Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito

Kirjoitettu 25.04.13
Esseen kirjoittaja: Essi Ruuskanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Tom Lundberg
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tom Lundbergin kirja Tuntematon sotilas ja johtamisen taito oli kevyt ja hyödyllinen lukukokemus. Oli erittäin mielenkiintoista selvittää yksinkertaisen testin avulla oma johtajatyyppinsä, joka on rinnastettu klassikkokirjan Tuntematon sotilas henkilöihin. On melko hämmentävää miten tarkan kuvauksen noinkin yksinkertainen testi saa aikaan, sillä omat tulokseni osuivat lähes täydellisesti nappiin. Joko testi on erittäin onnistuneesti toteutettu, tai minun kohdallani kävi tuuri. En tiedä.

Kirjassa esitetyt johtajatyypit määritellään tietyin kirjainyhdistelmin. Jokaisella kirjaimella on oma merkityksensä, jotka ovat seuraavat:

E = Extrovert                                T = Thinking
I = Introvert                                  F = Feeling
S = Sensing                                   J = Judging
N = Intuitive                                 P = Perceiving

Testi antaa jokaiselle johtajatyypille neljäkirjaimisen yhdistelmän yllä olevista kirjaimista. Testin tuloksena sain kirjaimet ISFJ, jotka ovat rinnastettu Tuntematon Sotilas-kirjasta tuttuun Jalovaaraan. Jalovaara-tyypin keskeiset piirteet ovat mm. luotettava, huomaavainen, käytännöllinen, hiljainen, järjestelmällinen, tehokas, ihmiskeskeinen, harmoninen ja yhteistyökykyinen. Voin allekirjoittaa lähes jokaisen kyseisistä piirteistä. Jokaisesta johtajatyypistä oli kirjoitettu monen sivun analyysi, ja oli melkein pelottavaa miten oikeaan testi osui.

ISFJ
Velvollisuudentuntoinen ja organisoiva johtaja

ISFJ:n vahvuuksiksi luetellaan seuraavat ominaisuudet

  • velvollisuudentuntoinen
  • oikeudenmukainen
  • vastuullinen
  • ahkera
  • arvostaa sekä tuloksia että ihmisiä

Koen olevani johtajana roolia kunnioittava ja järjestelmällinen. En vaadi muilta liikoja, kuten kirjankin mukaan Jalovaara-tyyppi ei vaadi ryhmältään sellaisia asioita mihin ei itse koe pystyvänsä. En välttämättä ensisijaisesti hakeudu projekteissa johtamisrooliin, mutta jos sellaista tarjotaan, otan sen mielelläni vastaan ja paneudun siihen täysillä. Johtaessani pyrin saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen, mutta tiimin yhteinen, mielekäs tekeminen on aina ensisijaista. Ehkä suurin yhtäläisyys testin kanssa oli se, että ISFJ tyypin johtaja ei siedä sitä, että joku tiimin jäsenistä hoitaa tehtävänsä vasemmalla kädellä ”vapaamatkustajan” roolissa. Kyseiseen seikkaan en kiinnitä paljoa huomiota tavallisena projektiryhmäläisenä, mutta jos oman projektini työryhmässä on sellainen henkilö jonka asennevamma hidastaa projektin etenemistä, en ole tyytyväinen.

Suurimmaksi heikkoudekseni johtamisessa koen stressikäyttäytymisen. Suuren paineen alla teen töitä ripeästi, mutta laatu kärsii. Ajattelen asioista aina pahinta mahdollista lopputulosta, joka ei helpota työskentelyn tehokkuutta ja uskoa omiin kykyihin. Stressaan melko helposti erilaisista asioista, joskus jopa täysin turhista pikkuseikoista. Stressaantuminen kertoo siitä miten paneutunut olen projektiin, mutta samalla hidastaa tai heikentää projektin etenemistä.

