Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Uudestisyntyminen

Kirjoitettu 04.03.13
Esseen kirjoittaja: Timo Kasurinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Medici Ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Frans Johansson
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luovuus ja innovaatio

Elämme uuden renessanssin aikaa.  Globalisaation ja tietotekniikan kehityksen ansiosta tieto liikkuu ympäri maailman ennennäkemättömällä vauhdilla.

Yleensä ajattelemme että yksilöt ovat luovia, mutta todellisuudessa luovuutta syntyy kun erilaiset ihmiset ja eri alojen osaajat tapaavat ja vaihtavat tietojaan. Tästä on kyse Medici Ilmiössä.

Tarkoituksena on löytää kultainen välimaasto, jossa alat ja ideat kohtaavat. Tärkeää on muistaa luovuuden ja innovaation ero. Luovaa ajattelua pystyy harrastamaan helpostikkin, mutta vasta innovatiolla luovuus saadaan käytäntöön.

Kultainen välimaasto

”Ihmiset ovat onnistuneet yhdistämään nämä alat ja ovat saanet alojen välisten yhteyksien ansiosta uusia, luovia oivalluksia.”

Tähän siis tähdätään. Miksi kuitenkin nykyään välimaaston saavuttaminen on kiven takana? Suuntaus on se, että aloja erikoistetaan koko ajan syvemmälle. Alaansa täysin erikoistunut asiantuntija ei osaa ajatella laatikon ulkopuolelta.

Kyse on niin sanotusta assosisaatioesteestä. Assosisaatioesteet syövät innovatiivista ajattelua, mutta niillä on myös puolensa. Niiden avulla pystymme reagoimaan tilanteisiin huomattavasti nopeammin, voimme ratkaista ongelman vanhan kokemuksen pohjalta. Ratkaisu ei kuitenkaan tule olemaan uusi tai innovatiivinen.

Helpoin ratkaisu tähän onkin tuoda joku täysin ulkopuolinen ongelman ääreen. Näin yleensä syntyvät parhaimmat ideat. Jokainen voi kuitenkin myös pyrkiä rajoittamaan henkiläkohtaisia assosisaatioesteitään ja luomaan näin Medici Ilmiön omassa päässään.

Tiimiakatemia antaa ennennäkemättömät mahdollisuudet välimaaston luomiseen. Ainakin meidän tiimissä tätä hyödynnetään kuitenkin aivan liian vähän. Projektiryhmän valinnan perusta on ainoastaan kiinnostus aihetta kohtaan. Tällä vältetään loistavasti uusien ajattelumallien syntyminen. Ulkopuolinen näkökulma voisi tuoda joihinkin projekteihin aivan uutta paloa.

Hokkus pokkus

Medici Ilmiö kuulostaa helpolta saavuttaa, mutta todellisuudessa se on erittäin vaikeaa. Tässäkin tapauksessa muutos lähtee oman pään sisästä. Meillä kaikilla on ennakoluuloja ja tietynlainen tausta mikä vaikuttaa ajatteluumme. Kun minä nään mailan, rupean ajattelemaan urheilutaustaani ja pelaamiani pelejä. Joku toinen saattaa saada aivan toisenlaisen assosisaation.

Aivan ensimmäisenä oon vapautettava oma mieli ja olla vastaanottavaisempi uusille ajattelumalleille.

Käytännön harjoitus mielen vapauttamiseksi. Tämän harjoituksen tarkoitus on notkeuttaa mieli, eikä välttämättä keksiä tiettyä ideaa, mutta aioin silti viedä sen käytäntöön uudeksi ideointitekniikaksi. Se menee näin:

  1. Ajattele jotain sinulle haasteellista tilannetta, tuotetta tai käsitettä ja mieti, mitä oletuksia siihen liittyy.
  2. Kirjoita sitten oletukset muistiin ja käännä ne päälalaelleen.
  3. Mieti lopuksi, miten päivastaisista oletuksista saisi mielekkäitä.

On olemassa muitakin apuvälineitä tämän prosessin nopeuttamiseksi.

