Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Uskalla olla huono – vain siten voit olla mestari

Kirjoitettu 09.04.15
Esseen kirjoittaja: Roosa Pihlajamäki
Kirjapisteet: 3
Kirja: Zen ja jousella ampumisen taito
Kirjan kirjoittaja: Eugen Herrigel
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot, 9.08. Henkinen kasvu

Uskalla olla huono - vain siten voit olla mestari, 4.0 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (3 votes cast)

”Tiedäthän miten lähellä tällaisessa tapauksessa on antaa voimakkaan vaikutuksen temmata itsensä mukaansa ja itsepetoksen vallassa liioittelee jonkin kokemuksen merkitystä vain siksi että tuo kokemus on niin epätavallinen”

Ihmisellä on luontainen halu ja tarve nähdä kehittyvänsä ja etenevänsä asioissaan ja elämässään –tämä piirre on sinänsä petollinen, että se saattaa johtaa itsepetokseen. Esimerkiksi voimisteluliike spagaati. Harrastaessani telinevoimistelua koin tämän liikkeen ylivoimaisen hankalaksi. Jalat eivät yksinkertaisesti vain venyneet tarpeeksi että olisin saanut lantion maahan saakka. niinpä, jopa salaa itseltäni, aloin suorittaa spagaatia kääntämällä lantioitani vinoon jotta pääsen alemmas. Siis huijaamaan. Ja TADAA ! Spagaati onnistui. Lantio oli maassa. Onnistumisen riemu. Näin jälkikäteen miettii, että miksi tein niin. Miksi huijasin. Koska kuka muu siitä kokee minkäänlaisia tuntemuksia osaanko juuri minä spagaatia, kuin minä itse. En huijannut kuin omaa itseäni, ja koko ajan takaraivossani tiesin sen, mutta työnsin sen syrjään. Niin tärkeä minulle oli se onnistumisen tunne. Ja mihinkä tämä kaikki johtaa ? Se johtaa alisuorittamiseen.

”Teidän omien yritysten täytyi ensin kärsiä haaksirikko että olitte valmis tarttumaan pelastusrenkaaseen”

ja

”Joka alussa tekee asiat itselleen helpoksi, sille jatko on sitä vaikeampi”

Tätähän meille koko ajan toitotetaan Tiimiakatemialla. Että ”virheistä oppii” ja suurinpana ”kannustimena” virheiden tekoon on ”Kultamunaus”-palkinto. Mutta tätähän ei suoraan voi kellekään kertoa niin että hän sen ymmärtäisi. Kyllähän minä lauseen ymmärrän niin kuin jokainen suomenkielentaitoinen, mutta ymmärränkö niin, että todella uskon siihen. En ymmärrä. Minun tarvitsee itse tajuta asia, sillä siitähän oppimisessa on kysymys. Täytyy itse ymmärtää.

Myös tämän jälkimmäisen lainauksen olen saanut ensin  kokea käytännössä, jotta todella olen ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Kun asioista ei alussa tajua hölkäsen pöläystä täytyy uskaltaa olla se tyhmä ja esittää hölmöjä kysymyksiä. Jos antaa toisten hoitaa hankalat asiat, löytää lopulta itsensä juurikin siitä samasta pisteestä mistä lähti. Mitään kehitystä ei ole tapahtunut. Eteenpäin ei ole menty. Osaa edelleenkin hyvin ne samat asiat kuin aikaisemminkin, muttei mitään uutta. Kun ei heti ymmärretä ja kaikki ei ole valmiina kultatarjottimella, luovutetaan. Jämähdetään paikalleen. Se on mukavuusaluetta, sitä, missä me kaikki mielellämme pysyisimme. Mutta pysyessämme siellä, emme voi ikinä oppia uutta.

On ihanaa kokea olevansa hyvä jossakin. On ihanaa kokea ihailua. Mutta jämähtämällä paikalleen, myös nämä tuntemukset hiipuvat ja katoavat vähitellen.

On uskallettava olla huono. Vain siten voi olla mestari.

Kuten jousella ampuminen, on tiimiakatemia myöskin hakuammuntaa. Meidät sysätään asiakaskäynneille, joista tuskin mitään poikii ja menemme sinne kuin hölmöt kananpojat, mutta näin opimme parhaiten.

Oikea taito on vailla tarkoitusta. Kun ei näe kaikkea elämän ja kuoleman vakavina asioina, kun osaa irtaantua itsestään, olla rennosti ja ottamatta paineita, ei luo itselleen itsestään ja omasta minuudesta estettä toiminnalle, pystyy vasta käyttämään kaiken olemassa olevan kapasiteettinsa ja resurssinsa.

Sitä minunkin täytyy opetella.

Päästä irti itsestäsi. Luota.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!