ISFJ:n ominaisuuksiin kuuluu perinteiden ja vanhojen toimintatapojen vaaliminen. Ajattelin ensin, että nyt löysin ensimmäisen eroavaisuuden testin tuloksien kanssa, mutta metsään mentiin jälleen. Luettuani tarkemmin mitä kyseisellä väitteellä tarkoitettiin, niin kyllä, voin allekirjoittaa senkin. Olen erittäin lojaali ihminen, ja omia henkilökohtaisia siteitä henkilöitä tai muita asioita kohtaan on vaikea rikkoa. Huomasin tämän erityisesti pari päivää sitten, kun olin kesätyöpaikkani koulutuksessa. Yrityksen organisaatiomuutoksen takia oma esihenkilöni sekä työpisteeni menivät täysin uusiksi. Kaksi edellistä kesää olin työskennellyt samassa pisteessä, jonka toimintatavat ja työkaverit olivat minulle erittäin mieluisia ja tärkeitä. Yllättävän muutoksen yhteydessä huomasin saman tien, kuinka asenteeni tulevaa kesää kohtaan muuttui täysin. En ajatellut muutosta virkistävänä vaihteluna ja uutena haasteena, vaan suoranaisena vääryytenä. Valitin muutoksesta vanhoille työkavereilleni ja asennoiduin tulevaan koulutukseen erittäin kielteisesti. Vasta sen jälkeen kun minulle huomautettiin huonosta asenteestani, ymmärsin miten kapeakatseinen lähestymiseni oli kyseistä aihetta kohtaan. Ajattelin muutosta ainoastaan tuomiona enkä mahdollisuutena. Koulutuksen jälkeen totuin ajatukseen uudenlaisesta kesästä ja aion asennoitua tulevaan työpaikkaani täysin eri tavalla kuin aluksi. Tällä hetkellä odotan innolla, mitä kesä tuo tullessaan.

Suurin kehityksen tarve on siis olla jämähtämättä vanhoihin toimintatapoihin, vaan uskaltaa kokeilla uusia asioita ja asennoitua niihin paremmin kehittymisen kannalta. Vaikka vanhat toimintatavat toimisivatkin hyvin, on välttämätöntä pystyä siirtymään vanhoista tottumuksista uusiin jekkuihin. Vireystila pysyy paremmin yllä jos kokeilen mahdollisimman paljon uutta. Toinen asia, jossa minun täytyy kehittyä, on tehtävistä kieltäytyminen. Minun on erittäin vaikea sanoa, ei. Yritän mahduttaa kaiken työn jo valmiiksi tiukkaan aikatauluun, jolloin palan helposti loppuun. Varsinkin johtamisroolissa pyrin jatkossa delegoimaan tehtäviä tehokkaammin, jotta langat pysyvät paremmin käsissä ja kaikilla on tasapuolisesti tekemistä. Kirja antoi ISFJ:lle seuraavanlaisia kehitystarpeita:

  • Liitä yksityiskohdat yleisiin tavoitteisiin.
  • Näe muutoksissa mahdollisuudet.
  • Johda myös asioita.
  • Pidä huolta riittävästä levosta.
  • Kuuntele ja keskustele enemmän.

Koin kirjan erittäin hyödylliseksi, sillä nyt ymmärrän paremmin missä minun tulee kehittyä johtajana (ja muissakin asioissa). Tiedostin jollain asteella asiat jo valmiiksi, mutta silti testin tulokset olivat silmiä avaavia. Minun tulee jatkossa ottaa rohkeammin johtamishaasteita vastaan ja opetella jakamaan rooleja tasaisesti koko projektiryhmälle henkilökohtaisen kuormittumisen välttämiseksi. Toinen suuri koppi oli ajatella asioita heti alusta asti mahdollisuuksina eikä rajoitteina ja lähteä rohkeasti kehitykseen mukaan.

”hyvää johtamista voi verrata kauneuteen: sen tunnistaa heti, mutta sen määritteleminen on vaikeata.”

Essi Ruuskanen,
Osuuskunta Millio

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!