Matkustelu! Tässä minun (ja monen muunkin) lempiaihe. Renessassin aikana ihmiset liikkuivat ympäri maailmaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös nyt elämme aikaa, jolloin matkustelu alkaa olemaan kenen tahansa ulottuvilla. Kauppa ja rajojen ylittäminen on koko ajan vapaampaa.

Jo tämä itsestään luo hyvä pohjan mielenmullistuksille. Uusiin kulttuureihin tutustuminen synnyttää luovuutta. Huomasin tämän omalla kohdallani kun kävimme Mittavan kanssa Hollannissa joulukuussa. Vaikka en suoranaisesti oppinut mitään paikallista työtavoista, huomasin heti miten pystyin ajattelemaan omia toimintojani laajemmin. Tämä korostui kuin ulkit kävivät luonamme Tiimiakatemian synttäreiden aikaan. Jo eri kielellä puhuminen tuo työskentelyyn aivan uude tatsin.

Minulla on aina matkakuume, mutta Medici ilmiö nostatti sen aivan uudelle tasolle. Nyt kuitenkin haluan matkustaa eri näkökulmalla kuin ennen. Pelkän hauskan pitämisen sijaan, haluan myös syventyä vielä paremmin paikalliseen kulttuuriin ja löytää uusia ajattelumalleja.

Kaikkien alojen Jaakko

Paljon on puhuttu, että jo olemassa olevaa osamiistaan kannattaa käyttää ja näin omien vahvuuksien kautta menestyä. Olen edelleen tätä mieltä mutta Medici ilmiö sai minut vakuuttuneeksi että myös monialaisuus kannattaa.En kuitenkaan halua tuhlata aikaani lukemalla opuksia sadoista eri aloista, vaan pyrin tästä edes työskentelemään mahdollisimman erilaisissa ihmisryhmissä ja udella tietoa eri aloista.

Jos joku haluaa kertoa minulle postimerkkien keräilystä, niin olen yhtä korvaa. Uskomatonta kuinka helpoksi tälläinen työskentely on Tiimiakatemialla tehty, mutta kuinka vähän sitä hyödynnetään.

Näytöltä todellisuuteen

Miten kaikki tämä saadaan tosimaailmaan? Ensinnäkin ei saa missään nimessä pelätä epäonnistumista! Se on kaiken luovuuden tuho. Ideoita kyllä tulee jo nytkin reilusti, mutta harva uskaltaa niitä kokeilla. Jos saisimme tiimiimme aikaseksi Medici Ilmiön, olisi ideoiten määrä varmasti hämmentävä.

Valitettavasti tällä hetkellä uudet ideat ammutaan meillä päin liian helposti alas ja myönnän itsekkin syyllistyväni tähän. Kuvitellun kiireen keskellä on vaikea antaa aikaa hulluille ideoille, vaikka juuri näin pitäisi tehdä. Jokainen aivopieru pitäisi käydä läpi ja miettiä voisiko sieltä ottaa vaikkapa jotain osa-alueita käytäntöön.

Mistään ei voi kuitenkaan tietää varmaksi toimiiko se, ellei ideaa kokeile. Luovuutta pitäisi siis demota jatkuvasti eikä antaa ideoiden päätyä innovaation hautausmaalle. Yhtä tärkeää on olla lannistumatta vaikka idea ei toimikkaan. Näin käy aivan varmasti jossain vaiheessa. Tällöin voisi tuntua helpolta palata vanhaan ja turvalliseen, mutta täytyy vain rohkeasti yrittää uudestaan. Epäonnistumisia pitäisi palkita luovasti!

Yksi kohta kirjassa kosketti minua erityisesti ja siihen on hyvä lopettaa:

  • Tee tiettäväksi, että ideoiden toteuttamatta jättäminen on kaikkein suurin epäonnistuminen ja että siitä rangaistaan.
  • Varmista, että kaikki ottavat oppi aikaisemmista virheistä; älä palkitse samoista virheistä toistumiseen
  • Jos ihmiset epäonnistuvat harvoin, ole epäluuloinen. He eivät ehkä ota riittävästi riskejä, tai sitten he peittelevät virheitään sen sijaan, että antaisivat muille organisaation jäsenille mahdollisuuden ottaa niistä oppia.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!