Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaaralliset Ideat

Kirjoitettu 29.08.13
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset Ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

LUOVUUS EI OLE KIVAA! Alf Rehn kirjoittaa luovuudesta nasevan kriittisellä ja haastavalla otteella, kirjassaan Vaaralliset Ideat. Kirja haastaa ja kyseenalaistaa koko luovuuden käsitteen. Sytyin kirjalle vahvasti ja se muutti omaa käsitystäni koko luovuudesta.

 

Luovuus ei siis ole, Rehnin mukaan, mitään helppoa ja kivaa ideoiden heittelyä. Tai ei ainakaan pelkästään. Luovuus on sanana nykyään kaikkien huulilla. Kaikissa yrityksissä liputetaan luovuuden puolesta. Tottahan luovuus ja uudet ideat ovat tärkeitä jokaiselle yritykselle. Mutta mitä luovuus oikeasti on? Tykkäsin Rehnin ajatuksesta, että oikea luovuus ei ole aina kivaa tai tunnu mukavalta.

 

Dopamiini Vs. Stressihormoni

 

Rehn kertoo kuinka luovuutta usein harjoitellaan erilaisin pelein ja leikein. Monia olen itsekin kokeillut ja huomannut kuinka uusia ideoita syntyy ajatuksen syövereistä. Tulee hyvä fiilis ja euforia, kun tuntee että on onnistunut keksimään jonkun hyvän idean. Tämä on kuitenkin usein vain harhaa. Rehnin mukaan tämä johtuu meidän viekkaimman elimen, aivojen, tekemästä huijauksesta. Aivot palkitsevat tätä näennäisesti kehittävää toimintaa vapauttamalla dopamiinia, eli mielihyvähormonia kehoon. Olemme siis pöllyssä ja erehdymme luulemaan, että olemme oikeasti kehittyneet. Tämä on aivojen tapa pitää meidät tyytyväisinä. Samalla aivot kuitenkin koittavat suojella itseään muutokselta eli oikealta luovuudelta.

 

Rehnin mukaan, oikea luovuus ja kehittyminen tapahtuu epämukavuusalueella. Tätä on toitotettu akatemiallakin päivästä toiseen. Nyt kuitenkin oivalsin miksi näin tapahtuu. Aivot ovat tavallaan, kuin mikä tahansa lihas. Se kehittyy ärsytyksestä. Se vaatii kehittyäkseen vaihteleevaa ja kehittyvää harjoittelua ja ärsykkeitä, niin kuin mikä tahansa lihas. Tarvitaan kipua ja epämukavuutta. NO PAIN, NO GAIN! Aivot pyrkivät kuitenkin estämään kehittymisen ja pysymään omalla vakituisella tasollaan. Tämä ilmenee ahdistuksena ja stressinä. Itse koen näitä tuntemuksia joutuessani puhumaan yleisölle. Tiedän että esiintymisen oppiminen auttaa minua huikeasti kaikessa muussakin. Myynnissä. Asiakastapaamisissa. Johtamisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että se olisi helppoa. Koska joutuessani kehittymispaikkoihin eli esiintymään, aivoni erittävät stressihormonia ja se lamaannuttaa minua. Tämä on Rehnin mukaan kriittinen paikka. Tällöin luontevin tunne on vältellä tilanteita, missä stressiä kokee. Samalla se on kuitenkin suurin kasvun ja kehittymisen paikka. Tällöin pitäisi puskea vaan eteenpäin ja vastustaa kiusausta luovuttaa.

 

Rehn kertoo kirjassaan, kuinka pistäessään oppilaitaan stressitilanteeseen, heidän luovuutensa kasvoi. On siis päästävä normaalien olotilojen, ajatusten ja tunteiden toiselle puolen, jotta täysin uusia puolia itsestään voi löytää. Ei saa päästää itseään liian helpolla ja tyytyä helppoihin ja mukaviin ratkaisuihin.

 

 

Miksi keksiä pyörä uudelleen?

 

Rehn sai minut miettimään omaa ajatteluani, luovuuteen liittyen. Olen mieltänyt luovuuden uuden tuottamiseksi. Rehn patistaakin kopioimaan röyhkeämmin jo menestyneitä ja toimivaksi testattuja innovaatioita. Niin on moni muukin huippumenestys tehty. Luovuuden ilmentymänä pidetty Applekin kopio röyhkeästi kilpailijoitaan ja menestyi satumaisesti.

Kopioimisessa on useita etuja. Kopiomisella välttää sudenkuopat, joihin täysin uutta luova väkisinkin törmää. Lisäksi kopioimisella säästää rutkasti kuluja, joita jo joku muu on tuotteen kehittämiseen käyttänyt.

 

Rehn antaa muutamia oppeja kopioimiseen:

 

  1. Lakkaa häpeämästä. Salli itsesi kokeilla muiden ideoita
  2. Tutki mikä toimii. Jokaisessa toimivassa yritykessä on jotakin josta voi oppia.
  3. Joskus täytyy vaihtaa kontekstia.
  4. Ellei yhden asian kopioiminen riitä, kopioi kaksi.
  5. Pienillä muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia.
  6. Ihmiset pitävät siitä, mitä he jo osaavat.
  7. Ota oppia jokaisesta kopiosta. Kehity kopioimisessa

 

En ole pitänyt itseäni kovinkaan luovana. Rehnin kirja laajensi käsitystäni luovuudesta ja ymmärsin että tie luovaksi voi olla erilainen kuin kuvittelin ennen. Ei minusta välttämättä ole hulluttelevaksi ideanikkariksi, joka sylkee ideaa toisensa perään täysin suodattamattomasti. Minun vahvuuteni on enemmän järjestelmällisemmässä ja toteuttavassa toiminnassa. Kuten Rehn kirjassaan toteaa, oikea luovuus syntyy ryhmissä. Tarvitaan niitä jotka ideoita synnyttävät. Toisaalta ilman tekoja ja tekijöitä, pelkät ideat ovat täysin arvottomia aivopieruja, jotka unohtuvat samantien. Olen vahvimmillani porukassa, jossa on idearikkaia henkilöitä. Heillä on usein vaikeutena saada asioita eteenpäin ja toteutusvaiheeseen. Minä taas olen hyvä viemään asioita vaihe kerrallaan eteenpäin ja näkemään mitä tietty vaihe vaatii. Osaan myös kyseenalaistaa uusia ideoita. Rehnin mukaan on tärkeää kyseenalaistaa uusia ideoita, jotta niitä voitaisiin hioa paremmiksi ja testata onko niistä alunperinkään mihinkään.

 

 

 

Elias Markkula

Osuuskunta Millio

elias@millio.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!