Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuuban täydeltä turinaa

Kirjoitettu 25.05.13
Esseen kirjoittaja: Antti Reijonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Winning: The Answers
Kirjan kirjoittaja: Jack Welch
Kategoriat: 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kuuntelin jo ajat sitten Jack Welchin Winning nimisen kirjan. Kunnellessani en tajunnut, että kirjan kylkeen oli nidottu myös toinen kirja Winning: The Answers. Koin sen ”vain bonusosiona”, joka on tarkoitettu herättelemään hiukan ajatuksia, muttei oikeana kirjana. Nyt asian tajuttuani, päätinkin kuunnella sen uudelleen aivan uudessa valossa. Ai että mitä kolahduksia. Onneksi annoin ideoiden hautua ja nyt niitä voidaankin jo soveltaa käytäntöön!

Ensimmäinen kolahdus tuli Kaatoon liittyen. Welch kertoo kirjassaan, että ensimmäisiä asioita, joita johtajan pitää omata on positiivinen ”Go-Go-Go” -asenne, joka tarttuu myös muihin työntekijöihin niin ylä- kuin alamäissä. Valitettavasti asian laita ei ole näin meillä.

Molemmat johtajamme ovat hyvin tempperamenttisiä naispuolisia henkilöitä, joiden tunteidenhallinta on käytännössä nolla. Oikeasti. Asiakkaille tuo tunteidenkirjo ei näy niin paljon tai ollenkaan, mutta omaa pahaa oloa puretaan takahuoneessa muihin työntekijöihin. Lopputulos, koko konkkaronkka on erittäin pahalla tuulella yhden äkäpussin takia. Mikä siis ratkaisuksi, kun puhekaan ei tunnu tehoavan?

Tämän asenteeltaan myrkyllisen työntekijän jäähylle laittaminen. Eipä siinä oikeasti ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa kaveri ulos rakennuksesta, ellei järkipuhe mene perille. Vaikka tapahtuneesta saattapi tulla jälkipuintia, on se kuitenkin kaikille parempi. Valitettavasti tämä ei aina toimi, koska monesti nämä ”tunteenpurkaukset” tulevat, kun on erittäin kova stressi ja kiire, joten kaikkia käsiä tarvitaan. Tällöin ainut vaihtoehto on laittaa myrkyllinen henkilö pois takatilasta pilaamasta muiden päivää salille, jolloin hänellä ei ole mitään mahdollisuutta myrkyttää muita, koska asiakkaat näkisivät. Tässä kuitenkin kannattaa varmistaa se, ettei äkäpussi ole niin pahassa mielentilassa, että purkaisi sen jopa asiakkaisiin. Onneksi harvemmin näin.

Kolahdus numero kaksi. Meidän kassavirtamme on heikkenemässä Kaadossa, mikä ei ikänä ole hyvä asia. Jokaiselle on hyviä ideoita, mutta kukaan ei lähde viemään niitä eteenpäin. Miksi? Koska odotamme muiden hyväksyntää. Taas olemme osanneet asentaa nuo byrokratian rattaat omiin pieniin päihimme, jolloin päätöksenteko on hidasta ja vaivalloista, mikä siis keinoksi.

Welch suosittelee skenariomallia. Skenaario yksi, emme tee mitään meille käy näin -> tulevaisuus ei niin kiva. Skenaario kaksi, alamme tekemään asioita X ja Y, niin tulevaisuus näyttää kivemmalta. Näiden esitteleminen kaikille ja konsensuksen saaminen ovat seuraava vaihe, jonka jälkeen päästäänkin jo toteutukseen. Mitä se meille merkitsee?

Tapaamme huomenna koko Kaato tiimin voimin ja keskustelemme roolimme uudelleen ja varmaan samalla, mitä pitää tehdä. Kaikki meistä tietävät, että markkinointia emme ole harrastaneet ollenkaan, joten siihen on tulossa muutos. Aukioloajat tulevat todennäköisesti myös muuttumaan, jolloin pääsemme lounaaseen kiinni lyhentämällä illasta ja avaamalla aiemmin. Näin ollen ei illalla tarvi olla tyhjässä ravintolassa ja pääsemme aivan uuteen asiakasryhmään käsiksi, lounastajiin.

Kolaus numero kolme. Welch puhuu aina ”Candor”:ista, eli suoraan puhumisesta. Olen itsekin pyrkinyt aina puhumaan suoraan ja välttämään seläntakana puhumista. Näin viesti ei välity ja ohjaamista tarvitseva henkilö ei saa vaadittavaa palautetta. Kuitenkin tämän viikon tiistaina tajusin juuri ennen lähtöäni Kaadosta, kuinka paljon meillä on seläntakana puhumista projektiryhmän sisällä. En ollut tullut ajatelleeksi koko asiaa, mutta yhtäkkiä se vain iski minuun. Kuinka siis vähentää seläntakana puhumista?

Suurin osa ”palautteesta” kohdistuukin meidän projektipäällikköömme, jolla on erittäin omalaatuinen ilmaisutyyli. Hän laukoo epäsopivia asioita päin naamaa, mutta oikeastaan kukaan ei huomauta siitä. Tämä taas johtaa seläntakana puhumiseen. Tässä on taas niinkin helppo ratkaisu, kuin puhua suoraan päin naamaa. Oikeasti. Vaikka se kuulostaakin niin helpolta, se ei aina ole. Miten siis saisimme kannustettua muutkin projektiryhmän jäsenet puhumaan projektipäälliköllemme päin naamaa?

Asiaa hiukan kauemmin mietittyäni, minut selän takana asioiden ruotimiseen vetää useimmiten toinen johtajahahmoistamme. Valitettavasti. Hän mieluummin käsittelee asiat minun kanssani, eikä kasvotusten projektipäällikön kanssa, mikä taas vaikuttaa minun mielipiteeseeni lyhyellä ja pitkällä juoksulla projektipäälliköstämme. Tässä oikeastaan on minun vastuuni, tajutessani, että nyt se ruotiminen alkaa, keskeyttää se samantien. Tämän jälkeen ohjaan kanssakumppanini suoraan projektipäällikön puheille. Näin minä en anna edes mahdollisuutta puhua toisen seläntakana ja edes yritän ohjata asiat oikeille linjoilleen. Näillä eväillä saamme selän takana puhumisen toivottavasti kitkettyä pois projektiryhmästämme.

Kiteytys, miten tästä eteenpäin.

1. Myrkyllisen ilmapiirinlevittäjä pois muiden luota, esim. jäähy, ettei muiden päivä mene pilalle
2. Skenaariomallin esittely muille, jos muut eivät näe tai halua nähdä, mihin olemme menossa
3. Älä mene halpaan ja aloita selän takana puhumista vaan ohjaa henkilö suoraan palautettatarvitsevan luo

Eiköhän näillä saada ainakin Kaadon poppoon yhteishenkeä kohotettua!

Antti Reijonen
Osuuskunta Innomo
044 7242801
Antti(ät)Innomo.fi

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!