Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Verkossa

Kirjoitettu 15.04.15
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Brändää itsesi verkossa
Kirjan kirjoittaja: Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen usein miettinyt, että millaisena näyn verkossa ja mitä siellä viestin muille. Millaisena näyn omana itsenäni ja millaisena näyn työpersoonana.

Tein alkuun ihan Googlen haun nimelläni ja toisen haun nimi + asuinpaikka. Nimellä haettaessa tuli LinkedIn ja WordPress profiilikuvat ensimmäisenä esille. Sitten muutamia projektikuvia ja kaimani kuvia. Maiju Kuitunen, Jyväskylä hakutulokset olivat seuraavat: LinkedIn, kaiman kuvia, Instagram/blogikuvia.

Pelkällä nimellä hakiessa kuva- ja verkkohakutulokset ovat enemmän ammattimaisempia. Nimen ja asuinpaikan perusteella hakiessa verkkohaku on samamantapainen kuin pelkällä nimellä haettaessa, mutta kuvahaku on epäammattimaisempi (Instagrma kuvia).

Tarkastelen näkyvyyttäni hieman laajemmin verkkoelämän 360 asteen kautta.

Verkkoelämän 360 astetta


360

 

Kaavio. (Aalto ym 2010, 21)

Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä

Kirjassa mainitaan, että hoidamme yhä suuremman osan henkilökohtaisen elämänhallinnan alueen asioista netissä. Kuten pankkiasiat, verkkokauppaostokset ja hyvinvointialan palvelut.  (Aalto ym 2010, 22)

Itse olen hyvin tarkka mitä tältä osa-alueelta voin jakaa muille. Tuttavapiiristäni löytyy sellaisia henkilöitä, jotka ovat kertoilleet kuukautisistaan ja ehkäisyvälineiden käytössä Facebook päivityksissään. Nämä asiat henkilöt olisivat mielestäni voineet pitää omana tietonaan.

Itse en juurikaan jaa omia yksityisiä asioita sosiaalisessa mediassa. Instagram on ainut palvelu, jossa kuvien kautta saatan sivuta yksityiselämän asioitani. Tämä johtuu mielestäni siitä, että kuvien kautta minun on helpompaa kertoa elämästäni kuin kirjoittamalla.

Ei-julkinen ammatillinen verkkoelämä

Tähän osa-alueeseen kuuluu organisaation sisäinen viestintä. Meidän osuuskunnan sisäinen viestintä tapahtuu pääsääntöisesti Facebookissa. Siellä meillä on kaksi erillistä ryhmää; asiallinen ja vapaampi ryhmä. Lisäksi viestimme paljon osuuskuntamme WhatsApp ryhmässä. Siellä viestintä on sekoittunut ja viestimmekin siellä virallisia ja vapaampia asioita.( Aalto ym 2010, 22)

Facebookissa viestintämme toimii mielestäni hyvin. Asiallinen ja vapaa viestintä osataan erottaa. WhatsApissa hyviä puolia ovat nopea viestintä ja sen vastaanotto. Haittapuolena siinä on, että viestintää tapahtuu myöhään illallakin ja viikonloppuisin iltarientojen lomassa. WhatsApissa on myös se huono puoli, että tärkeät asiat saattavat välillä mennä ohitse, sillä ne ovat sekoittuneet vapaampien asioiden joukkoon.

Kaiken kaikkiaan olemme mielestäni löytäneet hyvän väylän viestiä osuuskuntamme asioista. WhatsApinkin saa tarvittaessa hiljennettyä, joten ne iltaiset ja viikonloppuiset viestit eivät enää niin häiritse. 😉

Julkinen ammatillinen verkkoelämä

Tässä osiossa esiinnytään kirjan mukaan joko työnantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillisena itsenä. Minun tilanteessani saan toimia omana ammatillisena itsenäni. Osuuskuntamme ei rajoita verkkonäkyvyyttämme ja saammekin toimia itsenäisesti. Toki sisällön pitää olla asiallista. (Aalto ym 2010, 26)

Toisinaan olen miettinyt, että pitäisikö meidän luoda jotkin raamit viestinnällemme. Toisaalta, hieman erilainen ja sekava tyyli taas on meidän tyylinen tapa viestiä. Olemmehan tälläisiä mölliköitä.

Itse viestin ammattilaisen roolissa LinkedInissa, blogisssani ja uutena kanavana on tullut Twitter. Näissä kanavissa haluan viestiä projekteistani ja muusta elämästä Tiimiakatemialla. Tässä osa-alueessa minulla on kehittämisen varaa, sillä haluan parantaa brändiäni työmarkkinoilla.

Kirjassa vinkataan, että työroolissa sosiaaliseen mediaan astuessa kannattaa miettiä seuraavia asioita:

  • Onko sinulla sosiaalisen median persutaidot, joihin nojata?
  • Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta?
  • Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi työnantajasi brändin alla?
  • Antaako organisaatiosi sinulle valtuuden puhua työstäsi?
  • Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja aikaa verkkoläsnäololle?
  • Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi?
  • Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkesäti ja realistisesti? (Aalto ym 2010, 27)

 

Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä

”Omaa persoonallisuutta voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuksen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkaisuissa että toimimalla erityisissä, näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä.” (Aalto ym 2010, 33)

Tällä osa-alueella kerron arkisia kuulumisia elämästäni, jotka mielestäni ovat jaettavissa muille. Näitä asioita ovat esimerkiksi missä olen, mitä olen tehnyt ja keiden kanssa olen. Tutkailtuani Instagramin ja Facebookin sisältöä huomasin sisällön olevan aika kevyttä. Kevyellä tarkoitan sitä, että julkaisuihin liittyy usein positiivisa tunteita ja ne eivät ota kantaa erinäisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

Julkaisuni liityvät suurimmaksi osaksi harrastuksiini, muuhun vapaa-ajan viettoon ja läheisiin ihmisiin. Julkaisut ovat niin pienempiä ja isompia highlighteja erilaisista hetkistä.

Tein pienen tutkimuksen, jossa kysyin yhdeltä ihmiseltä mitä minun Instagrma kuvani viestivät ja miten hän kuvailisi minua niiden kautta. Tulos oli seuraavanlainen:

  • Leikkisä,
  • hassu,
  • outo,
  • ei ällö Instagram tyyppi, joka kuvaa vain itseään,
  • normaali,
  • puuhailee monenlaista,
  • osa kuvista hämäriä,
  • arki esillä, räpsintöjä monenlaisista asioista.

Mielestäni tulos oli positiivinen ja pääviesti on se mitä haluankin; leikkisä, hassu ja monenlaista puuhaileva. Mielestäni Instagram on myös hyvä kanava minulle tähän ilmentääkseni näitä asioista. Minun pitäisi miettiä hieman sitä, että miten vähentäisin tuota outo kohtaa. Vai onko se hyvää outoutta?

 

Yhteenvetona voin todeta, että olen tyytyväinen miten näyn verkossa, mutta ammattilaisen verkkoelämän osiota täytyy vielä kehittää.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!