Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valon soturin käsikirja

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Atte-Markus Virkkunen
Kirjapisteet: 1
Kirja: valon soturin käsikirja
Kirjan kirjoittaja: paulo coelho
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Valon soturi tuntee heikkoutensa. Mutta hän tunee myös vahvuutensa. Jotkut toverit valittavat kaiken aikaa: ”toisille tarjoutuu parempia tilaisuuksia kuin meille.” He saattavat olla oikeassa, mutta valon soturi ei anna sellaisen lamauttaa itseään, hän pyrkii ottamaan kaiken hyödyn hyvistä puolistaan. Hän tietää, että gasellin voima on sen ketterissä jaloissa. Lokin voima on tarkkuudessa jolla se nappaa kalan. Hän on oppinut, että tiikeri ei pelkää hyeenaa, koska se tietää omat voimansa.” Meidän täytyy oppia hyödyntämään jokaisen meidän tiimiläisen parhaat puolet, voidaksemme toimia mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Myös omien heikkouksien ymmärtäminen ja tiedostaminen auttaa, sillä silloin ei tule haukattua liian isoa palasta kerralla.

”Soturi tietää, että ihminen ei ole saari. Hän ei pysty taistelemaan yksin, ja olipa hänen suunnitelmansa mikä hyvänsä, hän on riippuvainen muista. Hänen on päästävä keskustelemaan strategiastaan, pyydettävä apua ja lepohetkinä hän tarvitsee jonkun, jolle kertoa nuotion äärellä taistelutarinoita.” Tiimissä on voimaa, jota yksilö ei voi yksin saavuttaa. Mitä nopeammin sen ymmärtää jokainen tiimiläinen, että pääsee yli pelkän henkilökohtaisen edun eteenpäin viemisestä, sitä aikaisemmin tiimi pääsee yli valetiimivaiheesta. Tehtävä on kuitenkin haastava, johon aikaa tarvitaan.

”Valon soturi on usein masentunut. Hänestä tuntuu, ettei mikään kykene herättämään hänessä sitä tunteenpaloa jota hän oli toivonut. Hän joutuu puolustamaan monet illat ja yöt valloitettua asemaa, mutta mikään uusi käänne ei palauta hänen taisteluintoaan. Hänen ystävänsä toteavat:”kenties hän on taistelunsa taistellut.” Tuollaisia huomautuksia kuullessaan Soturi masentuu ja hämmentyy, sillä hän tietää ettei ole päässyt haluaamansa päämäärään.  Mutta hän on itsepäinen eikä jätä kesken sitä minkä on päättänyt tehdä. Ja kun hän osaa vähiten odottaa, aukeaa uusi ovi.” Minulla oli helvetin kovat ennakko-odotukset akatemiasta. Ensimmäisen parin kuukauden päästä ne oli melkeinpä kokonaan murskattu kun hommat eivät lähteneetkään pyörimään niin kovalla vaihteella kuin toivoin on pakko myöntää että se masensi rankasti. Nyt on kuitenkin alkanut uusi ovi aukeamaan sillä meillä on alkanut löytymään tiimin sisältä jokaisesta sellaista taistelutahtoa saada asiat pyörimään hyvin että draivi on löytynyt myös minun sisältä uudestaan. Ja sieltähän sen pitääkin löytyä,  omasta itsestään.

Luin juuri alkemistin ja tykästyin coelhon kirjoittamaan tarinaan niin paljon, että päätin lukaista melkeenpä heti perään valon soturin käsikirjan. Kuten Alkemisti, tämäkin kirja on melko kevyttä luettavaa, mutta herättää oikein syviä ajatuksia elämästä ja yrittäjyydestä, jos mietteitä tarkastelee sitä kautta. Tässä kirjassa kuitenkaan ei ole vain yhtä tarinaa, vaan jokaisella sivulla on yksi lyhyempi teksti, josta voi jokainen hakea inspiraatiota silloin kun sitä tarvitsee.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!