Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaaralliset ideat

Kirjoitettu 06.08.13
Esseen kirjoittaja: K M
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 1. Oppiminen

Vaaralliset ideat, 3.0 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.0/5 (3 votes cast)

 

 

Alf Rehn varoittaa ”Vaaralliset ideat” –kirjan alussa, että teksti ei ole mukavaa luettavaa. Kirja todella on ärsyttävä.  Oikeastaan en osaa päättää kumpi on ärsyttävämpi: kirja vai Rehn. En tiedä ärsyttääkö luovuuskirjallisuus kirjoittajaa todella noin paljon vai onko tarkoituksena vain herättää lukijan tunteet. Virkistävää on, että Rehn on löytänyt jotain uutta sanottavaa luovuudesta.

 

Biologian tunneilla on opetettu, että ihmisen keho pyrkii säästämään energiaa usein eri tavoin esimerkkinä sykkeen hidastuminen unessa ollessa. Aivot kuluttavat aimo osan nauttimastamme energiasta ja Rehnin mukaan ne tuottavat dopamiinia, jotta ihminen ei käyttäisi aivojaan liikaa. Rehn väittääkin siis, että aivot huijaavat ihmistä olemaan vähemmän luova ja aivot tekevät todella töitä vasta silloin kun luovuus tuntuu epämukavalta. Rehn sanoo: ”Tämän muurin murtamiseksi täytyy tietoisesti uskaltaa tutkia, miten ja milloin ajattelu muuttuu epämukavaksi; pitää kyseenalaistaa kultakalan vesi”.

 

Monissa luovuuskirjoissa kerrotaan siitä kuinka luovuutta voi lisätä syventymällä omaan erikoisalaansa paremmin ja lisäämällä yleistä tietämystään ympäröivästä maailmasta. Esimerkkinä Frans Johanssonin ”Medici-ilmiö” ja Jussi T. Kosken ja Saku Tuomisen ”Kuinka ideat syntyvät”. Rehnin mukaan tämä voi lisätä luovuutta, mutta se ei silti auta aivoja pääsemään mukavuusrajansa ohi eli sivistyksen kasvattamisella voi saada aikaan vain pieniä tuloksia. Mielestäni totuus löytyy jälleen kahden äärimmäisen mielipiteen välistä. Luovuus tarvitsee materiaalia ympäröivästä maailmasta, mitä enemmän sitä on sen parempi.

 

Rehn puhuu paljon juuri tästä mukavuusalueesta, jossa luovuus on todella pientä. Hän puhuu kuitenkin erittäin vähän keinoista rikkoa mukavuusalueen rajat. Ainoa koppi minkä sain on että sen täytyy tuntua epämiellyttävältä. Omasta kokemuksestani ideointi koostuu mukavista ja epämukavista jaksoista. Se on kuin vuoristorata. Tarkoittaako Rehn, että näinä epämukavina hetkinä pääsen luovuudessani uudelle tasolle, mutta putoan sitten aina takaisin mukavuuteen. Itseään pystyy puskemaan tähän epämukavuuteen mutta kuinka muut johdetaan samaan paikkaan?

 

Mukavuuden hetket ovat niitä kun tuntee pääsevänsä eteenpäin. Tuntee oivaltavansa jotain, jota voi kehittää eteenpäin. Rehnin mukaan hyvältä tuntuvat ideat ovat huonoja, hänen sanoillaan: ”naamioitua konservatismia”. Rehn kertoo: ”Suurena ongelmana luovemmaksi kehittymisessä on se, että se edellyttää keskittynyttä ja sitkeää työtä olla tekemättä niin kuin tuntuu oikealta, olla menemättä siihen suuntaan, mihin intohimo haluaa viedä”. Jos menen siihen suuntaan mikä tuntuu mukavalta, aivoni yrittävät vain päästä vähällä.

 

Kuinka sitten tulkita laiskottelevatko aivot vai olenko todella päässyt itse luomieni rajoitusten ohi. Esimerkiksi suunnittelimme eräs päivä asiakkaallemme väkivaltaan liittyvän teemaviikon ohjelmaa. Halusimme rajata näkökulman johonkin pieneen osa-alueeseen ja saimme idean. Mitä jos kääntäisimmekin kaiken päälaelleen. Väkivaltaan liittyvät kampanjat keskittyvät lähes poikkeuksetta väkivallan kokijan säälimiseen. Mitä jos näkökulma olisikin tällä kertaa väkivallan harjoittajan säälimisessä. Tämä idea on normaalin ihmisen mielestä inhottava. Ei väkivallan harjoittajaa saa sääliä. Olisko tämä siis Rehnin mielestä luovuutta? Samalla meidän mielestämme tämä oli hyvä idea. Olemmeko siis mukavuusalueella?

 

Alf Rehn kirjoittaa: ”Kuten jo mainittu Joseph Schumpeter osoitti, todella arvokkaat ideat luovat maailmaan muutosta, eikä muutoksia koskaan tehdä täysin vailla vastarintaa, kitkaa ja tuhoa”. Haluan tehdä asioita mitkä muuttavat maailmaa eikä minua haittaa jos joku joskus suuttuu. Kaipaan kuitenkin turhan paljon hyväksyntää ympärilläni olevilta ihmisiltä. Muiden suututtaminen vaatii itsevarmuutta mitä minulla ei vielä välttämättä ole. Mutta voinhan suututtaa yhden nauttien samalla toisen tuesta.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!