja antaa palautetta, kun arvoja rikotaan. Muuten yhteisössä (apinalaumassa) ei säily järjestys. Itse jätin TL:nä palautteen antamisen liian vähälle huomiolle ja väitän sen olevan yksi syy, mikä on ajanut Aiton luottamusta toisiinsa vähemmälle. Iso plussa Harrille, kun antoi noottia meikälle sen jälkeen kun rikoin Aiton arvoja ja olin ”väärästä syystä” treeneistämme poissa.

 

 

Tunteiden johtamisen pikkuniksejä

– Eritoten tiimin johtamisen näkökulmasta on hyvä asia, mikäli dialogissa voidaan näyttää tunteita. Se rikastuttaa aidosti dialogia, johtaen todennäköisesti parempiin ratkaisuihin ja ideoihin. Johtajana ei saa siis tukahduttaa ja kieltää tunteiden näyttämistä. Monesti esimerkiksi negatiivisten tunteiden näyttämistä vältellään.

– Kysele paljon kysymyksiä ja kerro kun olet samaa mieltä. Samaa mieltä oleminen tuottaa mielihyvää. Samalla se on myös välittämisen merkki ja luo välillenne luottamusta. Tämän on kuitenkin oltava aitoa välittämistä.

– Tunteet tarttuvat aivoissa olevien peilisolujen takia. Tätä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun halutaan tartuttaa posiitivisia tunteita. Hymyile ja naura siis paljon!

– Muistamme huomattavasti paremmin tilanteet, joissa olemme kokeneet jonkin sortin tunteita. Tätä kannattaa hyödyntää viestinnässä, esiintymisessä ja oikeastaan kaikessa mahdollisessa. Tärkeää on se, että näyttää rohkeasti ja avoimesti omia tunteitaan.

 

 

Ernesto Pylväläinen
ernesto@aitoidea.fi
Ideaosuuskunta Aito, Tiimiakatemia

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!