Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ultralearning, opi puhumaan koreaa kolmessa kuukaudessa tai vaikkapa koodaamaan mobiilisovelluksia.

Kirjoitettu 03.05.21
Esseen kirjoittaja: Jenni Suomalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ultralearning
Kirjan kirjoittaja: Scott H. Young
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 9.01. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Scott H. Youngin kirja Ultralearning käsittelee tehokkaita ja intensiivisiä oppimismetodeita. Young jakaa kirjan aikana useita henkilökohtaisia ja myös muiden kokemuksia uuden taidon nopeasta omaksumisesta. Hän kertoo muun muassa kuinka oppi omatoimisesti ohjelmoimaan ja hankki itselleen MIT tasoisen taito-/tietotason vuodessa käymättä kuitenkaan kyseistä oppilaitosta (tutkinto kestäisi normaalisti neljä vuotta), sekä intensiivisistä kielten opiskelu kausistaan. Hän vietti erään ystävänsä kanssa vuoden ulkomailla puhumatta englantia kyseisenä aikana omistaen aina 3kk yhdelle maalle ja sitä kautta yhdelle kielelle, näin hän oppi kommunikoimaan espanjaksi, portugaliksi, mandariini kiinaksi ja koreaksi.

 

Tekemällä oppiminen

Youngin lähestymistapa oppimiseen on hyvin suora, jos haluat oppia puhumaan ranskaa, ala puhumaan sitä. Jos haluat oppia piirtämään, piirrä. Vie oppiminen suoraan sille osa-alueelle, jonka haluat hallita ja tee sitä toistuvasti ja intensiivisesti. Jotta voit viedä oppimisen suoraan käytäntöön, on kuitenkin tärkeää määritellä mitä haluat saavuttaa. Pelkkä, haluan oppia ranskan kieltä, on esimerkiksi liian laaja tavoite alkuun. Sillä on suuri ero oppimisen kannalta, haluatko lopulta pystyä esimerkiksi kommunikoimaan puolisosi sukulaisten kanssa suullisesti perhejuhlissa vai pitääkö sinun kyetä kirjoittamaan asiantuntevia blogikirjoituksia kyseisellä kielellä.

Uppouduin kirjaan ja se inspiroi itseäni monella tavalla. Erityisen kiinnostaviksi koin Scottin kertomat tarinat kielten puhumisen harjoitteluun liittyen, sillä niihin oli eniten omien kokemuksien kautta kosketuspintaa. Olen aina ollut suhteellisen hyvä kielissä, en koskaan kuitenkaan paras esimerkiksi kieliopissa, vaan oma vahvuuteni on ollut harjoitellun kielen suullinen harjoittaminen. Uskon, että tämä juontaa juurensa vahvasti niihin aikoihin, kun asuimme perheeni kanssa Thaimaassa ja Laosissa minun ollessa lapsi. Vanhemmat ovat usein kertoneet, että laittoivat minut usein asialle, kun piti kysyä thaiksi jotain taloudenhoitajaltamme. En osannut silloinkaan puhua thaita kunnolla, mutta pyrin aina keskustelemaan thaiksi niin pitkälle kuin taitoni riittivät ja sen jälkeen turvauduin eleisiin, suomen kieleen ja englantiin tarpeen vaatiessa. Noihin aikoihin olin alle kouluikäinen, mutta jotain tuosta asenteesta on säilynyt näihin päiviin asti.

Muutin vuoden 2017 alussa puoleksi vuodeksi takaisin Laosiin asumaan. Menin tekemään vapaaehtoistyötä nuorisotalolle samaan kaupunkiin, jossa olin aikoinaan asunut perheeni kanssa ollessani vielä ala-asteikäinen. Osaamistasoni laon kieleen sinne mennessä oli se, että osasin tervehtiä, kiittää, pyytää anteeksi, laskea kymmeneen ja tiesin muutamat eläimet. Jotakin siis oli tallessa lapsuuden kielitaidosta, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa. Jälkikäteen harmittelen sitä, että en asettanut itselleni suurempia tavoitteita laon kielen oppimisen suhteen, sillä uskon, että jos olisin omistautunut enemmän sille, pystyisin keskustelemaan luultavasti jo hyvinkin sujuvasti kyseisellä kielellä.

Aloimme vasta reissun loppupuolella käydä laon kielen tunneilla kaksi kertaa viikossa ja erityisesti tuntien alettua huomasin kehittyväni kielessä huomattavasti aiempaa nopeammin. Vein tunneilta opitut asiat käytäntöön ja pyrin käyttämään uutta opittua sanastoa arkisissa keskusteluissa aktiivisesti esimerkiksi ravintoloissa ja ihan vain nuorisokeskuksella nuorten kanssa jutellessa. Kehityksen huimimpia hetkiä oli ne tilanteet, kun pystyin heittämään ihan vain jonkun hyvinkin yksinkertaisen vitsin nuorille ja sain heidät sillä nauramaan.

Palaute

Kirjassa Young kertoo myös, että oppimisen kannalta on tärkeää hakea aktiivisesti palautetta. Ei kuitenkaan mitä tahansa palautetta, vaan erityisesti korjaavaa palautetta, jotta tiedät, miten voisit tehdä asian paremmin jatkossa.

