Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuotteistaminen

Kirjoitettu 11.01.15
Esseen kirjoittaja: Marie Holmstedt
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tuotteistaminen
Kirjan kirjoittaja: Jari Parantainen
Kategoriat: 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.5. Markkinoinnin klassikot, 6.6. Markkinoinnin käsikirjat projekteihin

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kuinka tuotteistan Graafisen CV:n tuottamispalvelun

Sain muutama kuukausi takaperin valmentajaltani projektivinkin, että voisin tarjota asiakkaille graafisten ansioluetteloiden suunnittelua. Taustana minulla on media-assistentin tutkinto ja alaa opiskellessani suuntauduin graafiseen suunnitteluun, joten projekti-idea kuulosti mielestäni varsin kiinnostavalta ja jonka myötä pääsisin hyödyntämään itselläni jo olevaa osaamista tavalla, jota en itse ollut koskaan tullut ajatelleeksi. Painoin valmentajan  vinkin mieleeni, mutta en päässyt asiassa oikein vauhtiin. Etsin siis kirjastosta käsiini Jari Parantaisen Tuotteistaminen -kirjan ja aloin etsimään siitä teoriatietoa palvelun tuotteistamiseen, jotta hyvä idea ei lipuisi hukkaan.

 

Kymmenen askelta tuotteistamiseen

Ensimmäinen askel hittipalvelun luomiseen on määrittää mahdollisimman tarkkaan palvelun asiakas. Jos asiakaskunta on liian laaja tai löyhästi määritelty, palvelua ei pysty tuottamaan tarpeeksi henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisuus on kuitenkin yksi suurista avainasioista kyseisessä projektissani, kun mietitään, että aikomus on tuottaa juuri kyseisen asiakkaan näköinen, hänen persoonaa ja osaamistaan mahdollisimman tarkasti kuvastava graafinen ansioluettelo. Asiakkaan tarkkaan määrittäminen on tärkeää myös siinä mielessä, että mitä tarkemmin tiedän asiakkaani, sitä paremmin pystyn porautumaan hänen ongelmiinsa. Ja yleisesti palvelua tarjottaessa asiakkaalle pyritään poistamaan joku ongelma.

Siitä päästäänkin seuraavaan vaiheeseen, eli tunnista asiakkaan ongelma. On todella harvinaista luoda asiakkaalle palvelulla joku aivan uusi tarve. Yleensä tarve on jo olemassa, mutta asiakas ei välttämättä ole tiennyt tai tiedostanut sitä. Tässä projektissa tarjoan asiakkaalle ratkaisun ongelmaan, joka on tuskastuttava cv:n tekeminen ja se, miten saada työnantaja kiinnostumaan juuri MINUSTA ja osaamisestani, jotta saisin haluamani työn. Henkilökohtaisesti ainakin samaistun siihen. Joka kerta, kun on ollut tarve päivittää ansioluetteloni ajan tasalle, on se ollut tuskaisaa, koska itse en haluaisi, että cv:ni on vain yksi niistä kymmenistä, liki sadoista saman näköisistä papereista, joka ei jää työnantajan mieleen millään tavalla. Olen myös tekemilläni yritysiskuilla ja asiakaskäynneillä huomannut, kuinka tärkeä oma persoona on työnsaannin kannalta. Jos mietitään vaikkapa ketjuvaateliikettä, johon on työntekijä haussa ja ansioluettelopinossa työnantajan pöydällä on yksi cv, joka selvästi erottuu joukosta. Ansioluettelo, joka selvästi kuvastaa työnhakijan persoonaa, luonnetta ja kiinnostusta alaa kohtaan. Uskon, että kyseinen henkilö pääsee vähintäänkin työhaastatteluun omaperäisen ansioluettelonsa ansiosta. Tottakai ansioluettelon tekemisen ja päivittämisen lisäksi tässä projektissa asiakkaan yksi ongelmista on myös itse työnsaanti. Työpaikkoja on tarjolla vähän, mutta halukkaita paljon. Myös työnhakijan vähäinen tai kokonaan puuttuva kokemus tai koulutus vaikuttaa työnsaantiin, mutta senkin ongelman voisi kenties tarpeeksi päräyttävällä cv:llä ratkaista. Työnantaja kiinnostuu persoonasta niin paljon, että saattaa ehkä tarjota työtä kokemattomalle ja kouluttaa hänet tarpeen mukaisesti.

