Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuntematon sotilas ja johtamisen taito

Kirjoitettu 06.10.13
Esseen kirjoittaja: Miikka Niininen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Tom Lundberg
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tom Lundbergin kirjassa Tuntematon sotilas ja johtamisen taito, Lundberg esittelee Carl G. Jungin persoonallisuusanalyysiin perustuvat persoona/johtajatyypit. Tyypit perustuvat neljään ”akseliin”, jotka ovat energian suunta (ekstrovertti – introvertti), tiedon kerääminen (tosiasiallinen – intuitiivinen), päätöksenteko (ajatteleva – tunteva) ja suhde ulkomaailmaan (järjestelmällinen – spontaani) Kirjassa on testi missä voi määrittää oman tyyppinsä ja itselleni tulokseksi tuli ekstrovertti – tosiasiallinen – ajatteleva – spontaani, eli Tuntemattoman sotilaan hahmona Rahikainen. Ja nyt peilaan tyypin osuvuutta itseeni, oman näkemykseni mukaan.

Ekstrovertti Eli ulospäin suuntautunut ihminen on usein seurallinen ja seurassa viihtyvä ihminen, ei pelkää jutella muiden kanssa eli ei jää yksin nurkkaan nyhjäämään. Miten tämä näkyy omassa toiminnassa? Puhun ainakin paljon, välillä vähän liikaakin ja välillä voisi kuunnella enemmän. Johtajana Rahikais- tyyppi on Lundbergin mukaan seurallinen ja innostava, projektien käynnistäjä, ei niinkään läpiviejä. Street hockeytä tehdessä huomattiin myös projektiryhmän kesken, että sain hommat hyvin luistamaan, mutta läpiviennin ja tehtävien seurannassa oli kehitettävää. Myös isokuva oli välillä hukassa ja en välttämättä osannut priorisoida tehtäviä oikeasti tärkeysjärjestykseen.  Itse tykkään, että ongelmat käydään puhumalla läpi ja mielipiteistä keskustellaan, en tykkää tehdä yksin päätöstä muiden puolesta, tietämättä muiden mielipiteitä. Vaikka välillä pitäisi tehdä päätös itse nopeasti, opetettiinhan armeijassakin että parempi se on paska päätös kun ei päätöstä ollenkaan.

Tosiasiallinen taktikko. Lundbergin mukaan Rahikais-tyypin johtajaa kiinnostaa enemmän, miten hommat hoidetaan/laitetaan toimimaan, kuin miksi ne toimivat. Eli faktat kiinnostavat enemmän, kuin teoria niiden taustalta. Ja strategioiden luomisen sijaan toiminnan johtaminen kiinnostaa enemmän. Itse olen huomannut samansuuntaista, suunnitelmallisuus ja suunnitelmien luominen eivät ole minun henkilökohtaisia vahvuuksia. Mutta toisaalta saan hommat aluilleen nopeasti. Teen johtaessa päätökset yleensä faktoihin perustuen, enkä niinkään sen perusteella, mikä tuntuu parhaalta.

Asiakeskeinen vaikuttaja (ajatteleva) Lundbergin mukaan Rahikais-tyypin johtaja painottaa päätöksenteossa faktoja ja mikä ajaa kohti tavoitteita. Rahikais-tyyppi arvostaa suorapuheisuutta joka saattaa aiheuttaa konflikteja. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, itse pyrin tekemään päätökset faktojen perusteella, jos faktaa on tarjolla. Ja omasta mielestäni olen suorapuheinen, välillä kuulemma liiankin, mikä taas välillä aiheuttaa konflikteja.

Spontaani ja herkästi reagoiva, Lundbergin mukaan Rahikais-tyypin johtaja on avoin muutoksille, kykenee nopeisiin reagointeihin ja tiukat aikataulut saattaa aiheuttaa ahdistusta. Henkilökohtaisesti ainakin tiukat aikataulut ahdistavat, mutta silti pitää kaikki jättää aina viime tippaan. Muutoksille olen avoin, jos ne on faktaperäisesti perustellut tai tehtävä olosuhteiden pakosta. Reagointikyky muuttuviin olosuhteisiin on itsellä lähinnä kategoriassa kehitettävää. Reagoinnin puute huomattiin ainakin Street hockeytä tehdessä, kun hommat menivät reisille, niin mitään muutosta ei lähdetty tekemään, heti vaan hetken päästä.

Lundbergin mukaan Rahikais-tyypillä mahdollisia kehitystarpeita ovat:

–         Muiden mielipiteiden aito huomiointi

–         Harkitse ennen toimintaa

–         Huomioi myös muiden tunteet

–         Opettele antamaan myönteistä palautetta

–         Lopeta epämieluisten tehtävien lykkääminen

Itse kun miettii näitä kohtia tarkemmin, huomaa että kaikissa olisi kovastikin parannettavaa. Esimerkiksi epämieluisten tehtävien lykkäys, kirjapisteistä aina osa jätetään viime tippaan. Ja myönteistä palautetta annan aivan liian vähän, varsinkin kun suhteuttaa siihen määrään mitä annan negatiivista palautetta.  Muiden tunteiden huomioinnissa on ainakin hieman liian suorapuheisena aika reilustikin petrattavaa.

 

Kirja auttoi miettimään omaa johtamiskäyttäytymistä ja kirjasta on varmasti apua NJL:län viimeiselle kerralle tehtävässä majorpaperissa.

 

Miikka Niininen

Osuuskunta Mittava Innovations

miikka(a)mittava.fi

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!