Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työpaikkana tiimi & Kuunteleva organisaatio

Kirjoitettu 12.03.15
Esseen kirjoittaja: Katri Rutanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuunteleva organisaatio & Työpaikkana tiimi - miten tiimi kasvaa vastuuseen
Kirjan kirjoittaja: Jukka-Pekka Puro & Liisa Huusko
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Olemme aloitelleet opinnäytetyötä Aleksin kanssa tässä pikkuhiljaa, ja nyt päällimmäisenä työlistalla on teorian hakeminen. Olemme yrittäneet rajata oparin aihetta sen mukaan, mitä haasteita koemme toimeksiantajayrityksessämme olevan. Aluksi puhuimme toimeksiantajamme kanssa tiimien haasteista, niiden johtamisesta ja itseohjautuvuudesta. Kävimme paikanpäällä katsomassa ja kuulostelemassa miltä yrityksessä näyttää. Parin tunnin keskustelujen päätteeksi käteen jäi kasa muistiinpanoja, ja varmistus siihen että tähän yritykseen haluamme tehdä oparin. Yritys selvästi kaipaa ulkopuolista näkökulmaa sisäisten asioiden kehittämiseen, ja toimeksiantajamme on todella hyvällä fiiliksellä ottamassa meidät tekemään oparia. Tiedämme, että oparista tulee haastava, sillä teollinen ala ei ole kovinkaan tuttu kummallekaan meistä. Emme halua mennä sieltä mistä aita on matalin, vaan haastaa itseämme!

Aiheen rajaus on nyt siinä pisteessä, että tiedämme haluavamme tehdä oparin yrityksen sisäisestä viestinnästä. Aihe ja teoreettinen viitekehys on tuossa muodossaan vielä kovin karkea, joten tietoa on hankittava. Lainasin kirjastosta pari kirjaa joista nyt teen esseen. Tässä esseessä tulee olemaan pohdintaa sekä oparia että omaa tiimiäni varten. Toinen kirja kertoo kuuntelemisen tärkeydestä organisaatiossa, ja toinen tiimityöskentelystä. Nämä asiat ovat meillä ja varmasti muuallakin päivittäin käsi kädessä kulkevia asioita.

Tiimin kehittymisestä

”Toimivat tiimit eivät synny nimeämällä tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella uuden organisaatiorakenteen käyttöönottamisesta. Useimpien tutkimusten mukaan tiimit tarvitsevat kehittyäkseen aikaa ja organisaation johdon tuen.”

Toimeksiantajayrityksessämme tiimitoimintaa on ollut jo jonkin aikaa. Kuitenkin vasta viime syksynä vastuuta on alettu antamaan enemmän tiimeille uuden johtamistyylin kautta. Tiimeistä on valittu muutama ns. vastuuhenkilö, jotka pitävät huolta että työ tulee tehtyä. Ennen tästä kaikesta vastasi yksi henkilö, joka on nyt siirretty hieman hallinnollisempiin tehtäviin. Näin on saatu aikaan tilanne, jossa johtaminen nousee tiimistä itsestään, ja on huomattu muutoksia vastuunotossa ja käytännön esimerkkinä siisteydestä huolehtimisesta. Pieni muutos organisaatiossa, mutta iso muutos tiimeissä.

Uuden organisoitumisen myötä myös tiimit ovat uuden edessä. Kun vastuuta tulee lisää, miten se jaetaan ja hyödynnetään? Kehitys vie aikaa, se on huomattu myös Idealekassa. Tuntuu, että ensimmäiset kaksi vuotta oli taistelua taistelun perään, mutta nyt on huomattavissa kehitystä. Esimerkiksi järjestämämme Sytykepäivät menivät hienosti, ja kaikki ottivat vastuuta yhteisestä asiasta. Tietysti nyt haasteena on jatkaa samaa rataa, mutta uskon että pystymme siihen. Kipinäpäiviä on saatu jo myytyä ja lisää on luvassa.

