Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu

Kirjoitettu 06.05.15
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu
Kirjan kirjoittaja: Hannu Kotila ja Arto Mutanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.6. Oppimisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Keskityn tämän kirjan reflektiossa puhtaasti tulevaan opinnäytetyöhöni. Valitsin kirjan sisältöluettelon perusteella, kun näin kuinka paljon tutkimuksellisia ja rakenteellisia asioita kirjassa puidaan. Sain irti tästä kirjasta ensimmäisiä runkoehdotuksia ja mietelmiä opinnäytetyön aloitukseeni.

Tällä hetkellähän aiheeni ei ole vielä kirkkaasti valittuna. Tiedän, että opinnäytetyöni tulee liittymään innovaatioihin ja luovuuteen ammattikorkeakoulun aikana, ja kuinka sen harjoittaminen kolmannella asteella vaikuttaa työvalmiuksiin tämän koulun jälkeen. Kuinka innovatiivisuuden ja luovuuden kautta pystytään vaikuttamaan henkilön oma-aloitteisuuteen ja ylipäätään uuden kehittämiseen. Tiukkaa rajausta vaille tämä aihe kyllä pullahtaa pinnalle.

 

Kirjan määritelmä hyvästä suuntautuneisuudesta opinnäytetyössä:

”Kyky toimia eri näkökulmia kokoavana kehikkona, joka kytkee eri toimijoiden työn yhteiseksi kokonaisuudeksi ja eri osapuolia hyödyntäväksi toiminnaksi sekä voimavaroja yhdistämällä tuottaa synergiaa.”

 

Samaa ymmärsin oparipajassa. Oparipajan vetäjä kertoi yhdessä sivulauseessa, että parhaimman tuloksen saavuttaa, kun ei jatkuvasti kerro omaa mielipidettä vaan laittaa muiden ihmisten lausunnot ja sanat väittelemään opinnäytetyössä. Tällä tavoin voidaan ottaa kantaa jo aiheesta keskustelluilla tavoilla ja puntaroida parasta vaihtoehtoa ja jopa saada rivien välistä voimakkaan oman sanan läpi. Heti tämän kuullessani tiesin, että tällä tavalla tulen rakentamaan opinnäytetyöni. Lähes 50% kirjallisuudestani, mitä olen Tiimiakatemialla lukenut, on innovaation ja luovuuden kirjoja. Kerään mahdollisimman paljon lainauksia, sitaatteja, väitöksiä ja muita ilmaisuja näistä tekemistäni esseereflektioista. Näitä kautta laitan kirjailijat väittelemään keskenään. Tämän lisäksi pyrin työstämään pienen tutkimuksen, jossa käyn haastattelemassa yksinkertaisella haastattelulla eri kohdissa opiskelevia Jyväskylän ammattikorkeakoululaisia. Ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Tämän lisäksi otan myös valmistuneet, jotka ovat koskettaneet jo mahdollisesti työelämää. Tätä kautta kysyn ”suoraan asiakkaalta” ja otan myös tämän huomioon johtopäätöstä tehdessä.

Kaksi tapaa olen jo siis valinnut työhöni; väittelyt luetuista kirjoista ja haastattelut. Olen hieman jo benchmarkannut samankaltaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä ja löytänyt muutamia varteenotettavia tutkimuksia. Pystyn käyttämään myös niitäkin hyödyksi omassa opinnäytetyössä.

Runko, jota kävimme läpi Osuuskuntamme treeneissä. Tässä on yksinkertaistetussa muodossa perusrunko, jota kautta opinnäytetyöstä saa fiksun ja selvän.