Asiakkaan ongelmista mainittiin myös ihmisen perusvietit, jotka ovat kirjan mukaan ahneus, kärsimättömyys ja laiskuus. Ja nämä ”ihmisen perusvietit tarjoavat jokaiselle palvelunkehittäjälle varsinaisen kultakaivoksen”. Kun kyseiset perusvietit pystyy täyttämään, palvelulla riittää kysyntää. Olen varsin samaa mieltä asiasta, edellämainituista kolmesta vietistä ainakin yhden pystyy varmasti lähes jokainen allekirjoittamaan. Mietinkin omaa palveluani siis noiden kolmen vietin kautta ja mielestäni pystyisin vastaamaan niihin melko hyvin. Ahneuteen liittyy rahan säästäminen sekä sen ansaitseminen. Ja millä muulla ihminen ansaitsee kuin työllä (tai lottovoitolla, mutta sen varaan ei yleensä kannata laskea). Ja työtä saa työnantajaa tai rekryhenkilöä puhuttelevalla cv:llä. Kärsimättömyys eli ajan säästäminen näkyy projektissa siten, että pyrin palvelulla tuottamaan asiakkaalle mahdollisimman ripeästi valmiin cv:n. Laiskuus heijastuu siihen, että asiakkaan ei tarvitsisi itse nähdä vaivaa asian eteen. Minä palveluntuottajana tekisin sen suuren työn eli henkilön persoonan ja osaamisen esittämisen mahdollisimman imartelevasti ja omaperäisesti.

Näin alustavasti graafisen ansioluettelopalvelun tuottaminen vaikuttaa hyvältä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavalta. On olemassa selkeät ongelmat, jotka voin ratkaista. Kuitenkin, jotta palvelun tarpeellisuudesta voi olla varma, täytyy miettiä, miksi kyseinen ongelma on vielä ratkaisematta? Mietin asiaa monelta kannalta ja löysin useita syitä, ensinnäkin graafiset cv:t ovat melko uusi juttu, enhän ollut itsekään kuullut asiasta ennen kuin valmentajani minulle mainitsi. En myöskään ole kuullut, että kukaan lähipiirissäni ikähaarukassa 15-60 vuotiaat olisi tietoinen siitä. Toisekseen, oppilaitoksissa, oli se sitten ylä-aste tai korkeakoulu, opetetaan vain tietty perusmalli, jonka mukaan cv ”täytyy” tehdä. Samat viitekehykset kaikilla, joten asiakkaan on vaikea nähdä tai keksiä mitään vaihtoehtoista tapaa tehdä cv-dokumentti. Myöskin tässä tapauksessa asiakas voi olla epäluuloinen siitä, onko selkeästi erilainen ja erottuva ansioluettelo hyödyllinen. Arvostaako työnantaja sellaista? Asiakkaat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, joten yksilö tekee usein ostopäätökset sen mukaan, miten kaikki muut tekevät. Asiakas voi tyrmätä palveluidean vain sen vuoksi, ”koska kaikilla muillakin on normaali cv ja he silti saavat työtä.” Tosiasia kuitenkin on, että työnantajat arvostavat nykyään paljon enemmän luovuutta ja omaperäisiä ratkaisuja sekä itsensä esille tuomista. Ehkä voisin palvelun myynnin tehostamiseksi tehdä tutkimusta luovista cv-ratkaisuista ja selvittää, ovatko ne hyödyksi työnhaussa. Siten minulla olisi jotain konkreettista näyttöä asiakkaalle ja pystyn osoittamaan, että vaikka harvoilla graafinen cv on, sitä kuitenkin arvostetaan.

