Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Saku Tuominen & Pekka Pohjakallio – Työkirja, Työelämän vallankumouksen perusteet

Oskari Rouhiainen

Ideaosuuskunta INTO

 

Työ ja stressi

Työhön liittyvä stressi voi johtua siitä että työntekijältä vaaditaan liikaa tai siitä että työkuorma on kohtuuton. Työhön liittyvää stressiä voi myös aiheuttaa päinvastainen tilanne missä työntekijä tuntee merkityksen puutetta koska häneltä ei vaadita riittävästi tai että hän ei saa aikaiseksi riittävästi työssään joka johtaa masentumiseen. Mieleeni tuli entisen tyttöystäväni isä joka toimi kaupungin rakennusvirastossa työmaavalvonnassa. Hänellä oli niin vähän töitä että hän tuli lähes päivittäin kotiin valittaen tekemisen puutetta työpaikallaan. Hänen asenteensa työtään kohtaan muuttui täysin hänen alettuaan tekemään 3-4 päiväistä työviikkoa. Tällöin työmäärä oli työtunteihin nähden suurempi. Hän teki mielestäni erittäin hyvän ratkaisun.

Usein puhutaan work-life balancesta joka on huono asia. Ennemmin tulisi puhua lifebalancesta. Ihmisen mieleen vaikuttaa sekä työ- että kotielämä. Niiden välinen erottelu on kuin tuulta vastaan huutaisi. Lifebalance tarkoittaa hyvää ja tasapainoista elämää jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se hyväksytään.

Unen vaikutus

Lyhentynyt yöuni heijastuu luonnollisesti työelämään. Tutkimusten mukaan suomalaisten työntekijöiden yleisin kielteinen tuntemus on väsymys. Tämä on kyllä erittäin tärkeä asia. Kun sen saisi otettua pois niin suurin negatiivisuuden syy on poistettu niinkin helpolla tavalla kuin nukkumalla hieman enemmän. Jos tutkimusryhmän keskimääräinen yöunen kesto on 6.8 tuntia yössä niin se että lisäisi reilun tunnin enemmän korjaisi tilanteen. Huolestuttava fakta on myös se että tutkimusten mukaan univajeesta kärsivät ihmiset muistavat myönteisiä asioita ja sanoja keskimäärin 59% huonommin kuin hyvin levänneenä.

925-Paradoksi

Samaan aikaan kun uuvumme koemme ettemme saa riittävästi tärkeitä asioita asikaiseksi. Ihmiset eivät vain pysty priorisoimaan liian kiireisen työn takia laatua ennen määrää. On myös hyvin nurinkurista että nykyjärjestelmä katsoo tehtyjä työtunteja eikä aikaansaatujen asioiden määrää tai laatua vaikka jälkimmäinen antaisi paljon enemmän tyydytystä työntekijälle ja parantaisi myös tulosta. Ajatustyössä hyvän ja huonon ero ei näy päällepäin. Jos urheilija on valmistautunut huonosti se näkyy heti. Sen sijaan ihminen joka ajattelee rohkeita ja kunnianhimoisia asioita voi näyttää nopeasti vilkaistuna samalta kuin ihminen joka ei mieti juuri mitään. Vakavasti uupunut ihminen saattaa hetkittäin hymyillä ja näyttää hyvinvoivalta. Minulla on omakohtainen esimerkki tästä. Loppusyksystä olin aivan maassa ja masentunut. Yritin tavallani kertoa hyvin suoraankin tiimille jaksamisongelmistani, mutta koska ulospäin en näytä huonoa oloani ja pyrin aina olemaan purkamatta tai kanavoimatta pahaa oloani läheisiini ei tiimissäni herätty ymmärtämään totuutta. Vasta kun pokerini eräissä treeneissä petti ja purin olotilani tiimin yhteisessä facebook ryhmässä, koin että minut oli otettu vakavasti.

Visio ja Missio

Kirjassa painotetaan vision ja mission tärkeyttä. Sitä että myös työntekijät kokisivat ne omikseen eikä esim. missio olisi vain johtoportaan turhuuksia. Siksi on hyvin merkityksellistä että missio ja visio ovat selkeitä ja tarkoituksemukaisia. Esim. Niken missio: To crush Adidas!, Tai Aviksen: We are the second, and that’s why we try harder! Oikea tavoite ei ole keksiä lisää arvoja vaan tunnistaa jo olemassaolevat arvot ja vahvistaa niitä jotka tuntuvat aidoilta, tärkeiltä ja mielellään liiketoiminnankin näkökulmasta hyödyllisiltä. Toki uusiakin arvoja on mahdollista luoda mutta tällöin täytyy hyväksyä että edessä on vuosien prosessi sillä arvot eivät juurru hetkessä. Yrittäessämme synnyttää tiimillemme yhteistä visiota päädyimme umpikujaan. Emme olleet mielestäni täysin ymmärtäneet vision tarkoitusta. Meidänkin on käytettävä jo olevassa olevia arvojamme. Mietitään miten jo nyt toimimme. Me toimimme rehellisesti ja ystävällisesti. Pyrimme tekemään firmastamme kaikille kiva työpaikka ja pitämään se sellaisena. Missiomme voisi olla vaikka olla Tiimiakatemian ehdottomasti kovin tiimi. Olkaamme paras firma työnantajana itsellemme. Meillä on edelleen 19 tiimiläistä. Teemmekö jotain eri tavalla kuin muut tiimit koska meitä on 19 toisena vuonna. Pystymmekö vision ja mission avulla pitämään vielä parempaa huolta toisistamme jotta kaikki jatkaisivat koulutuksemme loppuun asti ja maailmanympärysmatkalle lähtisi 19 Intolaista!

