Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Välimaastossa on hyvä olla

Kirjoitettu 09.12.15
Esseen kirjoittaja: Matleena Laaksonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Medici-ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Frans Johansson
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kaikki parhaimmat ideat syntyvät välimaastossa ja ennakkoluulottomia asioita ja aloja yhdistelemällä. Uuden innovoimisella ja kovalla kokeilulla voi saavuttaa jotain suurta. Omissa verkostoissa samanhenkisten ihmisten kanssa hengailu voi saavuttaa kyllä turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta harvemmin uutta ajattelua. Olemme kaikki erilaisia ja meillä voi olla hyvinkin erilaiset mielenkiinnon kohteet, mutta olemme siitä huolimatta kaikki jotenkin kytköksissä toisiimme. Välimaastossa on parhaat mahdollisuudet innovoida, sillä siellä alat kohtaavat sekä tieteet yhdistyvät. Se kaveri on seuraava menestyjä, joka tuo nämä kytkökset esiin ja aikaansaa seuraavan Medici- ilmiön.

Siinä ovat päällimmäiset mietteeni ja opit, jotka jäivät käteen Medici- ilmiö – kirjasta. Voin sanoa, että ehdottomasti yksi lemppari kirjoistani, joita olen Akatemian aikana lukenut. Jopa minä, joka on aina ajatellut omasta itsestään, että ei minusta ole innovoijaksi, en ole tarpeeksi luova enkä osaa ajatella boxin ulkopuolelta, innostui uuden ideoimisesta. Aivan mielettömän mielenkiintoinen kirja, joka perustuu tositarinoihin menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat luoneet uraansa uusilla innovaatioilla. He ovat kukin periaatteessa yhdistelleet tuttuja asioita ennakkoluulottomasti vain yhteen ja ymmärtäneet, että välimaastossa on parhaat mahdollisuudet innovoida.

Kirjan parhaana esimerkkinä ja omana suosikkina pidän tarinaa huippukokki Marcus Samuelssonista, joka on omilla uusilla innovaatioillaan päässyt maailman arvostetuimpien kokkien joukkoon ja hänen pyörittämänsä ravintola Aquavit New Yorkissa on alansa huippuja. Samuelsson on täydellinen esimerkki välimaastossa kasvamisesta, oppimisesta ja kehittymisestä. Hän on alkuperäisjuuriltaan etiopialainen, mutta Ruotsiin adoptoitu pienenä ja siellä kasvatettu. Kokkaamisessa näkyy vahvasti ruotsalaisuus, mutta myös alkuperäisjuuret sekä muiden maiden erikoisuudet sen johdosta, että hän on työskennellyt kokkina risteilyaluksilla monen vuoden ajan ja kiertänyt ympäri maailmaa. Eri ruokakulttuurien sekoittaminen yhdelle lautaselle on vienyt Samuelssonin pitkälle ja hän on saavuttanut elämänsä aikana monia arvostettuja palkintoja. Kuulostaa simppeliltä innovoinnilta, sekoitanpa japanilaista sushia ja italialaista pizzaa samaan annokseen, mutta juttuhan oli siinä, että Samuelsson ehti ensin ja teki rohkean siirtonsa.

 

Ihmisillä tulee paljon luontaisia assosiaatioita joistakin tietyistä sanoista. Tämä on testattu juttu, sillä ihmiset päättelevät ja olettavat hirveän paljon miettimättä sen enempää ja perustamalla oletuksena entisiin kokemuksiinsa. Assosiaatioesteiden kaataminen on ensimmäinen ja ehkä se kaikista vaativin haaste, mutta siihen voi päästä esimerkiksi olemalla monien kulttuurien vaikutuspiirissä, oppimalla eri tavalla, hylkäämällä omat oletuksensa sekä soveltamalla useita näkökulmia.

Itse olen kokenut, että Tiimiakatemialla annetaan loistavat mahdollisuudet päästä eroon assosiaatioesteistä. Olen päässyt matkustamaan ja olemaan eri kulttuurien vaikutuspiireissä, oppimaan eri tavalla eli tekemällä sekä soveltamaan useita eri näkökulmia jokaisessa projektissa. Silti olemme jatkuvasti tekemisissä vain keskenämme ja tarraudumme paljon siihen mitä Akatemialla on jo tehty ja miten asiat kuuluu tehdä. On paljon periyttämisprojekteja, perinteitä sekä tapoja, eikä niissä todellakaan ole mitään huonoa. Välillä vain tuntuu siltä, että harvemmin syntyy mitään uutta ja mullistavaa keksintöä tai kokeilua tiimiyrittäjien puolelta. Olen miettinyt, että voisi olla kiinnostavaa lähteä kokeilemaan ja tekemään projektia esimerkiksi it-alan opiskelijoiden kanssa. Se ala on minulle erittäin hämärän peitossa enkä niistä jutuista juurikaan mitään ymmärrä, mutta voisin oppia jotain uutta ja suurta ja samoin ehkä hekin voisivat oppia minulta jotain yrittämisestä sekä tiimioppimisesta. Siinäpä idea välimaasto kokeilulle.

