Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valta ja vuorovaikutus

Kirjoitettu 12.12.15
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 2
Kirja: Valta ja vuorovaikutus
Kirjan kirjoittaja: Simo Routarinne
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Vuorovaikutussuhde on kaiken viestijöiden välillä tapahtuvan toiminnan suhde. Vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi on tärkeää huomata tietoiset ja tiedostamattomat viestit, jota verbaalisesti ja nonverbaalisesti keskustelussa lähettää. Viestien havainnointi ja tulkitseminen on tärkeää tehokkaan dialogin ylläpitämiseksi.

Koulu- ja yritysmaailman jokapäiväisissä töissä käytetään viestintää. Viestintä ja vuorovaikutus ovat tästä syystä koulu- ja työyhteisöjen voimavara, joka tukee tavoitteiden saavuttamista ja työntekoa. Vuorovaikutus on aina vähintään kahden objektin välinen tilanne, jossa viestinnällisten keinojen tunteminen on tärkeää toisen viestien ymmärtämiseksi.

Tiimioppimiskokemuksiemme mukaan vuorovaikutus on aina pyrkimystä vaikuttaa havainnoitsijoihin. Viestinnällisten keinojen ja statusilmaisun ymmärtäminen on vallan käyttöä, joiden hallitseminen parhaimmillaan sujuvoittaa ja syventää vuorovaikutussuhdetta. Raportin tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä ja syventää vuorovaikutussuhteen tekijöitä. Omassa arjessa kohtaamme haastavia vuorovaikutustilanteita, joiden tiedollinen tarkastelu ja sitä kautta oman toiminnan kehittäminen vaikuttavat työyhteisömme dialogisuuteen ja päätöksentekoon.

Vaikutusvaltaa!

Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde. Vuorovaikutus sana kuvaa kahden tai useamman ihmisen välistä dialogia eli vastavuoroista kommunikaatiota. Yksilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, miten yksilö toimii muiden kanssa.

Vuorovaikutustaitoja ovat muun muassa:

  • kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot
  • argumentointitaidot
  • taito ylläpitää keskustelua

Jyväskylän yliopiston verkko-oppimateriaalista selviää, että viestinnässä kuunteleminen ja havainnointi ovat tärkeässä asemassa. Kuunteleminen on vuorovaikutuksen keskeisin osa, sillä keskustelun eteneminen vaati sitä. Kuuntelu ei tarkoita passiivista hiljaa istumista, vaan asian aktiivista tulkintaa, erittelyä ja arviointia itsekseen.

Kuuntelemisella ja havainnoinnilla voidaan tarkoittaa samaa asiaa ja ne ovat rinnakkaisia prosesseja, mutta havainnointi käsitetään yleensä laajemmin. Havainnointi käsittää sekä verbaalisten, että nonverbaalisten sanomien vastaanottamisen ja niiden tulkinnan. Havainnointi on aktiivinen prosessi, jossa aistihavainnoista tuotetaan merkityksiä.

Ryhmäviestintätilanteissa kuunteleminen ja havainnointitaidot ovat avainasemassa sujuvan keskustelun kannalta. Ryhmäviestintätilanteissa on haasteellisempaa havainnoida, koska kaikkia ei pystytä seuraamaan yhtä hyvin. Näissä tilanteissa puheenvuorojen vaihtumista ohjataan nonverbaalisin keinoin. Ryhmässä ei voida olla varmoja kuuntelevatko toiset, mutta kuuntelemattomuus voidaan huomata esimerkiksi keskustelun laadusta.

Hyvä argumentointi on keskustelua ja yhteistyötä. Kun kommentoidaan toista, ei ole tarkoitus argumentoida kilpailuhenkisesti, vaan auttaa löytämään ajatusten epäkohdat, jotta yhdessä löydetään totuus. Argumentoinnin tarkoituksena on sekä perustella omia väitteitä että tunnistaa toisen väitteissä oleva ongelma tai ristiriita. Vaikka argumentoisikin kriittisesti, täytyy argumenttien olla rakentavia, sekä toisen ajatuksia kunnioittavia, ei missään nimessä toista loukkaavia.

