Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työelämän Taktiikkataulu

Kirjoitettu 05.04.20
Esseen kirjoittaja: Arttu Hietala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työelämän taktiikkataulu
Kirjan kirjoittaja: Harri-Pekka Pietiläinen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Työelämän taktiikkataulu on kirja, joka kertoo huippu-urheilijoiden ja huippuvalmentajien kertomuksista ja kokemuksista, mitä urheilusta pystyy saamaan irti työmaailmaan. Valmentajat raottavat omia näkemyksiään ja metodejaan, kukin omasta lajista käsin. Pohdintaa verrataan koko ajan työelämään, josta kirjan kirjoittajalla Harri-Pekka Pietiläisellä on kokemusta yli 20-vuoden ajan. Harri toimii toimittajana Bonfirellä.

Kirjan alussa käsitellään kulttuurin luomista ja käydään läpi, miten esimerkiksi legendaarinen jääkiekon mm-95 koutsi Kurre Lindström rakenti voittavan joukkueen ympärille kulttuuria. Kurre vei pelaajia paljon epämukavuus alueelle ja toi esille, että jokainen oli samanvertainen. Kukaan ei ollu ylemmällä tasolla, kaikki olivat samalla viivalla. Kurre piti dialogia myös paljon pelaajien kanssa ja kunnioitti myös heidän sanaansa. Kurre Lindström olisi tänäkin päivänä vielä moderni valmentaja, josta monet muut urheilumaailman valmentajat ovat ottaneet oppia. Kurre oli tuttu lauseestaan ”Lite Bättre”, josta myöhemmin Jvg on tehnyt myös biisin. Aina pystyi olemaan vähän parempi. Viimeisimpiä esimerkkiä hyvästä joukkuekulttuurista ja menestyksestä on 2016 U20 mm-kulta ja vuonna 2019 mm-kulta Leijonissa. Jos kulttuuria pohditaan syvemmin, kulttuuri muodostuu osittain siitä, miten kohtelemme toisiamme ja annamme itseämme kohdeltavan. Kyse on täysin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Yritysmaailmassa raju kulttuurin muutos tehtiin Nokiassa Risto Siilasmaan kirjan kertomukessa Paranoidi optimisti, joka on itselläni lukulistalla. Nokia oli syöksykierteessä ja Risto aisti, että yhteinen kommunikointi oli perseellään, hän päätti käyttää hyväkseen hallituksen puheenjohtajan roolia ja laittaa koko johtoportaan uusiksi. Jos Nokian yrityskulttuuria ei olisi muutettu avoimmemmaksi, niin Nokia olisi ollut historiaa, sanoo Siilasmaa. Kulttuuri ja sen sisällä toiminta mahdollisytaa merkityksen tunteen. Kun tuntee kuuluvansa johonkin porukkaan, se tuo mukanaan yhteisöllisyyttä. Tämä tuo mukanaan positiivista energiaa ja innovaatisuutta. Meissä jokaisessa on energiaa, kun motivoidumme, se on paras tapa osoittaa energia ulos. Jukka Jalonen siteeraa kliseisesti, että ihmisten tulee viihtyä työympäristössä. Olit sitten missä vaan, on tärkeää, että tunnet olosi mukavaksi.

Itselläni tästä ajatuksesta tulee ensimmäisenä mieleen, että kun esimerkiksi tulin Tiimiakatamiaan suoraan tiimiin, joka oli toiminut puoli vuotta jo etukäteen ilman minua, niin mietin, että kulttuuriin mukaan pääseminen vaatii todella paljon aikaa. Yllättävän nopeasti kumminkin pääsin mukaan Graviin ja tunsin oloni mukavaksi. Nyt puolen vuoden jälkeen tuntuu sille, että olen osa tätä ja olen vahvistamassa meidän yrityksen kulttuuria yhtenä osana. Tämä tuo juuri sitä sisäistä motivaatiota kehittää myös itseni lisäksi myös muita eteenpäin. Tosi siistiä.

Tavoitteellisuus

Me ihmiset olemme laumaeläimiä, se kuuluu meidän evoluutioon. Samalla olemme joukkuepelaajia. Olemme parhaimmillamme, kun liitymme yhteen ja kohtaamme edessä olevat haasteet yhdessä, ei erikseen, ei yksin, vaan yhdessä. Tiimi ei ole kuin perhe tai ystäväpiiri, vaikka välillä tiimiä nimetääkin ”toisena perheenä” . Joukkueessa ihmisiä yhdistää rajatumpi ja konkreettisempi tekijä. Päämäärä on rajumpi ja se vaatii enemmän töitä, kun ystäväpiirillä mietitty dokaus iltama. Se on päivittäistä tekemistä yhteistä tavoitetta kohti.

