Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valta jakkupuvussa- naiset ja johtaminen

Kirjoitettu 21.10.13
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Valta jakkupuvussa- naiset ja johtaminen
Kirjan kirjoittaja: Helinä Hirvikorpi
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Helinä Hirvikorven kirjassa ääneen pääsevät naisyritysjohtajat. Hirvikorpi on haastatellut 20 eri alan naisjohtajaa. He kertovat omien kokemuksien kautta, millaista on olla johtajana Suomessa ja miltä johtamisen tulevaisuus näyttää.

Johtajien erilaiset taustat ja ajatukset tulevat esille teemoitetuista johtamisen aiheista, joista kirja koostuu. Mielestäni kirjassa korostuu hyvin se, että naisten ja miesten välillä on joitakin eroavaisuuksia esimerkiksi tapa tuoda asiat esille, mutta tärkeimmässä roolissa ovat yksilöt. Me olemme persoonia sukupuolesta huolimatta ja sillä on merkitystä työelämässä ja johtajuudessa.

Kirjassa käsiteltiin samoja teemoja kuin Lupa johtaa- kirjassa, tosin löyhemmin. Eniten sain irti naisjohtajien kokemuksista. Hyödynnän esseessä naisjohtajien mielipiteitä ja niiden pohjalta käsittelen esseessä: naisten ja miesten kommunikointieroja ja avaimia tulevaisuuden naisjohtajalle.

Persoonallisuus sanelee- ajattelevatko naiset eri tavalla kuin miehet

Vaikka haastatellut naisjohtavat olivat yleisesti sitä mieltä, että persoona ratkaisee sukupuolta katsomatta, löysivät he miesten ja naisten välisiä eroja ajattelutavoissa. Naiset ovat lahjakkaita vuorovaikutuksessa ja kokonaisuuksien hahmottamisessa. Myös heidän sosiaaliset taidot esimerkiksi hankalien tilanteiden selvittämisessä ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat käytännössä osoittautuneet paremmiksi kuin miehillä. Miehet tuovat keskimääräisesti parempaa itsetuntoa esiin yliarvioimalla osaamisensa puheissaan.

Käytän kolmea osuvaa kirjanjohtajien pointtia, jotka olen myös Mittavan arjessa todennut.

1. Yksilöiden erilainen ymmärrys asioista ja asioiden esittämistavasta

Hyvän esimerkin tästä mainitsi Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo: ”Huomaan monesti keskustelun yhteydessä, että loppujen lopuksi puhutaan samasta asiasta ja olemme jopa asiasta samaa mieltä, vaikka keskustelut eivät kohdanneetkaan. Luulimme olevamme asiassa eri mieltä, koska käyttämämme kieli ei ollut yhteneväistä ja ymmärrämme asioita eri tavalla.”

Näin käy usein myös Mittavassa. Ihmisten asioiden esittämistapa ja ymmärrys eivät kertakaikkisesti vain kohtaa. Usein syntyy turhautumisia ja jopa konflikteja. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme tutustuneet paremmin toisiimme ja tiedämme jokaisen tyylin suhtautua ja esittää asioita. Tunteminen edesauttaa yhteisymmärryksen syntyä. Jokaisella tiimin jäsenellä on syytä harjoitella itsensä ilmaisua paremmaksi.

2. Naiset eivät yleensä lakaise ongelmatilanteita maton alle, mikä synnyttää helposti konflikteja

Kirjan mukaan erityisesti naisjohtajat, eivät lakaise ongelmatilanteita maton alle ja se voi olla työyhteisössä hankalaa. Seuraa prosessi, jossa ongelmatilanteet puhutaan ulos ja puidaan.  Syntyy helposti konflikti, varsinkin jos miehet eivät näe ongelmatilannetta alun alkaen ollenkaan.

Tiimiyrityksessä, kun työskentelee 15 henkilön kanssa tällaisia ongelmatilanteita sattuu. Usein pojat eivät ole ymmärtäneet pahoittaneensa toisen mieltä tai huomanneet mitään ongelmatilannetta ylipäätään.Tunteet nousevat pintaan solmuja aukaistaessa, mutta sen jälkeen on taas huojentavaa elää.