Vuorovaikutustilanteissa viestijöillä on mahdollista esittää tukea toistamalla toisten nonverbaalisia liikkeitä. Keskusteluntaito on vuorovaikutuksen ydin. Taitava sanallinen ja sanaton viestintä, sekä keino ymmärtää toisia kuuluvat keskusteluntaitoon. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa otetaan ja annetaan avoimesti vastaan viestejä. Taito esittää kysymyksiä, tehdä koonteja ja asettua toisen asemaan.
Statusilmaisua

Statusilmaisu on sitä mitä teet, ei sitä mitä olet. Statusilmaisua luodaan jatkuvasti erilaisin viestein. Viestejä ilmaistaan nonverbaalisin eli fyysisin ja sanallisin keinoin. Statusilmaisu on aina suhteellinen, eli ihmiset asemoivat itseään jatkuvasti suhteessa toisiinsa ja ympäristöönsä.

Ilmaisu voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Myös tiedostamattomat, sattumanvaraiset ja vahingossa tehdyt eleet tulkitaan viesteinä, jotka vaikuttavat ennen kaikkea tunnelmaan ja tunnetiloihin. Kehontietoisuus on käsitystä omasta kehosta sekä tietoisuutta oman kehon asennoista.

Tässä raportissa viittaamme statuksella toteutuneeseen, havaittavaan ilmaisuun, ei taustalla olevaan intentioon eli tarkoitukseen. Tästä syystä on erotettava ilmaisu ja intentio toisistaan. Se että viestijä tarkoittaa tiettyä, saattaa hän tiedostamattaan viestiä toista.

Statusilmaisu tyypillisesti herättää voimakkaita tunteita ilmaisun vastaanottajassa. Statusilmaisusta tehdyt tulkinnat perustuvat ainoastaan konkreettiseen, havaittuun nonverbaaliseen ja sanalliseen ilmaisuun. Nonverbaali ilmaisu on suurelta osin tiedostamatonta ja ilman harjoitusta ne pysyvätkin tiedostamattomina. Nonverbaaliviestintä riippuu suuresti myös persoonasta ja opituista tavoista. Nonverbaaliseen viestintään kuuluvat vuorovaikutuksen kaikki muut elementit paitsi puhuttu kieli.

Jyväskylän yliopiston verkkosivujen mukaan nonverbaalinen viestintä on esimerkiksi katseita, liikkeitä, tilankäyttöä ja äänen painotuksia. Nonverbaalinen viestintä täydentää verbaalista viestintää tai korvaa sen joissain tilanteissa kokonaan. Se on lisäksi tulkittavissa monimerkityksellisesti esimerkiksi samat eleet voivat tarkoittaa eri asioita eri kulttuureissa.

Viestit ovat tärkeitä, sillä kaikkea käsien asennosta alkaen, alitajuntamme tunnistaa impulsseina ilman, että tietoinen mielemme analysoi havaintoja.

Ymmärrys statusilmaisusta voi auttaa tunnistamaan toistuvia käyttäytymismalleja ja henkilökohtaisia rajoittavia tapoja. Kun vuorovaikutuksen sujuvuus ja sujumattomuus tulee tietoiseksi, on mahdollista valita, mitä tekisi tehokkaammin. Kun tunnistaa statusilmaisun olevan muutettavissa ja käytöksen tietoiseksi muuttamista, on järjetöntä antaa alitajuntamme ohjata tehottomilla ja vanhoilla tavoilla nykyistä käyttäytymistämme.

Luovasuomi.fi verkkosivuilta selviää, että Tint ja Routarinne ovat tutkineet vuorovaikutuksen merkitystä kriisitilanteiden ratkaisuissa. He ovat kehittäneet nelikentän, jossa osansa muodostavat statusilmaisun lisäksi valta-asema, titteli ja sisäinen oman arvon tunne. Valta-asemalla kuvataan rotua ja sukupuolta, tittelillä tarkoitetaan hierarkia-asemaa, kuten vaikkapa opiskelijaa tai opettajaa, esimiestä tai alaista. Sisäinen oman arvon tunne kuvastaa itsetunnon lisäksi omaa arviota titteleistä ja valta-asemasta.

statusilmaisu

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!