Pysytään nyt edelleen omalla osallani laon kielen harjoittelussa esimerkkinä. Mielestäni kieltä opiskellessa erityisesti alkeiden opiskeluvaiheessa mahtava keino saada välitöntä kehittävää palautetta on harjoitella kielen puhumista lasten kanssa. Muistan itse puhuneeni usein erään nuorisokeskuksen työntekijän neljävuotiaiden kaksosten kanssa. Saatoimme leikkiä ties, miten pitkään leikkiä, jossa osoitin eri asioita ja kysyin minkä värisiä ne ovat ja lapset vastasivat aina innoissaan ja toisinaan vaihdoimme rooleja toisin päin. Jos lausuin jonkun värin nimen väärin esimerkiksi väärällä toonilla, tuli välitön palaute, että ”ei, ei se noin mene vaan näin” ja opin taas jotain uutta, mitä en olisi itsekseni tajunnut ja mistä aikuiset ihmiset eivät välttämättä olisi jaksaneet huomauttaa.

Sen lisäksi, että saat palautetta siitä, miten voit korjata jonkin yksittäisen virheesi, voi olla oppimisen kannalta merkityksellistä saada palautetta myös oppimistyylistäsi, lähestymistavastasi jne. joltakin kokeneemmalta. Kaikki eivät tietenkään opi samalla tavalla, joten tuskin kannattaa tehdä sanasta sanaan niin kuin joku toinen sanoo, mutta jos joku toinen henkilö, on käynyt saman asian oppimisprosessin läpi joskus, jonka parissa itse parhaillaan väkerrät, kannattaa kuulla mitä hänellä on sanottavana. Voit säästää aikaa omassa oppimisessa huomattavasti, kun olet avoin lähestymään oppimista uusista näkökulmista.

 

Informaation vapaamuotoinen palauttaminen mieleen

Kirjassa kerrotaan siitä, kuinka yksi tehokkaimmista tavoista muistaa opittua on pyrkiä palauttamaan mahdollisimman paljon aiemmin oppimastasi vapaamuotoisesti mieleesi ilman, että palaat materiaaliin, josta olet informaation hankkinut. Sen jälkeen, kun koet palauttaneesi niin paljon informaatiota kuin mahdollista, voit palata alkuperäisen tiedon lähteelle tarkastamaan, että onhan muistamasi linjassa sen tiedon kanssa, jota opettelet. Toista mieleen palauttamista, kunnes ymmärrät informaation, jota pyrit muistamaan. Hyvä keino tähän on pyrkiä opettelemaan asia niin, että pystyisit opettamaan tarvitsemasi tiedon jollekin toiselle. Tällöin pyrit luomaan tiedosta mielessäsi hahmoteltavaa niin, että myös ihminen, joka ei ole siihen enempää paneutunut pystyy käsittämään kertomasi konseptin. Vain olennainen informaatio jää jäljelle.

Huomaan aina silloin tällöin harjoittavani tällaista tiedon mieleen palauttamista myös laon kielen kanssa. Ihan kummallisissa tilanteissa saatan huomata miettiväni, että jos nyt olisin ravintolassa tilaamassa tätä kahvia, kuinka puhuisin tilanteessa. Nähdessäni kirjahyllyn täynnä värikkäitä kirjoja, saattaa mielessäni yhtäkkiä alkaa pyörimään laon kielellä värien nimiä ja pyrin yhdistämään niitä oikeisiin kirjoihin. En todellakaan tee tätä tarpeeksi usein ja systemaattisesti, mutta huomaan aina näin tehdessäni palauttavani mieleeni enemmän kyseisestä kielestä, kuin muistinkaan osaavani. Onhan edellisestä käynnistäni Laosissa jo neljä vuotta, joten kieli ei ole ihan tuoreeltaan mielessäni tai yhtä laajana, kuin siellä asuessani. Mutta mielessäni on kuitenkin huomattavasti enemmän tietoa, kuin silloin, kun menin takaisin Laosiin vuonna 2017 kymmenen vuoden jälkeen edellisestä käynnistä. Uskon, että jos nyt menisin takaisin Laosiin, pystyisin palautumaan takaisin samaan taitotasoon, kuin sieltä lähtiessäni neljä vuotta sitten hyvinkin lyhyessä ajassa.

 

Ultaoppiminen

Tällä hetkellä mielessäni ei oikein ole mitään ultraoppimisen paikkaa, asiaa, jonka haluaisin oppia lyhyellä aika välillä mahdollisimman hyvin. Kirja antoi kuitenkin itselleni inspiraatiota tulevaisuutta varten, haaveilen jo tulevista matkoista ja haasteista, joita voin niiden aikana itselleni asettaa esimerkiksi kielen harjoittelun suhteen. Ja mieleeni on avautunut tilaa pohdinnalle, että mitä voisin haluta oppia, joten kenties jo ensi viikolla mielessäni saattaa olla jokin asia, johon pyrin pureutumaan intensiivisen oppimisen kautta lähiaikoina.

Kirjassa oli myös paljon yhteistä tiimiakatemialla hyödynnettävien metodien kanssa, sillä kirjan keskeisimpiä sanomia, olivat tekemällä oppiminen ja teorian soveltaminen käytäntöön, jotka ovat myös tiimiakatemian oppimismetodin keskeisiä sanomia.

Jos haluat kuulla inspiroivia tarinoita siitä, millaisiin suorituksiin ihminen pystyy, kun vain päättää oppia jonkin uuden taidon ja sitoutuu tähän oppimisprosessiin, tai jos haluat saada buustausta omiin oppimisen haasteisiisi, suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!