Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaaralliset ideat

Kirjoitettu 19.05.13
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alf Rehn provosoi kirjassa luovan ajattelun syntyä:” Meillä on kuvitelma, että luovuus on aina kivaa ja mukavaa ideointia. Oikea luovuus on päinvastoin vaarallista, uhkaavaa ja riitaisaa.” Vaaralliset ideat- kirja lähestyy aitoa, vapaata ajattelua viiden askeleen mallilla:

  1. matki
  2. laajenna
  3. provosoi uudelleen
  4. ajattele
  5. vaarallinen ajattelu

Rehnin kirjoitustyyli oli mielestäni vaikea tajuista pitkien virkkeiden vuoksi. Vaikka kirja on vastalause perinteisille luovuuskirjoille, mielestäni kirjan sivuja olisi saanut tiivistää puoleen. Näin mielenkiinto olisi säilynyt koko kirjan ajan. Päällimmäisenä teesinä kirjasta jäi käteen: ”Muutos ei ole miellyttävä eikä kivuton prosessi.”

 

Ensi kesänä debytoi Tour de Film- vanhanajan kiertävä elokuvateatteri Suomen suvessa. Projekti on kuin lapsi minulle, sillä olen keksinyt idean, jota työstämme paraikaa. Projekti on siirtynyt ideoinnista toteutusvaiheeseen. Kesän jälkeen jatkojalostamme sitä eteenpäin. Konsepti on Tiimiakatemian puitteissa täysin uusi, joten meillä ei ole tietoakaan mitä on odotettavissa. Tulevaisuuden tavoitteena on tuottaa elämyksiä läpi vuoden..

Tässä projektissa olemme vaarallisen ajattelun tasolla alussa. Muistan, että projektin idean synty oli turhauttavaa ja hermoja repivää. Olin hiihtolomalla äitini luona, kun minun piti keksiä kesäprojekti, toisena vaihtoehtona oli mennä kaupan kassalle töihin. Olin turhautunut, sillä halusin luoda itse oman kesäprojektin Tiimiakatemialla. En halunnut perinteistä kahvilaa tai ravintolaa vaan kokeilla jotain aivan muuta.

Ajatuksia ei syntynyt vaikka yritin olla luova. Keittiönpöydän ääressä äitini heitti provosoivia kysymyksiä. Lopulta aloin yhdistellä elementtejä joita kesäprojektilta halusin:

Kiertävä= Halusin tuoda jotain omalle kotikunnalleni, mutta mikään pysyvä ei ollut realistista.

Vanhat Suomen kesäkylät= Suomessa on kunnostettuja kylätaloja, mutta niillä ei ole pöhinää.

Elämys= Haluan tuoda hyvää mieltä ihmisille, elämyksen josta puhua pitkään.

Elokuva tuli itsestään. Vanhan ajan elokuvat kuuluvat Suomen suveen ja maaseutuun.

Yhdistelemällä yksittäisiä elementtejä tarpeeksi pitkään, syntyi ajatus Vanhan ajan kiertävästä elokuvaelämyksestä.

”Ei ihminen kehity luovemmaksi vain siten, että altistaa aivonsa esitelmille, peleille ja leikeille, vaan tekemällä asioita eri tavalla, tekemällä epämukavia ja vaikeita asioita.”

Tästä olen samaa mieltä Alf Rehnin kanssa. Tunnustan, että aivoni yrittävät huijata minua ideoidessani. Ne pyrkivät menemään sieltä, missä aita on matalin eli mikä tuntuu kivalta ja tulee äkkiseltään mieleen.

 

Minulla ei ollut tietoa elokuva alasta, oli vain ”hullu idea”. Kun esittelin idean tiimille, minua jännitti hieman mitä muut ajattelevat siitä. Idea ei ollut hittimenestys, mutta sain projektiryhmän kasaan ja hommat alkoivat rullata. Onhan lähes jokainen nykyajan innovaatio herättänyt joko suuren tai pienen pelon tai inhon tunteen ihmisissä.

Kirjan mukaan: ”Inspiraatio ja intohimo ovat asioita, jotka vetävät meitä vaistomaisesti puoleensa, me haluamme pitää niistä. Ongelmana on se, että tämän myönteisen ja halutun värähtelyn taakse kätkeytyy muuta. Aivomme ovat nimittäin maailman paras tuottamaan innoituksen ja intohimoin tunteita saadakseen meidät keskittymään asioihin, jotka jo osaamme ja tunnemme pikemmin kuin johonkin epämukavaan.”

Yksin jään helpommin mukavuusalueelle, sen vuoksi projektiryhmämme koostuu viidestä hyvin erilaisesta henkilöstä. Pyrkimyksenä on saada vahvoja kontrasteja projektiryhmän sisällä,näin lopputuloksesta tulee monipuolisempi.

Miksi projektit jäävät idean tasolle?

Yleensä projektit jäävät idean tasolle, koska silloin on mukavaa työstää ajatuksia ja leikitellä niillä. Kun ideoille pitäisi alkaa tehdä jotain, ideointi muuttuu pakkopullaksi. Ne usein hautautuu kuin itsestään. Työstäminen vaatii ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta tarttua toimeen. Ikinä ei tiedä onko idea hyvä vai sysipaska.

Vaikka ensimmäiset kolme kommenttia olisivatkin negatiivisia ja tuutin täydeltä tulisi lyttäystä, kannattaa jatkaa yrittämistä. Jatkotyöstäminen ja sinnikäs yrittäminen palkitaan tai sitten ei. Loppu peleissä tärkeintä on se, että on yrittänyt. Niin voimme luoda jotain huikeaa ja kehittävää. Harvoin rahakkaat ja menestyvät brändit ovat itsekseen yhdessä yössä syntyneet.

”Mikään ei toimi aina, kaikki toimii joskus”- Alf Rehn

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!