Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tutkimusmatka sisimpään

Kirjoitettu 12.05.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Alkemisti
Kirjan kirjoittaja: Paulo Coelho
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Paulo Coelhon Alkemisti oli kirja oikeaan saumaan. Olen tämän kevään ajan miettinyt paljon itseäni ja tekemisiäni tai oikeastaan tekemättä jättämisiä, koska kevät on ollut minulle raskas. Olen koittanut pohdiskella mistä tämä on johtunut ja mikä siihen voisi auttaa. Miettimällä alla olevia kirjan virkkeitä sain sisäisen palon ainakin hetkeksi taas kipinöimään. Huomasin myös, että on hyvä välillä syventyä kuuntelemaan itseään.

Ne luottavat minuun niin että ovat unohtaneet luottaa omiin vaistoihinsa.” (s.15). Viime viikonloppuna vierailin siskoni luona katsomassa kummityttöäni. Kummitytölläni ja minulla on ollut hänen syntymästään asti vahva side välillämme. Luotamme ja uskomme toisiimme, pidän myös luottamussuhdettamme hyvänä. Välillä käytämme hyvää luottamustamme hyväksi pieniin jekkuihin, mutta emme sen suurempiin piloihin. Tämä on hyvä siksi, että osaamme myös luottaa itseemme ja omiin vaistoihin. Hyvä luottamussuhde on tärkeää, mutta toiseen ei kannata luottaa aivan sokeasti.


”..Mutta osta näillä oma lammaskatras ja lähde kiertämään maailmaa, kunnes huomaat että kotikylämme on paras ja naisemme kauneimmat.” (s.17). Täytyy myöntää, että itsekkin sorrun välillä ajattelemaan, että muualla kaikki on paremmin. ”On se kotikylä vaan niin kuppanen ja porukka siellä tietää muiden asiat paremmin kuin omansa..” . Tarkemmin kun mietiskelee, niin kotikylässäni asuu perheeni, sieltä olen löytänyt rakkauteni, ystäväni ovat sieltä kotoisin ja sieltä olen saanut kasvatukseni. Voiko se sittenkään olla niin huono paikka?

Poika alkoi kadehtia tuulen vapautta ja tajusi, että hän voisi olla yhtä vapaa. Häntä ei estänyt kukaan muu kuin hän itse.” (s.36). Ei ole mitään niin ärsyttävää kuin huomata, että on itse ollut itsensä esteenä. Usein sitä huomaa haaveilevansa erinäisiä asioita ja ajattelevan, että se ja se asia on unelman tiellä. Mutta todellisuudessa unelmiensa esteenä ei ole mikään muu kuin oma itsensä ja rohkeuden puute. Nämä viisaat sanat on myös lausunut valmentajamme ja olen pitänyt niitä hyvänä muistutuksena itselleni.

 

 

”Minulla menee paljon paremmin ja sinä voit ostaa kohta lampaasi. Miksi pyytäisit elämältä enemmän?” (s.60). Olen usein miettinyt, että miksi tyytyisin siihen mitä minulla nyt on. Enkö haluaisi puristaa itseltäni hieman parempia tuloksia? Lapsena en esimerkiksi tyytynyt siihen, että opin ajamaan pyörällä, vaan halusin seuraavaksi opetella ajamaan isoveljen Malagutilla. Teini-ikäisenä olin hämilläni elämästä ja tyydyin mitä elämältä sain. Kyllästyttyäni elämän suoltamaan paskaan, olen saanut jälleen rohkeutta haluta elämältä enemmän. En halua olla henkilö, joka ei vaadi elämältään ihmeempiä, vaan haluan vanhana istua siinä kiikkustuolissa ja tokaista ”Teinpäs sen perkele!”

Mieleni on jollain tavalla rauhallisempi kuin hetki sitten. Yhdeksi ehdottomaksi kopiksi tästä kirjasta nappaan sen, että sukellan useimmin mieleni syövereihin ja tutkailen asioita ja haaveitani. Kuten jo alussa mainitsin, olen todella tyytyväinen siitä, että luin tämän teoksen juuri tässä vaiheessa. Itselläni ja tiimillämme on menossa jos jonkin näköisiä myllerryksiä, joten on hyvä, että sain Alkemistin avulla edes jonkinlaista suuntaa tähän loppu kevääseen. Takakannen viisaaseen virkkeeseen lopettaen ”..Kuuntele sydäntäsi, opi tulkitsemaan elämän tiellä olevia merkkejä ja – ennen kaikkea- kurkota kohti unelmiasi.”.

 

Maiju
maiju@mittava.fi
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Tutkimusmatka sisimpään”

  1. Henry Vesin sanoo:

    ”Teinpäs sen perkele!” :DDD

Leave a Reply to Henry Vesin

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!