Kirjassa puhutaan, että joukkueessa toimiminen kiteytyy kolmeen eri tekijään. Olen sitä mieltä, että meidän tiimissä on ehdottomasti samat kohdat esillä:

Yhteinen tavoite:

Energiaa tulee suunnata kohti yhteistä päämäärää. Jokaisen pitää omaksua tavoite ja olla motivoitunut siitä. Tavoite kannattaa myös jakaa sykleihin ja sitä pitää mitata ja seurata.

Loimme Gravilla tavoitteen, että toukokuun lopussa meillä on myyntiä 50 000 euroa. Tavoitteen syntyminen vaati useamman tunnin, eikä se syntynyt hetkessä. Koin, että jokaisella meistä oli jotain sanottavana tavoitteeseen nähden, mutta kukaan ei osannut ottaa oikein vastuuta mihin rahallinen tavoite lyödään. Numerot heittivät itselläni päässä laitetaanko se nyt 50 000 euroon – vai 80 000 euroon. ”Mitäköhän muut ajattelevat, jos sanon tämän tavoitteen ääneen.” Kun tavoite oli lyöty lukkoon, itselläni tuli fiilis, että haluan tehdä tämän tavoitteen eteen hommia. Se tuli varmasti kaikille, mutta itselläni tunne oli erittäin vahva! Sytyin paljon siitä, että luotiin yhteinen tavoite.

Yhteinen tapa kommunikoida:

Kun keskinäinen viestintä toimii on mahdollista saada kunkin yksilön vahvuudet käyttöön. Avoimuus on ollut tosi iso meidän tiimissä minun silmin. Olen itse pystynyt avoimesti puhumaan asioista, ehkä yllättävän avoimesti. Kommunikointi on todella tärkeää ja näen sen aiemmasta aiheesta kulttuurista. Kun yritys kommunikoi sisäisesti todella hyvin, se näkyy myös asiakkaisiin päin. Sama homma kun joukkue kommunikoi hyvin keskenään, sen kuulee myös katsomoon asti. Näen, että meidän yrityksessä kommunikointi näkyy myös asiakkaille ja on yksi osa meidän yrityskulttuuria. Olemme avoimia myös asiakkaille päin.

Jatkuva kyky ongelmien ratkomiseen:

Ongelmat ratkaistaan siten, että ensin keskustellaan, sitten toimitaan. Mikäli tavoite on selkeä ja kaikille yhteinen ja mikäli kommunikaatio ryhmän sisällä toimii, ongelmien ratkaisemiselle on hedelmällinen pohja. Ongelmia tulee ja niitä pitää tulla. Tämä aihe menee osittain Tiimiakatemian jo legendaariseen kulttikirjaan: Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Siinä käsitellään toisena asiana konfliktien pelkoa, joka on yksi osa tiimiä. Jos ja kun ongelmia tulee, niistä pitää osata puhua, jos niistä ei puhuta, niin kuvauksellisesti; pommin koko kasvaa koko ajan ja ongelmat tulevat pöydälle jossain vaiheessa ja usein liian myöhään. Hyvä joukkue osaa ratkoa ongelmat nopeasti ja mennä eteenpäin. Urheilussa valmentajien pitää tehdä päätöksiä todella nopeassa aika syklissä. Ongelma voi olla vaikka se, että maalivahti on epävarma U20 välierässä Kanadaa vastaan. Näin tapahtui 2016, kun Jyväskylästä lähtöisin oleva maalivahti Veini Vehviläinen oli epävarma ja Jukka Jalonen teki päätöksen ottaa Veinin pois maalilta. Veini ei kestänyt kotiyleisön painetta, jonka hän myönti myöhemmin. Vaikka hän ei saanut torjunta vastuuta lopuissa peleissä, niin silti hän oli samana vuona mukana miesten kisoissa, jossa hän pelasi hyvät kisat. Veini kasvoi ongelmastaan pois, vaikka se vaati paljon työtä.

Kirja oli loistava. Tykkäsin siitä todella paljon kovana sporttimiehenä. Toivottavasti urheilu jatkuu taas pian!

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!