Priorisointi

Ihminen on perusluonteeltaan sellainen että vaikka koemme jatkuvasti olevamme liian kiireisiä ja lisääntyvissä määrin ahdistuneita työtaakkamme alla että siitä huolimatta koemme ahdistumme jos meitä ei esimerkiksi valita johonkin työryhmään tai projektiin mukaan vaikka tunteen pitäisi ennemminkin olla helpotus. Emme vain malta olla tunkematta lusikkaamme jokaiseen soppaan. Itse koin tämän sillä tavalle että olen ollut juuri kuvauksen mukainen. Tungin lusikkaani jokaiseen soppaan. Olen mielestäni kuitenkin jonkun verran kehittynyt tässä. Onneksi en esimerkiksi ole ollut mukana JYP-akatemia-projektissa tai Matilan Ankkurissa vaikka olisin halunnut. Olen älynnyt priorisoida koska tunnustan omat rajani ja vaikka keskityin täysillä Lip-Lapin projektiin niin en mielestäni siltikään suoriutunut siitä riittävän täydellisesti. Nyt syksylle olen pyhittänyt vain yhden projektin johon aion keskittyä täysillä. En usko että kirjojen ja pakollisten kurssien lisäksi pystyisinkään venymään useampaan projektiin samaan aikaan. En ainakaan siten että olisin itse tyytyväinen. Työkirja vahvistaa jo tekemääni päätöstä.

Huono priorisointikyky johtaa tilanteeseen missä mielen perukoilla on mörrinmöykky joka varjostaa tekemistä. Koen että olen viettänyt kivan kesän. Kiireistä huolimatta olen ehtinyt hieman tehdä jopa kivojakin asioita joista nautin. Mutta niitä kivoja asioita tehdessänikin olen kuitenkin kärsinyt siitä että mieltäni on taukoamatta painostanut se fakta että olen kirjapisteissä auttamattomasti jäljessä. Hyvä priorisointikyky ja sen harjaannuttaminen johtaa siis työn ulkopuolisen elämänkin laatuun.

Fasilitointi

Olemme seuranneet kuinka yrityksissä siirryttiin tilaa vievistä koppitoimistoista avokonttoreihin. Tämä tapahtui osin taloudellisista syistä ja osittain siihen vaikutti valloilla ollut muoti-ilmiö. Nyt ollaan siirtymässä hyvin Tiimiakatemian kaltaiseen toimistomalliin missä on avokonttori ja sen lisäksi erilaisia neukkareita ja hiljaisen työn tiloja. On taas miellyttävää tajuta olevanta osa Tiimiakatemian edelläkävijäpoppoota. Toivoisin lisäksi vielä  vaikka 15 pientä koppia missä oikeasti saa työskennellä siten että kukaan ei häiritse. Itse olen nyt ratkaissut asian siten että teen keskittymistä vaativat tehtävät kotoa käsin. Sekään ei ole paras vaihtoehto vaikka se meidän yrityksessämme on ihan hyväksyttävää sillä kotonakin on asioita jotka vievät keskittymistä muualle. Aina ei ole mahdollista olla kotona tekemässä keskittymistä vaativia asioita. Saattaa myös olla että tarvitsisin kesken työpäivän toimistolla hiljasita tilaa vaikkapa puoli tuntia. Nyt puolen tunnin hommaan saattaa mennä puolitoista tuntia. Hiljaisen työn tilat olisivat tähän mielestäni hyvä ratkaisu.

Omassa Tiimissä

Kirjaa lukiessani tuli mieleeni että olisi kriittisen tärkeää keskittyä juuri nyt yksilön hyvinvointiin. Tiimissä näkyy selkeästi se että ollaan väsyneitä. On omia kriisejä, masennusta ja työpainetta. Tiimissämme on kesällä tehty kovia työmääriä eikä kesälomia ole miltei kukaan pystynyt pitämään. On tärkeää että rakennamme työilmapiiriä miellyttävämmäksi, kannustavammaksi ja yksilön jaksamista huomioivammaksi. Yksi hyvä ratkaisu olisi myöntää jokaiselle liikuntaseteleleitä. Voisimme myös tehdä toimistostamme viihtyisämmän siisteydellä ja sisustuksella.