Tiimillä on käytössä Anun ja Tipin lanseeraama futiskenttä, jossa keskellä istuu kaksi pelaajaa. Kuka vaan voi mennä pelaajaksi ja kutsua kanssa pelaajan. Pelaajat keskustelevat esimerkiksi heidän välisestä mielipahasta tai konfliktista. Muu tiimi ei saa puhua, mutta jos keskustelu menee liian henkilökohtaiseksi voi ulkopuoliset näyttää keltaista/punaista korttia. Myös pelaajilla on pelikortit, joilla he voivat näyttää tuntemuksiaan, jos keskustelu käy sietämättömäksi. Tämä on auttanut tuomaan pinnalle vaikeitakin asioita, joita toinen osapuoli ei ole edes huomannut aiheuttaneensa.

3. Miesten kanssa on hyvä sparrata

Riita Vermaan mukaan: ”johtaja on aika yksinäinen. On tärkeää, että voi ottaa yhteyttä johonkin, On hyvä sparrata ajatuksia pallotella asioita jossakin verkostossa. Mentorointi on myös hyvä tapa laajentaa näkemyksiä. Miehiltä on opittavaa se, että ei vaikeroida liikaa asioita, vaan nähdään mahdollisuuksia eikä vain ongelmia. Miehet ovat tässä naisia selkeämpiä. Siksi on hyvä sparrata miehen kanssa.”

Mittavassa on hyvin toimivat solut, jotka viikoittain tapaavat. Solujen johtajina toimii jokainen JoRyn jäsen ja siellä käydään läpi johtoryhmän jäsenen roolin mukaisia tehtäviä. Esimerkiksi asiakaspäällikön solussa käydään tiimiyrityksen asiakassuhteita ja projekteja läpi.

Viime vuonna olin ainoa tyttö asiakaspäällikkösolussa, mikä oli mahtava kokemus. Siellä keskustellessa puhuimme paljon ja sain paljon rohkeutta pojilta toimintaani. Solu toi esille miesten selkeän tyylin ja mahdollisuuksien näkemisen ongelmien sijaan. Itse tuppaudun helposti katsomaan ongelmia ratkaisuiden sijaan.

Tiimiyrityksessä säännölliset solutapaamiset ja muut treffaamiset muiden Tiimiakatemialaisten tai ulkopuolisten kanssa on hyvää sparrausta.

 

Vaikka persoonallisuus ratkaisee tämän päivän naisjohtajien mielessä, Suomen 100 suurimman yrityksen hallituksissa toimii vain 13% hallituksen jäseninä naisia. Kirjan johtajien mukaan tämä johtuu osittain ylimmän portaan vanhanaikaisesta ajattelumallista ja osittain siitä, ettei naiset uskolla hakea vain paikkoja. Kirjan naisjohtajilla on vinkkejä kuinka voimme kehittyä hyviksi tulevaisuuden naisjohtajiksi.

Listaan alle kolme naisjohtajien päävinkkiä kuinka kehittää itseään paremmaksi johtajaksi.

  1. Useampi naisjohtaja rohkaisee, ettei kannata olla liian vaatimaton.Terve ylpeys ja itsetunto ovat tarpeen. Naisjohtajien on opittava tuomaan itsensä esiin. Kukaan ei aja asiaasi, ellet sinä itse. On oltava rohkea ja omattava vahva luottamus.
  2. Alalta jonka johtajaksi haluaa, on hankittava peruskokemusta ja ymmärrystä. Ammatissa toimiessa täytyy olla valmis kehittämään itseään koko ajan, vaatimaan ja odottamaan palautetta.
  3. On hyvä hankkia kommunikaatiovalmiudet. Itse on tultava esille, kukaan ei tule tarjoamaan johtotehtäviä. On osattava myydä oma kunnianhimonsa, sehän on voimavara yritykselle.

 

Mitä tahansa teetkin, tee se hemmetin hyvin!

 

Tiia Lappalainen

Osuuskunta Mittava Innovations

tiia@mittava.fi

040 549 8264

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!