Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisas pääsee vähemmällä 2.0 – 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään

Kirjoitettu 15.03.21
Esseen kirjoittaja: Essi ollonqvist
Kirjapisteet: 3
Kirja: Viisas pääsee vähemmällä 2.0 - 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään
Kirjan kirjoittaja: Sampo Sammalisto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pääsenkö vähemmällä?

Luin Sampo Sammaliston teoksen Viisas pääsee vähemmällä 2.0 – 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään. Olen pyörinyt jo jonkin aikaa johtamisen kirjojen parissa. Halusin vaihtaa nyt täysin kategoriaa, ja itsensä kehittäminen tuntui kaikkein parhaimmalta vaihtoehdolta. Sammaliston teos on todella konkreettinen ja sieltä pystyi hyvin valikoimaan itselleen muutaman vinkin, joita lähden kokeilemaan oman elämäni parantamiseksi.

Tykkään itseni kehittämisestä ja olen huomannut sen olevan avainasemassa erityisesti korona-aikana. Kotona tulee lipsuttua vähän kaikessa ja etätyöskentely/-opiskelu vaatii uusia toimintatapoja, koska edelliset tyylit eivät enää riitä ja tehoa. Omaksun uusia tapoja hyvin. Tästä esimerkkinä on päivittäinen kalenterin käyttö, jonka onnistuin jalkauttamaan osaksi arkeani viime syksynä. Tämä uusi tapa on tuonut mukanaan ainoastaan hyötyjä. Mutta muistan silti kuin edellisen päivän, kuinka raskasta sen käyttöönotto minulle oli. Vaikka pidänkin itseni kehittämisestä, se ei ole silti minulle itsestäänselvyys.

Ideoita Essille

  1. Pomodoro -ajanhallintamenetelmä

 

Etätyöskentely on väsyttänyt minua huomattavasti enemmän ja keskittymiskykyni herpaantuu liikaa. Sitten poden huonoa omatuntoa, kun minua piinaa tunne, etten ole riittävästi saanut asioita aikaiseksi. Tämä on ollut yksi hallitsevimmista tunteista koko kuluneen vuoden ajan.

 

Etätyöskennellessä on tuntunut, että taukoja on joko liikaa tai liian vähän. Kultaisen keskitien löytäminen on tuntunut haastavalta. Kirjassa esiteltiin ajanhallintajärjestelmä Pomodoro, joka koostuu kolmesta syklistä, joiden jälkeen on 20 minuutin tauko. Yksi sykli koostuu 25 minuutin tehokkaasta työajasta, jota seuraa viiden minuutin tauko. Pomodorosta on saatavilla lukuisia kännykkäsovelluksia, joten sen käyttäminen on tehty helpoksi.

 

Miksi minun voi olla sitten vaikeaa ottaa Pomodoro käyttöön? Kuvailisin työskentelytyyliäni takkuilevaksi. Olen tavallaan ääripäiden tyyppi. Minulle tulee hyviä flow-tiloja, joiden aikana en väsy ja asiat rullaavat itsekseen. Sitten on toinen ääripää, esimerkiksi esseen kirjoittamiseen menee liikaa aikaa. Essee ei kulje niin, kuin olin suunnitellut, joten esseeseen voi mennä päiviä, kun se on valmis. Koen Pomodoron jokseenkin hankalaksi, koska en pysty pakottamaan itseäni 25 minuutin mittaiseen tehokkaaseen suoritukseen, jos minulta ei vaan yksinkertaisesti mitään irtoa.

 

  1. Kalenterin suunnittelu etukäteen

 

Kalenterin suunnitteleminen etukäteen opettaa käyttäjäänsä. Rutiininomaisella suunnittelulla alkaa vähitellen huomaamaan, kuinka paljon eri asioihin menee aikaa, ja mihin aikaan päivästä on ideaalein mikin työtehtävä suorittaa.

 

Tähän mennessä olen käytännössä tehnyt asian päinvastoin. Aina päivän päätteeksi merkkaan googlekalenteriini, mihin aikani on mennyt. Tämä helpottaa suunnattomasti opintojeni kirjausta, mutta tällä tavalla en mahda mitään, jos jokin asia venyy tai yllättäen minulta vapautuisi aikaa. Olen halunnut edetä päivä kerrallaan. Tämä on siksi toiminut suhteellisen hyvin kohdallani, koska minulla on rautainen muisti. Muistan kaiken, mitä minun pitää tehdä ja mitä on tekemättä. Pystyn hallitsemaan päivä kerrallaan hyvin kokonaisuuksia, mutta nyt kun miettii, niin eihän se säästä aikaani, enkä pääsisi vielä tällä tavalla tämän kirjan otsikon alle – viisas pääsee vähemmällä.