Voisimme myös pitää ideointitreenejä joilla aktivoisimme luovuutta. Mielestäni yrityksemme voisi myös tarjota koko miehistölle lifecoaching koulutuksen. Äitini valmistuu juuri elämäntapakouluttajaksi ja voisin varmasti tulla ohjaamaan edullisesti koko porukalle. Olisi hyvin tärkeää että kaikki kokisivat akatemian työpaikkana ja erityisesti sellaisena työpaikkana jossa on hyvä tehdä töitä ja niin että työllä on merkitystä, kukin löytäisi itselleen selkeän roolin tiimiyrityksessä ja että työ olisi kaikille mielekästä.

Olemme tiimin sisällä keskustelleet siitä miksi vertailemme itseämme toisiin tiimiyrityksiin. Kirja antaa hyvän syyn sille miksi olla ihailtu yrityksenä. Yrityksessä jota kaikki ihailevat on hienoa olla töissä. Se lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja auttaa toisaalta kestämään ainakin tilapäisesti hieman suurempaa painetta. Eli se kasvattaa tiimiyrittäjän egoa mikä ruokkii edelleen suurempiin onnistumisiin. Osittain myös siksi että pelätään kasvojemme menetystä. Hyvää mainetta on pidettävä yllä.

Summa summarum

Kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Täytyy valita aina jokin yksi asia mitä lähtee muuttamaan sillä tietoinen mieli on paljon heikompi kuin tiedostamaton mieli. Tietoisen mielen on pyrittävä aktiivisesti pitämään tavoite kirkkaan asillä tiedostamaton mieli vie herkästi takaisin vanhaan rutiiniin. Tahdonvoimaa vaaditaan mutta se ei ole rajaton luonnonvara. Kaikki mikä vaatii tahdonvoimaa myös kuluttaa sitä ja energiavarastomme eivät ole loputtomia. Jokainen tehty päätös on aina pois jostain muusta. Esim. jos ihminen laihduttaa hänellä on vähemmän energiaa ajanhallintaan. Jos ihminen tekee paljon vaikeita päätöksiä töissä hänellä on paljon vähemmän tahdonvoimaa vaikkapa laihduttamiseen illalla. Jos ihminen on väsynyt tai nälkäinen on päätöksen tekeminen vaikeaa. Sitä vaikeampaa mitä vaikeammasta päätöksestä on kyse. Muuttuaksemme meidän on kehitettävä uusia parempia tapoja. Kun teemme muutoksesta tavan se ei enää tarvitsekaan tahdonvoimaa. Muutoksen logiikka on siis loppupeleissä suhteellisen yksinkertainen. Huonoista tavoista luopuminen vaatii hirvittävän määrän energiaa. Ei kannata oppia pois jostain tavasta vaan opetella sen päälle uusi tapa. Unohtaminen kannattaa unohtaa!

Goethe: Kaikki on vaikeaa kunnes se on helppoa!

Kirja on erinomainen! Hyvä oppia nämää asiat nyt kun rakennamme itsellemme työkulttuuria. On aina helpompaa oppia suoraan oikeammat tavat työskennellä kuin sitten kun huonot tavat on jo opittu. Aluksi ajattelin että on hieman ennenaikaista lukea esimerkiksi sähköpostiongelmista mutta tajusin että olenkin ehkä hyvin optimaalisessa tilanteessa sillä pystyn nyt ennnaltaehkäisemään huonojen työskentelytapojen muodostamista. Tykkäsin erityisesti 1234.portaista. Siinä oli hyvin selkeitä tavoitteita ja ohjeita siihen miten pääsee lähemmäs parempia työtapoja. Päivän suunnittelu on ihan kaiken A ja O. Ihmeellistä että niin harva tutkimusten mukaan sitä tekee. 60% kokee päivän suunnittelun erittäin hyvänä ja hyödyllisenä tapana mutta vain 25% tekee niin. Olen myös katsellut Youtubesta Saku Tuomisen videoita. Jos minulla jossain vaiheessa on mahdollista päästä’ kuuntelemaan hänen koulutuksiaan tai seminaarejaan.

Suosittelen kirjaa koko tiimille. Olisi hyvä josk kaikki lukisivat kirjan vaikka nyt syksyn aikana sillä on siinähän saisin ympärilleni sen ryhmän minkä avulla muutoksen aloittaminen ja juurruttaminen on paljon helpompaa. Meillä on erityisesti kehitettävää kokouksen suunnittelussa. Koen että saisimme kokoustilanteistamme paljon proaktiivisempia paremmalla treenien suunnittelulla. 4 tuntia on todella pitkä aika palaveerata mutta voisimme tehdä siitä tehokkaampaa. Treenienvetovastuussa olevan pitäisi vaikka tehdä 30 minuuttia vähintään pohjaa treeniin niin rakenne olisi selkeämpi. Treeneihin pitäisi tuoda enemmän oppeja ja koppeja esimerkiksi kirjoista.

Kirjan työkaluja

RePro- Kompassi s.75

PERMA-Malli

925- timantti s.113

1234- portaat

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!