Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viestintäkö muka hauskaa?

Kirjoitettu 14.12.14
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Onko tämä muka hauskaa?
Kirjan kirjoittaja: Hugleikur Dagsson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä on essee, mutta samalla myös reflektioni työelämän viestinnän verkkokurssilta. Käytän kuvalliseen ilmaisuun Hugleikur Dagssonin Onko tämä muka hauskaa? teosta.


Haluan viestijänä ja esiintyjänä olla uskottava. Haluan heittäytyä ja hassutella lavalla ollessani. En kuitenkaan halua käyvän kuin yllä olevassa kuvassa, jotta vetäisin hommat ihan överiksi. Näikin on toki käynyt, mutta niistä kerroista on tullut opittua. Seuraavaksi käyn lävitse millainen esiintyjä olin viestinnän kurssin esitelmä kerralla. Pohjana olen käyttänyt muilta saatua palautetta, sekä esityksen tallennetta.

Puhuessani menen suoraan asiaan. Alkuun kertoilen joistakin kohdista omakohtaisia kokemuksia, joka helpottaa kuulijan lähestymistä esitykseen ja herättää mielenkiintoa. Välillä kohdasta kertoessa pointti tule esille pienen kiertelyn ja sanasekoilujen kautta. Käytän paljon elävöittäviä sanoja kertoillessani asioita.

Nyt täytyy sanoa, että luulin puhuvani nopeampaa mitä tallenteesta ilmenee. Sehän kuulostaa melkein rauhalliselta! Tauotan puhettani, mutta jännityksen huomaa kuitenkin pienestä takeltelusta.

Esityksen alussa seison kädet edessä pitäen ja välillä saatoin havainnollistaa asioita käsien avulla. Asennostani saa jännittyneisyyden vaikutteita. Hieman lämpöä alkuun kuitenkin toi hymyilyni, joka onkin yksi valttikorteistani esiintyessä.

Esityksen edetessä kädet siirtyivät selän taakse/vartalon vierelle ja keho näytti rennommalta. Tiedän, että kun pääseen vauhtiin esiintyessä osaan tällöin heittäytyä ja esiintyä. Tästä olen saanut hyvää palautetta muilta Tiimiakatemialaisilta.

Ääneni on suhteellisen vivahteikasta, joten sitä on mukava kuunnella. Tämä on etu, sillä harvemmin kukaan jaksaa kuunnella monotonista ääntä. Lisäksi esityksen kerronta oli asiallista, eikä sillä loukattu ketään. On tärkeää, että osaa ottaa huomioon yleisön kelle esiintyy, jottei mene sitten laukomaan mitään loukkavaa vahingossakaan.

Katson esiintyessäni yleisöön ja välillä Henryyn. Välimatkaa Henryn ja minun välilläni on valkokankaan verran, mutta pystyn pitämään yllä hyvää vuorovaikutusta hänen kanssaan, katseella, nyökytyksillä ja pienellä myötäilevällä muminalla. Vuorovaikutusta yleisöön voisin vielä treenata, sillä se jää mielestäni vielä hieman pintapuoliseksi. Vuorovaikutus toiseen esiintyjään onkin yksi vahvuuksistani.

Tilaa olisimme voineet käyttää paremmin hyödyksi. Aikalailla seisoimme omilla paikoillamme ja loimme liikettä enempikin käsien avulla.

Voin kehittää esiintymistaitojani vain esiintymällä ja uskaltamalla heittäytyä enemmän lavalla. Voisin yös kokeilla joitakin mentaalisia harjoitteita, jotka rentouttaisivat oloani ennen esitystä ja parantaisivat itsevarmuuttani esiintyjänä.

 

Työelämän viestinnän kurssin alussa minulla oli seuraavia kehitystavoitteita:

  1. Uskottavampi esiintyminen. Pyrin esiintymään enemmän isommille yleisöille. (lokakuun, marraskuun vahvarit, projektien motorolien esittely yms.)
  2. Selkeämpi puhe. Harjoittelen puheita ennen esiintymistä. Juttelen muille enemmän, josta saan varmuutta.
  3. Luovuuden ruokkiminen viestintä tilanteissa. Olen enemmän mukana esitysten teossa .

 

No mutta mitenkäs nämä tavoitteet ovat minulla oikein toteutuneet?

1. Uskottavampi esiintyminen. Olen syksyn aikana ollut mukana Tiimiakatemian vahvuuslaskennoissa. Enempi olisin voinut olla äänessä ja sitä kautta harjoittaa puhetta. Uskon silti, että olen kehittynyt varmemmaksi esiintyjäksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on juurikin viestinnän kurssin kontaktikerran esitys. Emme juurikaan harjoitelleet esitystä ja minullahan stressitasot nousivat pilviin epäteitoisuudesta. Esityksen jälkeen olo oli kuitenkin suhteellisen hyvä ja opin, että voin esiintyä hyvin vaikken kaikkea tulevasta aina tiedäkkään.

2. Selkeämpi puhe. Puheen selkeys ja hitaampi tempo vaihtelee paljon oman itsevarmuuteni myötä. Jos tunnen oloni itsevarmaksi puheeni on selkeää ja siinä on rauhallinen tempo. Tähän kohtaan voisin ottaa rauhoittavia hengitysharjotteita ennen esiintymistä, jotta olotila rentoutuu ja hengitys rauhottuu. Olen päässyt harjoittamaan puhetaitojani myös Tiimiakatemian vuosijuhlan myynnissä. Soitellessa olen kokeillut erilaisia puhetempoja ja äänenvaihteluita.

3. Olen tänä syksynä uskaltanut heittää villejä ideoita esityksiin, vaikka olenkin saattanut saada oudoksuvia katseita takaisin. Olen koittanut ruokkia muidenkin luovuutta ja heittäytymistä esityksissä.

 

Työelämän viestinnän verkkokurssi oli mielestäni ihan hyvä. Tosin mielestäni olisin saanut enemmän irti ihan perinteisellä kurssitoteutuksella. Tämä siksi, koska mielestäni viestinnän taitojen kehittäminen vaatii enemmän konkreettista läsnäoloa ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Onneksi meillä oli kuitenkin näitä verkkotapaamisia ja raportin esitys tapahtui konkreettisesti Rajakadulla.

Opintojakson toteutuksessa onnistunutta mielestäni oli verkkopalaverit ja raportin esityskerta. Tällöin pääsi arvioimaa omia viestintätaitoja saamaan suoraa palautetta muilta omista toimista. Lisäksi erilaiset kirjoitustehtävät ja reflektoinnit olivat mielestäni opettavaisia. Niiden avulla pääsi pohtimaan omia taitoja ja miettimään miten niitä voisi kehittää. Ei ehkä niin onnistunutta oli monivalintatehtävä. Täytyy sanoa, etten oppinut siitä juurikaan mitään. Se vain tuli ja meni. Kyseisen tehtävän voisi korjata jollain muulla tehtävällä, esimerkiksi verkkossa pidettävällä kokouksella.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!