Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valta Suomessa

Kirjoitettu 21.11.13
Esseen kirjoittaja: Mikko Palomäki
Kirjapisteet: 3
Kirja: Valta Suomessa
Kirjan kirjoittaja: Petteri pietikäinen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kenelle valta suomessa kuuluu ei ole niin yksiselitteinen asia, kuin miten lakikirja sen sanoo. Se kuka Suomessa valtaa käyttää ja miten on vielä moniulotteisempi kysymys. Kaikkeen tähän ei löydy vastausta yhdestä kirjasta.

Kirja avaa hyvin historiaa ja auttaa ymmärtämään sitä missä tällä hetkellä olemme. Runsaasti koppeja etenkin kirjan alkuosassa. Kirjan loppupuoli sen sijaan on aika lailla tämän hetken politiikkaa, jota on vaikea ymmärtää

Teoksen alkuosa käsittelee valtaa Suomessa ja valtarakenteissa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta nykypäivään saakka.

1800-luvun alussa Suomi oli vahvasti luokkayhteiskunta. Valta oli aatelistolla, koska sillä oli suhteita Venäjän keisariin. Vuosisadan loppupuolella markkinatalous nosti päätään ja sääty-yhteiskunta mureni keskiluokan vaurastuessa. Samalla myös alkoi yhteiskunnan demokratisoituminen. 1800-luvulla vallan määritteli syntyperä, nykyisin enemmän omat kyvyt ja koulutustaso mahdollistavat nousemisen johtavaan asemaan yhteiskunnassa.

Kartellit nähtiin 1900-luvun alussa hyvänä tapana hallita koventunutta kilpailua. Samoin protektionismin katsottiin olevan tärkeää ja lähes tulkoon välttämätöntä. Toisen maailmansodan jälkeen erilaiset etujärjestöt kuten ammattiyhdistysliike nousivat merkittävään asemaan päätöksenteossa. Samalla päätöksenteossa vallitsi suuri konsensus. Hyvinvointivaltio ja keskitetyt palkkaratkaisut elivät kulta-aikaansa 1960-80-luvuilla.

Globaalissa markkinataloudessa valta on ennen kaikkea suuryrityksillä ja niiden johtajilla sekä suurimmilla osakkeenomistajilla. Kirja käyttää nykyisestä hyvinvointivaltion jälkeisestä tilasta nimitystä valmentajavaltio eli valtion rooli ei ole kadonnut mihinkään se vain vaikuttaa taustalla

Toinen osa käsittelee vallan legitiimiyttä

Valta ymmärretään usein ylhäältä suuntautuvana ja rajoittavana hallintana, mutta se voidaan myös ymmärtää tuottavana toimintana.

Tiedotusvälineillä ja medialla on yllättävän paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisten asenteisiin. Pitkään yleisradiolla oli Suomessa radio- ja televisiomonopoli. Se murtui lopullisesti vasta 1980-luvulla

Viimeinen osa käy läpi vallan ja kansalaisten suhdetta sekä valtaa ja johtajuutta.

Vanha johtamistapa perustuu hyvin pitkälle vallan käyttöön sekä pelon ilmapiirin luomiseen yhteisön keskuuteen ja sitä kautta oman aseman vahvistamiseen. Nykyisin sen sijaan vuorovaikutustaidoilla on enemmän merkitystä, koska pelottelulla aiheutetaan usein myös haittaa.

Mielestäni kirjan tärkein koppi on se, että niin johtajalta kuin johdettavaltakin vaaditaan kykyä asettua toisen asemaan vuorovaikutustilanteessa ja ennen kaikkea luottamus ja myönteinen ilmapiiri johtajan ja alaisen välillä vie parhaiten eteenpäin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!