  1. Aiheen valinta
  2. Teoreettinen viitekehys
  3. Empiirinen aineisto
  4. Aineiston analysointi
  5. Johtopäätökset

 

Lisäksi oli mukavaa huomata, että tässä kirjassa oltiin kiinnitetty hieman enemmän huomiota yhteen suuntaukseen joka toimisi ratkaisuna ammattikorkeakoulujen kehityksen näkökulmasta. Sain vahvistusta omaan aiheeseen sekä tapaan jolla olen nimenomaan ajatellut tehdä tämän työni.

s.198 ”Työelämälähtöisessä opinnäytetyössä tulisi pyrkiä tuottamaan myös sellaista tietoa, joka kehittää ja uudistaa ammattialan osaamis- ja tietopohjaa”

s.187 ”Joissakin koulutusohjelmissa oli toteutettu onnistuneesti projektioppimista opiskelijoiden työpaikkojen ulkopuolella olevien organisaatioiden kehittämisprojekteissa. Opiskelijoiden alkuarviointien mukaan projektityöskentely oman työpaikan ulkopuolella laajensi ja monipuolisti heidän näkemyksiään oman työyhteisön kehittämisestä ja kehitti heidän sosiaalisia taitojaan”

s.186 Kuva - Tutkiva AMK

Toisien ammattien työnteosta ja näistä työryhmistä opitaan myös substanssiosaamisen lisäksi hiljaista tietoa (ks. Nonaka & Takeuchi, 1995) jota voidaan mukauttaa myös oman alan toimintaan. Tätä kautta pystytään tuomaan niin yksinkertaisella ja helpolla tavalla mahdollisestikin suuria muutoksia ja parannuksia omaan työskentely- ja työtapaan.

Kun ajattelen opinnäytetyöaihettani, nimenomaan paras vaihtoehto harjoittaa luovuutta ja innovatiivisuutta on ryhmätyöt. Juuri samalla tavalla, kun esimerkiksi Tiimiakatemialla opitaan. Muodostamme tiimejä. Muodostamme pienempiä projektiryhmiä. Keräämme samasta aiheesta kiinnostuneita samaan ryhmään, jotka aloittavat esim. ravintolan pyörittämisen kesän ajaksi. Juuri näitä asioita vahvistetaan ja haukutaan erittäin tärkeiksi myös tässä kirjassa. Yhä enemmän ja enemmän toiminta keskittyy tälle alueelle, ei enää niinkään paljon teoria-akselille. On hämmästyttävää huomata, että tämäkin kirja on kirjoitettu 11 vuotta sitten, mutta kuitenkin erittäin paikkaansa pitävää tietoa.

 

”Tutkimuksessani (Rissanen, 2003) puolustin sitä näkemystä, että tutkimustieto itsessään ei ole ratkaiseva elementti työtä ja ammatteja kehittäessä, vaan se kuinka ihmisiin, toimintatapoihin ja työprosesseihin kiinnittyvää tietoa kyetään uudelleen arvioimaan ja soveltamaan.”

 

Opinnäytetyösuunnitelman perusrunko, 10. kohtaa (McNiff, 2000, 206)

Löysin kirjasta ehkä syvemmän luotauksen samaan aiheeseen, kuin ylempänä esseetä oleva viisi-kohtainen lista. Tässä kohdassa opinnäytetyösuunnitelma omistaa 10 kohtaa, joita seuraamalla opinnäytetyön saa tehtyä erittäin laajaksi ja pääsee haastamaan todenteolla itseään.

  1. Mikä on tutkimus- ja kehitystyöni intressi (mitä haluan työssäni saavuttaa)?
  2. Miksi olen kiinnostunut juuri tästä työstä (arvolähtökohdat)?
  3. Mikä kohteessa kiinnostaa (kysymykset)?
  4. Millaista todistusaineistoa ja tietoa tarvitsen työni tueksi ( käsitteet)?
  5. Mitä voin tällä tiedolla ja aineistolla tehdä (menetelmän ja aineiston rajoitteet)?
  6. Mitä aion tehdä tällä aineistolla (toiminnan strategiat ja menetelmät)?
  7. Millaisia todisteita tarvitsen siitä, että toiminnallani on vaikutusta ja merkitystä (tulosten merkityksellisyys, hyödynnettävyys)?
  8. Miten selitän ja kuvaan toimintani vaikutuksen (työn tulosten julkistaminen ja raportointi)?
  9. Miten voin taata sen, että tekemäni ehdotukset ja tulkinnat ovat kohtuullisen päteviä ja tarkkoja (työn arviointi)?
  10. Mitä tämän jälkeen (oppimisen arviointi)?

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!