Tutkimukseen ja näyttöön liittyen on tärkeää miettiä, miten esitän palvelun asiakkaalle. Tarvitaan kiteytetty, törkeä lupaus. Voisin esimerkiksi luvata lähes varman työnsaannin, kun suunnittelemaani cv:tä käyttää. Jotta asiakkaan huomion saa vielä paremmin kiinnittymään, on kerrottava, mitkä lukuisat ongelmat ratkaisen. Se saa palvelun kuulostamaan houkuttelevalta ja siltä, että asiakas todella tarvitsee sen elämäänsä, oli ratkaisemani ongelmat sitten kuinka pieniä tahansa. Myös palvelun hyödyt on todella tärkeää osoittaa asiakkaalle. Ne kannattaa miettiä tarkoin jo heti alkuun ja painottaa, että hyödyt eivät ole vain henkilökohtaista kuvitelmaani. Tässä asiassa auttaisi siis se, jos minulla olisi näyttää jotain tutkimustulosta graafisten ansioluetteloiden hyödyistä. Tiukkojen faktojen esittäminen on tehokas tapa pönkittää palvelun tarpeellisuutta. Jos mietitään, mitä hyötyjä voisin graafisesta cv:stä kertoa on ainakin se, että se jää varmasti mieleen. Kasvot, tiedot, taidot ja kokemus tulevat paremmin esille ja huoliteltu ansioluettelo osoittaa työnantajalle myös sen, että työnhakija on erittäin motivoitunut. Vaikkei haettua työtä saisikaan aina sillä kertaa niin voi olla, että rekryhenkilö laittaa näyttävän cv:n johonkin mappiin jemmaan ja muistaa sen sitten, kun avautuu uusi sopiva paikka. Uskon, että vaivalla tehtyä, upeaa cv:tä ei ihan helposti raaski laittaa suoraan paperisilppuriin.

Seuraava askel palvelun tuotteistamisessa on miettiä, miten oma tuote tai palvelu erottuu kilpailijoista. Monilla paljon kilpailluilla aloilla on yleistä erottautua hinnoilla. Se ei kuitenkaan ole fiksuin tapa, vaan pitäisi enemmän keskittyä siihen, miten muulla, kuin hinnalla voisi kilpailla. Esimerkiksi palvelujen yhdistely, paketointi ja se, että palvelu on helposti ostettavissa ovat hyviä tapoja erottua. Tein palvelustani tarkempaa taustatyötä, mutta en toistaiseksi törmännyt yhteenkään kilpailijaan Suomessa. Olen siis eittämättä hyvässä etulyöntiasemassa. Vaikka palvelullani ei ole kilpailjoita, aion silti noudattaa kilpailtujen alojen taktikointia. Teen siis ansioluettelopalvelun mahdollisimman helposti ostettavaksi, paketoin ja yhdistelen eri palvelumahdollisuuksia sekä tarjoan kaikki vielä erittäin houkuttelevaan hintaan. Vien palveluni tason niin korkeaksi, että mahdollisia kilpailijoita ei ihan helposti pääse pinnalle pulpahtamaan.

Kun asiakaskunta on määritetty, palvelun hyödyt ja sen ratkaisemat ongelmat kartoitettu sekä kilpailijoiden huomioiminen ja kilpailukyvyn luominen otettu huomioon, seuraava kohtalokas askel on miettiä palvelulle mahdollisimman myyvä nimi ja määrittää hinta. Pelkkä nimihän ei koskaan luo yritykselle tai palvelulle liiketoimintaa, mutta se silti kannattaa miettiä tarkoin, koska nimi luo mielikuvia. Itse pidän eniten siitä, että nimen takana on joku merkitys ja idea, koska jos joku sattuu nimen alkuperää kysymään, on hauskaa, kun on kertoa joku tarina. Tai vaikkei tarinaa olisi niin, sellainen, että nimestä tulee heti selkeästi esille, mistä on kyse. Käytän myös mielelläni englanninkielisiä sanoja nimissä, koska onhan se nyt niin kansainvälistä ja kansainvälisyys on in. Tälle kyseiselle ansioluettelopalvelulle sopisi esimerkiksi nimi GraphiCV tai GraphicCV (logossa yhdistäisi nuo kaksi c-kirjainta hienosti, kuten Chanelillakin on). Graphic on suoraan englannista tarkoittaen graafista ja CV lopussa viitaten ansioluetteloon. Simppeli, kuvaava nimi.

