Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuotteistaminen

Kirjoitettu 10.05.20
Esseen kirjoittaja: Ida-Lotta Aksovaara
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tuotteistaminen
Kirjan kirjoittaja: Jari Parantainen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tuotteistaminen 1, Parantainen Jari 

 

Olen ajatellut, että tuotteistaminen on isojen firmojen juttu. Aloittavat yritykset hiovat tuotteitaan asiakaspalautteiden perusteella ja asiantuntijapalvelu syntyy tai ainakin hioutuu asiakaskuntaisesti. Tartuin Parantaisen Tuotteistaminen -teokseen hieman skeptisenä. Parantainen ohjaa systemaattisen tuotteistamisen äärelle, mutta silti hän korostaa, että tuotteistamisen tulee olla ketterää ja asiakaslähtöistä. Ongelma tuleekin esiin usein siinä, että tuotteistusprojektit kestävät aivan liian kauan. 

 

”Myy palvelu ensin ja kehitä vasta sitten.” 

 

Kohtaamme tänä päivänä erilaisia palveluita, joita vasta hiotaan saadun asiakaspalautteen perusteella. Ne ovat siis päästetty markkinoille asiakkaiden testattavaksi ja edelleen palautteen perusteella hiottavaksi. Kohtasin tämän haasteen suoratoistopalvelun tuottaman jääkiekon SM-liigatuotteen osalla. Palvelua vasta hiottiin eri päätelaitteille. Asiakaskokemuksen tämä ei ollut parhaasta päästä ja Parantainen nostaakin ketterän kehittämisen osalta asiakaskokemuksen tärkeyden merkittäväksi. Asiakkaat täytyy ottaa avoimesti mukaan palvelun kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakas saisi välttämättä palvelun halvemmalla tai ilmaiseksi 

Olen aiemmin ajatellut tuotteistamisen koskevan konkreettisia ja käsiteltäviä tuotteita. Tiimiakatemian opinnot ovat laajentaneet käsitystäni käsinkosketeltavasta tuotteesta palveluun, mutta en ollut ajatellut tuotteistamisen käsittelevän asiantuntijuutta tai osaamista. Parantainen määritteleekin tuotteistamisen tarkoittavan työtä, jonka tuloksena asiantuntemus tai osaaminen jalostuu myynti-, markkinointi- ja toimituskelpoiseksi palvelutuotteeksi. Teoksessa tuotteistamisprosessin kautta syntyy 10 päivässä valmis asiakkaalle tuotettava palvelu, jonka yksityiskohtia voidaan ketterästi vielä hioa. Ehkä käytännössä tämä prosessi kestää pidempää, mutta teoksen vaiheet tuntuvat pilkkovan tuotteistamisen konkreettisiksi vaiheiksi. 

Palveluliiketoiminnan tuotteistamisprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: asiakkaan ongelmasta tunnistamisesta, lupauksesta ratkaista ongelma ja palvelun toimittamisesta. Tuotteistamisprosessia ohjaa vahva asiakaslähtöisyys.  

Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaasta. Ydinkysymys on asiakkaan tunnistamisesta. Tuotteistamista ei pitäisi aloittaa palvelusta tai ainakaan palvelun kopioimisesta toiselta palveluntuottajalta. On löydettävä tuotteen erityisyys. Tuote on pyrittävä paketoimaan siten, että asiakkaan on helppo ostaa palvelu ja asiakas luottaa siihen, että tuote ratkaisee hänen ongelmansa. Myös myynnin kannalta tuotteen paketointi on mielekästä. Paketoitua tuotetta on helpompi myydä. Esimerkiksi kännykkäliittymät on paketoitu myymisen ja ostamisen helpottamiseksi: Rajaton, Jämpti, Jämpti Puhe, jne.  Parantainen nostaa myös esille, että tuotteiden runsas määrä ei takaa asiakastyytyväisyyttä eikä kannattavaa liiketoimintaa. Ravintolatuotteiden määrän supistaminen tuottaakin laadukkaamman palvelun, ”erikoistuminen” on tärkeää. Tätä periaatetta näyttä myös Jyrki Sukula toteuttavan ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen liittyvässä TV-sarjassaan. 

Tarkastellessani tuotteistamisen prosessia vaiheet tuntuvat hyvin loogisilta: 

  • Osa toimintamalleista toistuu 
  • Palvelu alkaa hahmottua- palvelu saa nimen, mutta hinta vaihtelee vielä projekteittain 
  • Toimitussisältö vakiintuu- palvelun sisältö alkaa hahmottua pysyväksi, tuotteesta voi tehdä kiinteän hinnan 
  • Palvelu alkaa monistua perimätietona tieto jakautuu muille kollegoille. 
  • Palvelu alkaa monistua yrityksen ulkopuolella 
  • Palvelu muuttuu jälleenmyytäväksi- sitä voi jakaa kumppaniverkon tai jälleenmyyjien avulla, palvelun kehittäjä voi itse keskittyä markkinointiin, tuotekehitykseen, lisensoimiseen 

Palveluiden kehittämisen kannalta on hyvä tunnistaa myös pullonkaulat. Jos palvelun tuottaminen on henkilösidonnaista, se muodostuu riskiksi. Palvelun rakentuminen yksittäisten henkilöiden osaamisen varaan estää palvelun kasvattamista tai se voi jopa lamauttaa koko toiminnan henkilön vaihtaessa toiseen yritykseen.   

Jos palvelua ei osata hinnoitella tai kertoa palvelusta tarkemmin, se kertoo myös palvelun tuotteistamisen tasosta. Palvelulle täytyy löytyä omistaja, henkilö, joka vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä.  

Kokonaisuutena tuotteistamisen teos herätti monta ajatusta tiimimme palveluiden kehittämiseksi. Perusajatuksenahan on uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen ja sen tuominen markkinoille. Teos tarjoaa vaiheet ja auttaa tunnistamaan eri vaiheiden merkityksen kokonaisuudelle runsaiden esimerkkien avulla. Tämä teos auttaa tiimiämme tuotteistamaan kilpailukykyisiä tuotteita. Tuotteistaminen ei olekaan rakettitiedettä! 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!