Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vilkaisu akatemian arkeen

Kirjoitettu 07.11.13
Esseen kirjoittaja: Anna Rönkkä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kun tulin akatemialle, tunsin ennestään ainoastaan yhden pinkun. Hengasimme ensimmäisen viikon yhdessä, emmekä tienneet miten tiimit tullaan jakamaan. Ei ollut mitään varmuuttaa siitä, että pääsisimme samaan tiimiin. Lopulta emme päässeet samaan tiimiin, mikä tietysti harmitti. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että oli ehkä ihan hyvä että niin kävi. Olen tutustunut tiimini jäseniin paremmin, kuin mitä olisin tutustunut silloin, jos olisin tuntenut sieltä jonkun jo ennestään. Silloin olisin helposti turvautunut vain hänen seuraansa. On hienoa, että tiimit on jaettu niin, että meitä on eri puolilta Suomea. Näin tiimiytyminen helpottuu, koska monilla ei ole ennestään kavereita paikkakunnalla, kuten Letim myös kirjassaan ilmaisee. Suuri osa meidän tiimistämme tekee myös vapaa-ajalla jotakin yhdessä ja tutustuu toisiinsa. Tulevaisuudessa se helpottaa työskentelyämme varmasti paljon, koska uskallamme olla toisillemme avoimempia ja puhua asioista suoraan. Kirjassa kerrottiin, että Tiimiakatemian alkuaikoina pinkut saivat jakautua itse tiimeihin, mikä tarkoitti sitä, että samankaltaiset ihmiset löysivät toisensa. Nykyään tiimit jaetaan Belbinin tiimiroolitestin perusteella, mikä on hyvä, koska sen ansiosta tiimi saa tarvitsemaansa jännitettä ja erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja käyttöönsä.

Letim esittelee kirjassaan Belbinin tiimiroolit. Sain itselleni Belbinin testissä ylivoimaisesti kaksi roolia, diplomaatti (teamworker) ja tekijä (implementer). Löydän itseeni sopivia piirteitä molemmista. Diplomaatti on kiinnostunut ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Hän tukee ja kannustaa muiden asioita ja ideoita enemmän kuin tuputtaa omia ajatuksiaan. Diplomaatti ei esiinny näkyvästi, kuten en minäkään. Olen mieluummin pienemmissä porukoissa ja luon suhteita ihmisiin yksilökohtaisemmin. Tekijän sanotaan olevan vastuuntuntoinen ja keksivän järkevät ratkaisut. No, kyllä minulta vastuuntuntoa löytyy, mutta järkevistä ratkaisuista en menisi takuuseen. Maalaisjärkeä tältä maalaistytöltä kuitenkin löytyy. Tekijä asettaa aina työyhteisön tavoitteet omiensa edelle – niin minäkin. Vaikka minulla olisi keskeneräisiä asioita esim. kotona, ne saavat odottaa, koska työasiat olen aina laittanut etusijalle. Olen huomannut sen itsestäni niin koulussa kuin työelämässäkin. Suurin syy tähän on korkea työmoraalini ja se, etten halua jättää työkavereitani missään tapauksessa pulaan. Tykkään tehtävistä, joita saa soveltaa ja tehdä myös itsenäisesti, mikä sopii tekijän tiimirooliin hyvin.

Treeneistä sain uutta tietoa kirjan kautta. Niitä pitäisi suunnitella kolme tuntia etukäteen ja kolme tuntia treenien jälkeen? Se tuli yllätyksenä. Kahdet treenit vetäneenä en ole toiminut näin. Ne menivät niin, että keksin parin kanssa agendan, jaoin sen muulle tiimille, tauotin treenit ja siinä ne. Seuraavan kerran aion kyllä paneutua läpi käytäviin asioihin paremmin ja valmistautua treeneihin kunnolla. Ristipölyttäjien läsnäolo treeneissä on minulle vielä aika hämmentävää. Olen muutenkin aika hiljaa pelkästään tiimin keskeisissä treeneissä, joten puhuminen ja omien ajatusten esille tuominen tuntemattomien edessä on vaikeaa. Oma ristipölyttäminenkin on aika vähäistä vielä, koska on jotenkin pelottavaa mennä lähes tuntemattomien keskelle kuuntelemaan ja puhumaan. Ymmärrän, että ristipölytys on akatemialla tärkeää. Etenkin vanhempien tiimien treeneistä saisi varmasti hyödyllisiä koppeja, ja ehkä itsekin voisin jakaa hyödyllisiä asioita muille tiimeille.

Kirjasta oli aika hassua lukea akatemian tiloista ja väriakatemioista, koska ne kuvasivat Piippukadun tiloja. Itse on jo tottunut jo Onkapannun tiloihin, joten tuntuu kummalliselta että täytyy tutustua taas uusiin tiloihin, kun muutamme takaisin Piippukadulle. Akatemialle tullessani ihmettelin, että mitkä ihmeen väriakatemiat täällä on? Nyt kuitenkin ymmärrän jo, kuinka nerokkaasti tiimit on sijoiteltu tänne. Meidän toimistomme on vihreällä akatemialla, jossa neljä tiimiä tekee töitä yhdessä. Siellä työskennellessä ja ongelmia kohdatessa on jokaisen vuoden tiimistä yleensä joku paikalla, jolta voi kysyä neuvoa. Into ainakin osaa jo hyödyntää vanhempia tiimiläisiä ja heidän apuaan.

Letimin Tiimiakatemia-kirja kannatti lukea näin akatemian alkumetreillä. Se auttoi selventämään itselleni kuvaa siitä, millainen laitos tämä oikein onkaan. Se antoi vastauksia moniin kysymyksiin, mitä ensimmäisillä viikoilla mieleen juolahti, mutta joihin ei vielä vastauksia ollut saanut. Tiimiakatemia vaikuttaa olevan todella jännä paikka, ja vielä minulla on paljon sen toimintatavoista opittavaa, mutta aion ottaa siitä täysillä selvää.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!