Kun palvelun nimi on selvillä, on aika miettiä järkevää hinnoittelua. Markkinoilla voi olla vain yksi hintajohtaja, eli halvinta hintaa tarjoava yritys tai palvelu. Mutta sen sijaan, että lähtee polkemaan hintoja alas kilpailevien yrityksien kanssa vuoronperään, kannattaa ottaa huomioon, että asiakas voi maksaa enemmän hyvistä lisäpalveluista tai jopa yrityksen maineesta. Itse voisin lisäpalveluna tarjota valokuvausta asiakkaasta, mikäli se on tarpeen. Monilla ei ole itsestään teknisesti hyvää ja painokelpoista kuvaa, joten valokuvauspalvelu olisi tarpeellinen. Lisäksi voin tarjota halvempaan hintaan cv:n päivitystä. Yleisesti palveluni hinnoittelu voisi olla tuntipalkkaan perustuvaa.

Kun hinta ja palvelun nimi on tiedossa, on aika miettiä konkreettinen toimitussisältö. Eli mitä määritettyyn hintaan sisältyy, mitä ei ja miten palvelu etenee käytännössä. Peruspalvelun voisi yksinkertaisuudessaan sisältää ansioluettelon suunnittelun ja toteutuksen sekä valmiin version toimituksen sähköisesti pdf-tiedostona asiakkaalle. Lisäpalveluna ja lisämaksua vastaan voin painattaa valmiin cv:n asiakkaalle sekä tarjota myös aiemmin mainittua valokuvausta ja cv:n päivitystä. Tai sitten teen deluxe-paketin, johon sisältyy kaikki palvelut. Pääsääntönä kuitenkin on, että asiakas itse tuottaa ja toimittaa sisällön minulle, eli kaikki faktatiedot osaamisestaan ja työkokemuksesta. Sen voisi mahdollisimman asiakasystävällisesti tehdä niin, että asiakas täyttää lomakkeen, jossa kysytään kaikki edellä mainitut asiat sekä myös mahdolliset toiveet cv:n suhteen (esimerkiksi värit) ja minä toteutan graafisen ansioluettelon sen perusteella. Yksinkertaista ja helppoa kaikille osapuolille. Tietysti asiakas on kiinnostunut myös siitä, kuinka nopeasti hän saa valmiin cv:n itselleen. Realistinen lupaus voisi olla “tilaa tänään, valmis huomenna” -tyyliin. Mutta jos kyseessä on jo olemassa olevan cv:n päivitys, voin luvata sen olevan samana päivänä valmis.

Viimeisenä kohtana hittipalvelun luomisessa on ennakoida ja käsitellä mahdolliset asiakkaan vastaväitteet, koska niiltä ei voi koskaan välttyä. Eli skenarioi mielessään, mitkä asiat tuotteessa tai palvelussa voi asiakasta askarruttaa tai aiheuttaa skeptisyyttä ja miettii niihin kärkkäät vastaukset. Näin on pätevät vasta-argumentit heti esittää asiakkaalle ja saa helpommin osoitettua tuotteen/palvelun “virheettömyyden”.

Näillä kirjan neuvomilla askelilla sain selkiytettyä projekti-ideaani hyvinkin paljon ja voisi sanoa, että tämän esseen pohjalta voi kirjoittaa projektisuunnitelman suoraan, kun asiat on jo valmiiksi mietitty. Kaiken kaikkiaan Tuotteistaminen -kirja oli kiinnostava ja hyvin hyödyllinen itselleni. Aion jatkossakin käyttää näitä kymmentä askelta apuna tuotteistamisessa. (Tein niistä Photoshopilla oheisen julisteenkin, jonka voi tulostaa ja laittaa toimiston seinälle).

Marie Holmstedt
Osuuskunta Stiimi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!