Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Välähdys

Kirjoitettu 23.01.15
Esseen kirjoittaja: Mikko Tammilehto
Kirjapisteet: 1
Kirja: Välähdys
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Eikö olisi helpottavaa ajatella, että toimiessasi niin asiantuntijatehtävässä, ammattiurheilijana tai tehdessäsi ihan mitä tahansa, missä sinulla on laajaa ja monipuolista kokemusta, ei olisikaan välttämättä pakko osata selittää muille samantien niitä pieniä asioita ja tekoja, jotka johtavat loistavaan päätökseen ja lopputulokseen?

Sinulla on kokemus tekemisestäsi, sanotaan vaikka muutaman vuoden ajalta ja tiedät omaan osa-alueeseesi liittyvät asiat – ne kaikista pienimmätkin asiat vain kokemuksen perusteella. Olet omalla osa-alueellasi ammattilainen ja parempi kuin moni muu ja teet päätöksiä salamannopeasti ja muut ihmettelevät miten nämä salamannopeat päätökset johtavat aina niin hyviin lopputuloksiin. Muiden kysyessä: “Miten teet sen?” et osaa kuitenkaan vastata varsinkaan yksityiskohtaisesti, sillä päätöksesi tapahtuu sekunnin murto-osissa. Kun olet tilanteeessa, jossa sinun pitää tehdä nopea päätös, käytät kaikkea omalla alallasi oppimaasi kokemusta alitajuisesti, aivot yhdistävät alitajusesti kaikki merkittävät tekijät ja muuttujat juuri tähän kyseiseen tilanteeseen peilaten ratkaistakseen vaikean yhtälön parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta jos jarrutat ja mietit liikaa, mietit: “Minun pitää nyt puntaroida monen eri vaihtoehdon välillä.” se jarruttaa sinua ja saa sinut epäröimään.

 

“Harjoitus tekee mestarin”

 

Miksi parhaat ammattiurheilijat aina sanovat näin? Miksi juuri he ovat parhaita? He ovat parhaita, sillä heidän sanoissaan on todellakin perää. Otetaan esimerkkinä jääkiekko. Jääkiekossa on tavoitteena saada enemmän maaleja kuin vastustajan joukkue. Tavoitteena on pelata paremmin kuin toinen joukkue ja voittaa peli tällä tavoin. Jääkiekkoilijat harjoittelevat joka päivä yksilön taitoja sekä joukkueen taitoja. He joutuvat tekemään jatkuvasti nopeita päätöksiä ja ratkaisuja joilla he yrittävät tavoitella joukkueen etua – maalia – jolla pääsee toisen joukkueen edelle ja kohti voittoa. Jääkiekko on todella monipuolinen urheilulaji, joka vaatii rohkeutta, erilaisia kokeiluja, paljon toistoja sekä luovuutta. Mitä monipuolisemmin harjoittelee, sitä monipuolisemmaksi tulee, jolloin on enemmän erilaisia vaihtoehtoja toimia. Useammat vaihtoehdot tarkoittavat erilaisia mahdollisia kokeiltavia ratkaisuja, joiden yhdistämisessä taas kysytään luovuutta. Kun tekee tarpeeksi toistoja harjoituksissa niin taidot menevät syvälle tuonne pääkoppaan ja lihasmuistiin. Ja kun nopean päätöksen aika tulee eteen, aivot tietävät kaikki mahdolliset ratkaisut ja yhdistävät näistä taidoista juuri siihen tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun millä ne luulevat saavan parhaan tuloksen.

 

 

Ohutsiivutus – selviytymistä ja paljon muuta

 