 

  1. Tehokkaat palaverit

 

Olen päässyt pitämään viimeisen puolen vuoden aikana aika monta palaveria. DreamUp:n ja projektipäällikköroolin takia olen suurimmassa osassa niissä toiminut palaverin puheenjohtajana. Palaverin pitäminen kuulosti aluksi mielestäni helpolta, mutta sitä se ei loppujen lopuksi ole. Kun yhteen tuntiin yhdistyy ihmisten johtaminen ja palaverissa asioiden eteenpäin vieminen, se vaatii jo tosissaan suunnittelua. Kirjassakin mainitaankin, että palavereiden ylitsevoimainen heikkous on, että palaveri pidetään palaverin takia. Onko sinusta tuntunut, että olet istunut lukuisissa palavereissa, joiden jälkeen mikään ei ole muuttunut? Palavereihin kuitenkin kuluu runsaasti työtunteja, joten päällikkönä minun vastuullani on, etteivät ne työtunnit ole menneet hukkaan.

 

Tähän haasteeseen sain aivan loistavia vinkkejä! Nämä menevät jatkoon. Aion jatkossa ennen palavereita, joita johdan, koota ytimekkään asialistan ja lähettää sen ennen palaveria kullekin osallistujalle. Yhdellä asialistalla pystyn tukemaan erilaisia oppijoita, ja saan jouhevuutta palavereihin. Ei ole järkeä, että minä olisin ainut, kuka tietää, mitä palaverissa käydään läpi.

 

Palaverin lopuksi teen kirjallisen koonnin, mitä kukin tekee ja mihin mennessä sekä milloin on seuraava palaveri. Näin saadaan ympyrä sulkeutumaan, eikä asiat jää auki, eikä tekemättä. Useimmat ihmiset tarvitsevat deadlineja päästääkseen eteenpäin. Tämä toimii varmasti todella hyvin varsinkin, jos kyseessä on iso projektiryhmä.

 

  1. Delegointi

 

Avasin jo edellisessä esseessäni, että delegointi on minulle vaikeaa. Kirjassa määriteltiin, että delegointi on hankalaa, jos A) olet perfektionisti ja B) et luota alaisiisi. Ei sinällään ihme, että delegointi on minulle hankalaa, koska olen noista kumpaakin. Ennen olin vielä pahempi perfektionisti. Riittävän hyvä ei riittänyt. Onneksi olen kuitenkin päässyt siitä osittain pois. Täydellinen ei ole aina vaihtoehdoista paras.

 

Oma mielipiteeni on, ettei hyvä johtaja ole perfektionisti, koska perfektionisteillä on taipumus lamauttaa ympärillä olevia ihmisiä tai heidän toimintaansa. Usein itse perfektionisti ei itse huomaa sitä. Ajattelisin näin entisenä pahana perfektionistina.

 

Nappasin delegointiinkin yhden vinkin tästä kirjasta! Delegoidessa kirjoita tavoite kirjallisesti, jotta sekä sinä että alainen ymmärrätte sen täysin. Määrittele tavoite tarkasti! Ei, miten se tulee tehdä. Nimittäin autonomia on yksi työtyytyväisyyden tärkeimpiä tekijöitä. Autonomian tunnetta kannattaa siis todellakin hyödyntää delegoidessa. Ihmiset tykkäävät myös salaa siitä, että heitä kiitetään julkisesti ja yksityiskohtaisesti. Vaikka nämä ovat pieniä keinoja, mutta uskon, että ovat myös yllättävän tehokkaita.

 

  1. Muita vinkkejä

 

Liikunnan sijoittaminen alkuiltaan > Parantaa unenlaatua ja vuorokausirytmiä.

 

Herätys kevyen unen vaiheeseen > Oman unen sykleistä pystyy laskemaan loppujen lopuksi aika tarkan arvion. Arviota pystyy kokeilemalla helposti tarkentamaan entisestään. Herätyskello kannattaisi asentaa herättämään aamulla kevyen unen vaiheeseen. Heräät virkeänä, joka vaikuttaa päivänkin toimintoihin. Tällä vinkillä voi voittaa useamman virkeämmän tunnin itselleen joka päivä. Vaikka torkuttaminen tuntuu hetkessä paremmalle vaihtoehdolle, sen hyödytkin jäävät siihen hetkeen.

 

Tärkein unen laadun mittari on keskeyttämättömän unen määrä.

 

Päätän tämän esseen myöntämällä ison asian. Koen omaavani ihan hyvän itsetunnon, mutta jos jokin asia sitä kolhii, niin se on sosiaalinen vertailu. Olen jo tämän asian tiedostanut pitkään, mutta en ole koskaan tätä myöntänyt ääneen. Kirjan lukemisen jälkeen mietin tätä jonkin aikaa ja tulin siihen tulokseen, että loppujen lopuksi se yllättävän paljon vaikuttaa negatiivisesti minuun. Kun vertailen jotakin itsessäni esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintyviin kuviin, niin ei siitä ole koskaan tullut hyvä mieli. Enemmänkin tunne on ollut ahdingollinen. Tässä on selkeä esimerkki, jota lähden työstämään, jos haluan itselleni paremman elämän!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!