Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Välähdys

Kirjoitettu 03.12.20
Esseen kirjoittaja: Jenni Suomalainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Välähdys
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 9.01. Oppiminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Minkä takia palomies saa tunteen, että kaikkien on poistuttava ulos huoneesta välittömästi? Kuinka ammattilainen voi kokea puistatusta väärennettyyn veistokseen, ennen kuin tietää sen edes olevan väärennös? Minkä vuoksi koehenkilöt alkavat välttelemään punaisia kortteja, ennen kuin tietoisesti huomaavat edes tekevänsä sitä?

Näihin ja moniin muihin alitajuista ajattelua käyttäviin esimerkkeihin löytyy vastaukset Malcolm Gladwellin kirjasta Välähdys (2005). Kirja käsittelee monien tutkimusten ja kokemusten kautta intuition ja alitajuntaisen ajattelun voimaa. Intuitio on ihmisiin rakentunut systeemi, joka auttaa tekemään päätöksiä ja ratkaisuita tilanteissa, joissa tietoinen ajattelu ja prosessointi ovat liian hitaita työkaluja.

Alitajunnan voima perustuu siihen, että ihmismieli prosessoi ja tallentaa tietoa ja kokemusta jatkuvasti tietoisen mielen ulottumattomissa. Tietoinen ajattelu ja prosessointi on hidasta ja kuluttaa paljon energiaa, lisäksi toisinaan, jos tekee päätöksiä ainoastaan saatavilla olevaan faktatietoon perustuen, unohtaa hyödyntää kaiken sen kokemuksen ja tiedostamattomien havaintojen kautta kerätyn tiedon, joka voi olla monissa tilanteissa jopa tilanteeseen paremmin soveltuvaa kuin rationaalinen ulkopuolelta kerätty tieto. Tietoisessa ajattelussa ihminen pystyy käsittelemään vain muutamaa yksikköä kerrallaan, kun taas alitajuntainen ajattelu yhdistelee suuriakin tietomassoja hetkessä ja poimii sieltä tilannekohtaisesti validia tietoa käytettäväksi.

On kuitenkin vaarallista päästä oma mieli liian voimakkaaseen asemaan päätöksen teossa, sillä jokainen prosessoi tapahtuvia tilanteita aina omiin kokemuksiin pohjautuen, joten toisinaan omien kokemuksien kautta on voinut oppia kaavoja ja ajatusmalleja, jotka eivät ole omaa tai yhteistä tilannetta hyödyttäviä.

Mielestäni intuitiivista ajattelua kannattaakin uskoa erityisesti tilanteissa, joissa on tehtävä nopeita päätöksiä, eikä ole aikaa jumittua tietoisen ajattelun pyörään. Jos tilanne kuitenkin tarjoilee mahdollisuuden prosessoida päätöstä tarkemmin, kannattaa kerätä tietoa ja teoriaa niiltä, jotka ovat päätöstä koskevassa asiassa itseäsi viisaampia. Intuition ääntä ei kuitenkaan kannata hiljentää tilanteissakaan, joissa päätökselle on enemmän aikaa, mutta on hyvä tutkia, että mistä mielessäsi vallitseva tunne on saanut alkunsa ja sisältääkö se jotain tietoa, jota et muuten ymmärtäisi huomioida päätöksen teossa.

Voi ollakin oman mielen ja ajattelemisen ymmärtämisen kannalta mielenkiintoista kokeilla joskus päinvastaisia päätöksen tekoprosesseja ja katsoa millaisia tuloksia niistä syntyy. Joskus kun tuntuu, että jokin päätös on tehtävä nyt ja heti, kannattaa ottaa aikalisä ja tarkastella tilannetta kauempaa. Toisinaan taas liiallisen ajattelun sijasta kannattaa ottaa vain asenne ”No, testataan mitä tästä tulee”. Kävi päätöksissä, miten kävi, saat varmasti vähintäänkin alitajuntaasi lisää tietoa, joka auttaa jatkossa muodostamaan päätöksiä ja pidät samalla huolen siitä, että et jää ajatustesi vangiksi, vaan rikot tietoisesti omia ajatusprosessejasi pitäen itsesi tietoisena omista motiiveistasi. Tämä on ainakin se asia, jota itse haluan testata tietoisesti useammin. Sillä, vaikka uskon vahvasti intuitiivisen ajattelun voimaan ja se on asia, joka ohjaa päätöksiäni usein, en halua kangistua ja sokaistua omalle ajattelulleni.

Jos haluaa tulla myös tietoiseksi omista alitajuntaisista ajatusmalleista esimerkiksi ihmisten ikään, rotuun, sukupuoleen jne. liittyen, kannattaa käydä tekemässä sivustolla www.implicit.harvard.edu erilaisia implisiittisen assosiaation testejä (IAT = Implicit Assosiation Test). Kävin itse tekemässä monia testejä siellä, enkä sano yllättyneeni saamistani tuloksista, mutta huomasin, että joissakin testeissä sain tuloksia, joihin en ollut täysin tyytyväinen, joten kehittämistä ainakin omalla osallani on vielä paljon. Huvittavaa testissä on se, että vaikka kuinka yrittäisit testin aikana keskittyä, tietokone osaa tulkita reaktioidesi nopeudesta ja tarkkuudesta riippuen samoja implisiittisiä assosiaatioita monenkin testikierroksen jälkeen, mutta jos taas luen ennen testin tekemistä esimerkiksi paljon menestyneistä uranaisista, saatan saada mies-nainen-ura-perhe assosiaatioissa tuloksen, jossa alitajuntainen yhdistäminen sanojen mies-ura ja nainen-perhe välillä on vähäisempää kuin normaalisti. Kirjassa jopa mainittiin, että eräs yliopiston opiskelija teki IAT:ita päivittäin analysoidakseen omia assosiaatioitaan ja ympäristön vaikutuksia niihin.

Nautin kirjassa Gladwellin tavasta kirjoittaa ja kirja otti mukaansa mielenkiintoisiin kokemuksiin ja tutkimuksiin, joista ainakin itse koen saaneeni valtavasti uusia ajatuksia. En tulkitsisi kirjaa kuitenkaan liian tunnollisesti, vaan suosittelen pureskelemaan kirjasta saatavaa tietoa oman harkinnan mukaan ja soveltamaan sitä omaan tilanteeseesi eri tavoin riippuen siitä, että oletko normaalisti intuitiivinen päätösten tekijä vai rationaalinen faktan etsijä.

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!