Miten näitä uusia ideoita voi sitten alkaa yhtäkkiä keksimään? Pitämällä innovatio hetkiä, yhdistelemällä aivan satunnaisia käsitteitä yhteen ilman minkäänlaista järkeä ja ideoimalla järkyttävän paljon erilaisia uusia ideoita. On nimittäin olemassa yksi yksittäinen seikka, joka on ominainen kaikille huippuideoita kehittäville ihmisille; menestyvimmät innovaattorit tuottavat ja toteuttavat uskomattoman määrän ideoita. Tässähän on sama setti käytännössä, kuin asiakaskäyntien määrän kanssa, jota Ulla meille jaksaa muistuttaa vuodesta toiseen, eikä me millään haluta jaksaa ymmärtää sitä. Laatu tulee määrästä. Innovoinnissakaan ei kannata takertua siihen ajatukseen, että nyt minä keksin ja toteutan vain huippuideoita enkä suostu enää tuhlaamaan aikaani sellaisiin turhiin simppeleihin juttuihin. Meidänhän osuuskunta ajatteli syksyllä hienosti, että nyt saa ”paskahommat” riittää, me teemme vaan hyviä projekteja, jotka tuottavat paljon rahaa. No se johti siihen, ettei oikein tehty mitään, koska ei niitä huippuprojekteja sitten syntynytkään tekemättömyyden tilassa. Tähän tilanteeseen olemme onneksi havahtuneet ja on jälleen kerran korjausliikkeiden aika. Liika valikoivuus ei ainakaan meillä vielä johtanut oikein mihinkään. Mietin, että miksi ei samalla meidän osuuskunta voi viettää asiakasviikkojen jälkeen esimerkiksi innovointiviikkoa, jossa kaikki kokoonnumme kerran viikossa heittämään aivan himmeitä ideoita ilmoille ja sen jälkeen pyrimme yhdistämään niitä jollain tavalla. Se voisi olla jotain uutta ja erilaista ja parhaassa tapauksessa sieltä saattaisi syntyä edes jotain uutta ja jopa liikettä meidänkin suuntaan.

 

Kuitenkin monella innovaattorilla ja innovatiivisella ihmisellä se vaikein kohta voi olla käytäntöön vieminen ja se onkin se vaihe, jossa jyvät erotetaan niin sanotusti akanoista. Toteutukseen vaaditaankin jo sitä oikeaa uhkarohkeutta ja riskinotto kykyä ja tietenkin niitä resursseja. Välimaastoalueella riskin otto saattaa olla vielä astetta riski alttiimpaa, sillä uudelle risteytys idealle ei ole olemassa valmiina vakiintunutta alaa, jonka perusteella voisimme arvioida mahdollisuuksia sekä riskejä. Toisaalta taas välimaastossa on parhaat mahdollisuudet innovoida, koska siellä ryöppyää ainutlaatuisia käsiteyhdistelmiä. Ideat ovat tuoreita, mutta periaatteessa jo kertaalleen kokeiltuja, joten toisesta näkökulmasta välimaasto on suhteellisen riskitön mahdollisuus aukoa uusia uria.

Suomessa riskinotto ei ehkä ole ominaisinta. Epäonnistumisesta tulee mieleen konkurssi ja siitä mieleen suuri häpeä, jota tulet kantamaan aina koko loppuelämäsi. Jenkeissä tämäkin ajattelumalli menee täysin toisinpäin, jos olet kokenut konkurssin se on fine, ainakin olet yrittänyt jotain ja se on hienoa. Suomessa on mielestäni myös vallalla edelleen se ajatus, että sinun tulee olla samassa ammatissa tai alalla vähintään kymmenen vuotta, jotta voit sanoa olevasi hyvä ja ammattilainen. Tämän jälkeen perinteinen suomalainen jää tälle samalle uralle ja polulle eikä todellakaan siinä vaiheessa enää lähde opettelemaan mitään uutta ja haastamaan itseään jollakin uudella alueella. Tulevaisuudessa olemme kuitenkin menossa siihen suuntaan, että ihmisillä on monia eri ammatteja ja työurat ovat värikkäitä ja vaihtelevia. On täysin normaalia ensin toimia luokanopettajana viisi vuotta ja sen jälkeen ryhtyä vaikka sähkönasentajaksi, jos siltä tuntuu. Vielä kuitenkin Ihmiset tykkäävät jäädä luonnollisesti omalle mukavuusalueelleen ja he pitävät siitä ajatuksesta, että heillä on asiantuntemus yhdestä tietystä asiasta ja he ovat parhaita siinä. Tyytyväisyyteen loppuu kuitenkin kehitys eikä näitä hienoja Medici-ilmiöitä pääse syntymään ellemme jatkuvasti jaksa haastaa itseämme ja omaa toimintaamme.

Tämä kirja antoi paljon hyviä ajatuksia ja herätti ajattelemaan toisin. Toivon, että se näkyisi omassa toiminnassani ja minussakin heräisi pieni innovoija. Nyt on kuitenkin se kaikkien haastavin paikka, siirtyä sanoista tekoihin. Saas nähdä miten käy.

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!