Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunteet vaikuttaa kaikkeen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunteella! – Jarkko Rantanen

Pidimme Idealekan kanssa kirjatreenit, joissa käsittelimme tunteisiin, asenteeseen ja tekemiseen vaikuttavaa kirjallisuutta. Päätin ottaa tunteet peliin ja seuraavassa tulee asiaa tunteiden ja tilanteiden analysoinnista teorioiden ja oppien avustuksella.

Motivaatio syntyy viime kädessä halusta kokea tietynlaisia tunteita

”Kuinka usein huomioimme ja tietoisesti hyödynnämme ihmisten tunteita, kun esimerkiksi suunnittelemme ja toteutamme strategiaa, viestintää, muutoksia tai projekteja.”

Aivojen tietoisesta ja rationaalisesta ajattelusta vastaa aivoista vain 4 %. Vain Tuolla pienellä osalla yritämme hallita mieltämme ja ajatuksiamme. Ei ihme että välillä ei meinaa dialogissa ajatukset natsata ja ilmapiiri on mitä on, jos tiedostetun ja tiedostamattoman toiminnan ero on aivoissa noin suuri. Kirjan mukaan tunteita on mahdollista oppia paremmin hallitsemaan ja mieltä kehittämään, mutta koskaan ei voi saavuttaa tilaa jossa kaikki tapahtuu vain ja ainoastaan tiedostetulla järkeilyllä.

”Markkinoita mullistavaa strategiaa ei synny jos johdon tunnelma on ahdistunut tai kireä – ahdistus salpaa ajattelun. Järkevinkään strategia ei muutu toiminnaksi, jos se ei herätä minkäänlaisia tunteita. Ihmiset eivät riennä tehtäviinsä jos motivaatiota ei ole.”

Markkinoinnissa ja lukemassani markkinoinnin kirjallisuudessa olen huomannut markkinoijien olevan lähes ainoita bisnesmaailmassa, jotka ottavat ihmisten (tässä kohtaa asiakkaiden) tunteet huomioon. Siis siinä miten ja millä tavalla tällä ja tällä markkinointiviestillä tai tempauksella halutaan ihmisten tuntevan ja miltä minkäkin pitää näyttää, jotta saadaan aikaiseksi tietynlaisia reaktioita.

”Yleisesti ottaen pyrimme kokemaan tunteita, jotka ovat mielihyvänsävyisiä ja välttämään tunteita, jotka ovat epämiellyttäviä. Suorituskyvyn kannalta tärkeintä on juuri tuo tunteiden motivoiva vaikutus.”

Miten tätä voisi hyödyntää nyt lähitulevaisuudessa?

Vanhoja esimerkkejä löytyy, silloin ei vain ollut selityksiä. Eli tilanteita kuten ihmisten innostaminen, sytyttäminen, motivointi muutosjohtaminen on ollut haaste. Minä ainakin myönnän, että empä ole lähtenyt miettimään näihin strategiaa tai esitystapaa tietoisesti tilanteen tai asian aiheuttamien tunteiden perusteella ja varsinkaan en ole miettinyt sitä, että mitä siitä on seurannut kun tunteet ovat jätetty pois ja yritetty pusertaa huonolla ja ahdistavalla ilmapiirillä ja lähestymistavalla yllämainittuja asioita/tilanteita.

Erilaisissa johtamistilanteissa voisi käyttää hyödyksi tunteita esim. kertomalla myyjilleen pienen aikaresurssin sijasta mahdollisuuden saada jokaisen haluama palkinto à mikä synnyttää tunteita, että haluaa onnistua. Ja vastakkaisesti kertoa, että vähiten myynyt tekee nolousharjoituksen keskusaukiolla à ihminen yrittää välttää noloja ja häpeällisiä tilanteita.

Jatkossa esim. projektien johtamiseen, myynninjohtamiseen aikataulujen ja sen kautta tulevien tavoitteiden luomisen tilanteeseen ja niiden pääsyyn on yritettävä liittää tavalla tai toisella myös ns. ”Tunnepuolen strategia” ihan osaksi muuta suunnittelutyötä. Tällä hetkellä tuntuu projektipäällikön ja markkinointipäällikön roolissa, etten ole pystynyt lyömään pöytään kuin kylmiä faktoja milloin pitää olla mitäkin tehtynä ja kuka tekee, sen koommin tunteita pyörittelemättä. Osaan itse jo joskus löytää ja luoda itselleni motivaatiota eriasioista, mutta taito se olisi oppia motivoimaan ja sytyttämään myös ympärillä olevat ihmiset.

”Rahakin motivoi vain tunteiden kautta.”

Lukuisat kassa- ja palkkausjärjestelmäkeskustelut jossain vaiheessa ovat tulleet tähän, että osaa motivoi raha ja osaa ei. Onko siis kyse ollut siitä, että toiset ovat löytäneet helpommin kohteen johon itselleen tuleva raha helpottaisi elämää tai toisi iloa itselleen. Eli tätä kautta löytäneet positiivisia tunteita rahaorientoituneeseen työntekoon ja kun sitä ei ole pitkään aikaan omalla tilillä näkynyt niin työnteko on alkanut tuntumaan epämotivoivalta ja puheet palkoista ja muista kulkee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?

”Moni yrittää hallita tunteitaan työntämällä ne pois.”

Itse olen syyllistynyt samaan ja niin on varmasti kaikki muutkin, vaikka olen käytännössä huomannut miten tunteista avoimesti puhuminen (esim. kodalla treeneissä) helpottaa omaa oloa ja varmasti myös muiden epätietoisuutta käytökseni takana. Tunteiden pois työntäminen käsittelemättä vie järkyttävät määrät energiaa ja resursseja ihmiseltä aiheuttaen jopa fyysisesti pahaa oloa ja alttiutta sairastua sekä stressaantua helpommin. Tänä keväänä tämä kaikki oli havaittavissa minusta. En jaksanut enää jakaa ajatuksiani tai käydä niitä läpi. Ajattelin, että helpompi olisi vaan lopettaa ja päästää irti tästä kaikesta mistä päänvaivaa koitui. Onneksi en näin tehnyt. Stressinhallinnassa itselläni on suuret ongelmat ja osittain johtuneet tunteiden tukahduttamisesta ja resurssipulasta. Jatkossa tunteet käsittelyyn ja stressin syyn selvittäminen käymällä läpi mahdolliset aiheuttajat ja niille toimenpiteet.

Pitää muistaa, että negatiivisissa tunteissa märehtiminen vaan lisää niitä tunteita. On pystyttävä keskittymään vellomisen sijaan siihen, että millaista edistymistä on tapahtunut. Jos edistystä ei tapahdu niin analysointi on turhaa. Jos edistystä taas tapahtuu ja uusia näkökulmia ja ajatuksia syntyy niin analysoinnissa on järkeä.

TOP 3 käytäntöön kirjasta

  1. Treeneissä tunteiden huomioiminen, omien ja muiden
  2. Kysymys: miten voisin hyödyntää omia ja muiden tunteita motivoivasti ja sytyttävästi töissä?
  3. Negistely lisää negistelyä vs. positiivisuus positiivisuutta

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!