Tavoitteen ja päämäärän merkitys

”Tiimityöskentelyn onnistumisen keskeinen ehto on se, että tiimillä on yhteinen tavoite, jonka tiimin jäsenet myös voivat mieltää yhteiseksi.”

Idealekan yhteinen tavoite on Maailmanympärysmatka 2016. Tätä ei ole nimetty yhteisesti meidän tavoitteeksemme, mutta puheet, treeniaiheet ja ihmisten käytännön tekeminen liittyvät siihen todella vahvasti. Uskon että kaikki meistä haluavat mymmille, ja se on konkretisoitunut nyt varsinkin kun meitä edeltävä vuosikurssi lähti maailmalle. Vuoden päästä valkeilla hiekkarannoilla makoilemme me. Huuskon kirjassa todetaan, että tavoittteiden mittaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nyt MYM:iä mitataan rahassa drivessä, mutta voisiko mittaamisen tehdä vielä paremmin ja motivoivammin? Esimerkiksi että tietyn euromäärän jälkeen lennot on hoidossa, tai että mittaaminen tapahtuisi maailmankartalla mymmireittiämme pitkin.

Tuntuu, että kun meillä on oikeasti jokin iso yhteinen juttu tavoitteena, niin turhat kinat jäävät taka-alalle, ja keskitymme toistemme tsemppaamiseen. Tammikuussa treeneissä oli havaittavissa kankeutta loman jälkeen, mutta nyt on eri ääni kellossa. Esimerkiksi tämä viikko on ollut superpositiivinen, suorapuheinen ja tekemiseen keskittyvä. Minulla on tunne, että viimeisestä vuodesta Tiimiakatemialla tulee juuri se paras.

Toimeksiantajayrityksessämme haasteena on se, että tiimeillä ei ole yhteistä päämäärää. Päämääränä on saada työt tehdyksi ja piste. Tai no, ehkä ei voida puhua haasteesta, vaan ehkäpä eritavalla toimivista tiimeistä kuin meillä. Mistä motivaatio siellä saadaan?

Yhteiseksi koettu vastuu ja toisten kuunteleminen

Huusko mainitsee kirjassaan että tutkimusten osoittamana yhteisvastuu on tiimien koetinkivi. Omassa tiimissämme yhteisvastuu on vasta näin viimeisenä vuonna alkanut muodostua. Nekin, jotka aiemmin eivät ole yhteisistä asioistamme syystä taikka toisesta olleet kiinnostuneita, alkavat nyt ottaa vastuuta ja kantaa sitä. Joillakin yhteisvastuun tunne muodostuu hitaammin, ja siihen vaikuttavat monet asiat.

Monella tiimissämme on ollut suuria haasteita yksityiselämässä, ja monesti tällaiset asiat ovat aiemmin vaikuttaneet työntekoon. Totesimme vähän aikaa sitten treeneissä että vaikka näitä haasteita on ollut yhdellä sun toisella, niin treeneihin ja tiimin luokse on aina kiva tulla. Viime vuonna tiimi oli monella energiaa vievä asia, nyt useimmalle meistä se antaa energiaa. Kuuntelun merkitys on korostunut muutaman viime kuukauden aikana tiimissämme. Toinen otetaan paremmin huomioon ja muista huolehditaan.

Kuunteleva organisaatio -kirja oli suurimmaksi osaksi ”kuuntelu” -käsitteen määrittelyä, ja mitä se tarkoittaa yrityksissä. On selvää että huolellinen kuuntelu ja siihen panostaminen vähentää virheiden määrää ja parantaa työn laatua. Löysin kirjasta yhden kohdan, jonka aion pitää mielessä oparia silmälläpitäen:

Organisaation sisäisen viestinnän kanavat

  • rikkaimmat kanavat: kasvokkaiset tapaamiset, keskustelutilanteet
  • rikkaat kanavat: puhelin, videoneuvottelu, aktiiviset www-sivustot
  • köyhät kanavat: sähköposti, pikaviestin, passiiviset www-sivustot
  • köyhimmät kanavat: tiedotteet, yksittäiset tietojärjestelmädokumentit

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!