Puhutaan ohutsiivutuksesta. Se on tila missä ihmisen aivot tekevät alitajuiset nopeat ratkaisut selvitytymisen kannalta. Ihminen on vain yksi eläinlaji ja kaikkien eläinten tarkoitus on selviytyä, mutta ohutsiivutus on paljon muutakin kuin pelkkää selviytymistä. Ihminen käyttää sitä melkeinpä kaikessa. Ohutsiivutuksen perustana on ymmärrys asioista, tapahtumista ja tunteista. Voimme esimerkiksi nähdä toisen ihmisen kasvoilta milloin ihminen on iloinen, milloin ihminen valehtelee, milloin ihminen on vihainen ja paljon muuta. Ilmeet ovat sellainen pieni asia, joka kertoo meille sen mitä toinen ajattelee. Muutokset kasvoissa ovat todella pieniä, mutta jotenkin tunnemme sen toisen ilmeestä, milloin tälle esimerkiksi uskaltaa puhua tai ehdottaa jotain ja milloin ei. Emme osaa selittää miksi tunnemme joskus niin kuin tunnemme mutta silti tiedämme mitä tunnemme. Ohutsiivutuksen taito on kokonaisvaltainen, sillä kaikki tapahtuu aivoissa. Käytämme tiettyjä aivojen alueita kun ohutsiivutamme, joten kaikki asiat ja nopeat päätökset mitä teemme tapahtuu samalla tavalla; aivomme käyttää kaiken oppimansa tiedon ja taidon käyden sen läpi salamannopeasti ja valiten sieltä kaiken tärkeän juuri tähän hetkeen.

Ohutsiivutus ei tietenkään aina tuo parasta tulosta eikä toimi. Mutta mikä sitten vaikuttaa ohutsiivutuksen laatuun? Mitkä ovat sellaisia asioita mitkä ovat merkittäviä ohutsiivutuksen lopputulosten kannalta? Kirjassa kerrottiin kokeesta, joka oli tehty ryhmälle ihmisiä. Kokeessa näytettiin työkaluja ja aseita jotka piti luokitella puolen sekunnin ajassa joko työkaluihin ja aseisiin. Tähän lisättiin vielä hieman lisää maustetta rotu- ja sukupuolisävytteillä; sama koe piti tehdä nyt, mutta enää ei luokiteltukaan aseita ja työkaluja, vaan piti yhdistää miehen tai naisen naama kahteen eri kategoriaan: uraan tai perheeseen. Ensimmäisessä kokeessa miehen naama piti yhdistää uraan ja naisen naama perheeseen. Tulokset olivat odotettuja; miehen naama yhdistettiin nopeasti uraan ja naisen naama perheeseen. Testi tehtiin seuraavaksi toisinpäin ja eri ryhmälle. Tulokset kertoivat että testiryhmällä meni paljon kauemmin aikaa yhdistää nainen uraan ja mies perheeseen. Sama testi tehtiin myös rotusävytteellä ja siinä piti samalla periaatteella molempiin suuntiin yhdistää valkoinen mies ja musta mies joko rikolliseen tai kunnon kansalaiseen. Mitä tämä kertoo? Mielestäni se kertoo, että ympäristön luomat stereotypiat vaikuttavat aivoihin ja nopeaan ajatteluun kriittisellä tavalla. Tämä on harmillista, sillä mikäli jonkun henki riippuu jonkun nopeasta ajattelusta, voi nämä stereotypiat olla jopa kuolettavia.

 

 

Ennakkoluulot

 

Stereotypiat ovat sama asia kuin ennakkoluulot. Nekin voi olla mitä pienempiä juttuja. Ajattelet jostain ihmisestä tietyllä tavalla vaikka sen perusteella että näet miten hän pukeutuu. Hänen pukeutumistyylinsä saa sinulle tietynlaisen olon ja ajatuksen hänestä. Käytät tässäkin ohutsiivutusta. Se on ohutsiivutusta, jossa stereotypiat ovat vahvassa ja ratkaisevassa roolissa sinun ja toisen ihmisen välissä. Mutta onko meillä varaa siihen? Jos tiedostamme tämän ajattelun muodon niin voimmeko hallita sitä edes vähän? Mitä kaikkea meiltä meneekään ohi mikäli aina uskomme alitajuista ohutsiivutustamme sellaisissa tilanteissa missä se ei ole välttämättä tärkeää? Omalla tiedostamisellamme ja asenteen muutoksella voimme hallita edes pientä osaa alitajuisesta ajattelustamme. Itse haluan ainakin olla omien ajatusteni herra ja valita järkevästi sen miten ajattelen, ainakin siihen pisteeseen mihin se on mahdollista.

 

Mikko Tammilehto

Ideaosuuskunta INTO


 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!